Wednesday 25 September 2024

Ruskopenkin ryöpsähdys

 Mennäänpä Ransun kanssa katsomaan.

Ruskopenkki on pihan länsireunalla, huussista alarinteeseen.

Täällä näin!
Ransun kiinnostus johtuu siitä, että siellä kasvaa kissanminttua.

Ruskopenkin idea on keltaiset, oranssit ja ruskeat sävyt ryyditettynä ripauksella sinistä (ritarinkannus keskikesällä). Pari vuotta sitten istutin penkin keskelle 'Lemon Queen' -auringonkukan ajatellen, että siitä tulee polvenkorkuinen. 
En ollut perehtynyt, tai muistin väärin, sillä Englannin-vuosista jäi mieleen joku ihana matalampi Lemon Queen, mutta ilmeisesti se ei ollut tämä. Vähän järkytyin, kun taimesta kasvoi ison puskan kokoinen.

Sittemmin otin selvää. Toinen Lemon Queenin vanhemmista on maa-artisokka. Sehän selittää. Ruskopenkissä kasvaa myös maa-artisokkaa, jota ajattelin kylläkin vähitellen siirtää muualle – osa on jo siirtynytkin. Ehkä sitä ei saa kokonaan koskaan pois, mutta se ei haittaa. Onhan se todella nätti. Tässä kuvassa ovat sukulaiset rinnakkain: edessä 'Lemon Queen' ja vasemmalla maa-artisokka.
'Lemon Queen' on näin ollen risteymä, eikä sillä ole tieteellistä lajinimeä. Suomeksi sille on annettu nimeksi jaloauringonkukka.

Ajattelin, että siirrän Lemon Queenin, mutta viime päivinä olen tullut ajatukseen, että enpä siirräkään. Onhan se tuossa aivan mainio. Tämä kuva on alarinteestä käsin, edessä on kiinanpunapuu. Sen kellanvihreät neulaset sointuvat mukavasti Lemon Queeniin.

Tänä aamuna katsoin makuuhuoneen ikkunasta, kun tuuli riepottelee artisokkaserkuksia. 'Lemon Queen' pysyy pystyssä. Ja oikeastaan se on varsin kivan näköinen tuossa kiinanpunapuun ja rusotuomipihlajan puolivälissä, on siinä sopiva tila. Aiemmin kesällä se ei ole vielä näin korkea eikä peitä silloin kukkivia perennoja. Nyt tässä ei kuki paljon muuta kuin nämä kaksi keltaista.

Maa-artisokan ongelma on tosiaan tämä.

Mutta onhan sen kukka nätti!

Ruskeaa ei ruskopenkissä valitettavasti juuri nyt ole muuten kuin 'Enkan' -japaninvaahteran muodossa. Olisi ihanaa, jos olisi enemmän ruskeakukkaisia kasveja (jotka vielä selviäisivät puutarhassani).

Oranssikeltano on ihana ja kukkii edelleen. Kertaalleen sen jo kitkin ruskopenkistä, sillä istutin sitä alussa, kun paljasta multatilaa oli paljon. Se vyöryi sellaisella voimalla, että lopulta päätin sen poistaa. Mutta hahtuvaisista, lentävistä siemenistä aina jää joku jatkamaan sukua ja oikeastaan nyt, kun muut kasvit ovat varttuneet, saisikin tämä kasvaa väleissä – kunhan ei jyrää. Oranssikeltanon lehdet ovat litteänä ruusukkeena maan pinnalla eli se on täydellinen maanpeittokasvi.

Toisena maanpeittokasvina on itsekseen tullut ahomansikka ja kolmantena tämä tummalehtinen valkoapila. En ole ottanut siitä tänä kesänä kuin tämän yhden kuvan toukokuussa, mikä on huutava vääryys, sillä pikkuinen apila on pysynyt sinnikkäästi hyvännäköisenä koko kesän.
Helmikuussa sentään raportoin siitä, että se on hengissä yhä. Vaikka nämä kirjavalehtiset versiot ovat vain valkoapilaa, on niiden talvenkesto avomaalla osoittautunut harmillisen huonoksi. Toivon tietysti ihan hurjasti, että tästä tulisi nyt monivuotinen.

Upeita ruskehtavia kukkavärejä on parrakkaissa kurjenmiekoissa ja marhanliljoissa, mutta ne kukkivat vain alkukesällä. Nyt kaivoin pois ruskopenkkiin turhan viininpunaisen 'Russian Morning' -marhanliljan. Aivan sen vieressä kasvaa samaan aikaan istutettu 'Manitoba Fox', joka on tähän paikkaan kivemman sävyinen, sellainen auringonlaskuväri. 
'Russian Morning' muutti Rohaniin. Sen sipuli oli kasvanut melkoiseksi jötkäleeksi sekä tehnyt kylkeensä toisen kookkaan sipulin. Kuvassa olen jo vetänyt ne irti toisistaan.

Harkitsen, kaivanko Rohanista vastineeksi pois yhden ruosteenvärisen marhanliljan ruskopenkkiin, mutta siinä on kyllä edelleen kaksi marhanliljaa, lisäksi kanadan- ja tiikerililjaa. Niin ja 'Tiger Babies'. Aika liljapitoista jo näinkin. 

Kukkasipuleista puheen ollen: ruskopenkkiin upposi taas liuta keltaisia ja oransseja krookuksia, tulppaaneja ja keisarinpikarililja 'Sunset'. Kuvassa on syklaaminarsissi 'Jetfire' toukokuun alussa.

Ruskopenkistä alarinteeseen jatkaa lännenkolmioka kasvuaan. Se venyy lähes silmissä. Nyt se alkaa saada keltaista syysväriä. 

Ihmetyttää, kun viime talvi oli niin koetteleva, että juuri nyt pikku puu on ottanut kasvuspurtin. Muutama muukin puuvartinen tuntuu olevan tänä vuonna elämänsä vedossa. Ja se valkoapilakin selvisi talvesta.
Niin että ei se niin toivoton kaikille ollut, vaikka osa kasveista menehtyi. Oli monta kasveille hankalaa asiaa: talvi tuli päälle hetkessä marraskuussa, kun viikkoa aiemmin oli lauhaa ja ruusut kukassa. Kova pakkasjakso iski lähes lumettomaan maahan. Tuli syvä routa, salaojat jäätyivät, tuli vedenpaisumus ja paksut jääkentät. Siihen nähden saa olla tyytyväinen, että menetyksiä tuli niin vähän.

Ransu: Saisinko jo huomiota.


Japaninvaahtera Acer palmatum
Kiinanpunapuu Metasequoia glyptostroboides
Lännenkolmioka, kuvan piikitön muoto Gleditsia triacanthos f. inermis
Maa-artisokka Helianthus tuberosus
Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä
Oranssikeltano Pilosella aurantiaca
Syklaaminarsissi Narcissus Cyclamineus-Ryhmä
Valkoapila Trifolium repens

23 comments :

  1. Ransu kyllä ansaitsee huomion! Samoin hieno puistomaisema, jossa Ransun kelpaa tepastella kissanminttubaariin. Miten se onkin niin, että keskikesällä keltainen ei niinkään värinä istu puutarhaan, mutta keväällä ja syksyllä se on ihan yksi parhaista. Hienoja keltaisia siellä juuri nyt. Olen usein miettinyt onko oranssikeltano oma lajinsa/lajikkeensa vai johtuuko väri maaperästä. Metsänreunassa ja omalla pihallakin kasvaa villiä keltanoa ja ihan muutamia oransseja. Maalla mökillä sama juttu.
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minä kyllä pidän keltaisesta kesälläkin, mutta erityisen ihana se on tosiaan keväällä ja syksyllä.
      Oranssikeltano on eri laji kuin keltakukkainen huopakeltano. Sitä kasvaa kyllä oikeastaan jo meillä luonnossa, ainakin vanhojen pihapiirien ympäristössä, alun perin koristekasviksi kai istutettuna.

      Delete
    2. Kiitos keltanotiedoista!
      -Mummopuutarhuri

      Delete
  2. Ihana jätti 'Lemon Queen', sinulle se sopii hienosti tuohon serkkunsa viereen. Omaani ei tule kauheasti ikävä. Olen vieläkin hieman traumatisoitunut sen valtavasta koosta. Mutta syyskukkijana se olisi ollut kyllä muuten tervetullut lisä puutarhaan!
    Komeat marhanliljan sipulit! Marhat ovat minun ihan lemppareita eikä vähiten juuri tuon aikaisen kukintansa takia.
    Mikä ilme Ransulla viimeisessä kuvassa😄"Noita kukkasia se vaan..."

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, traumatisoiva kasvi :-D Oikeastaan keksin hyvän siirtopaikan omalleni, se voisi kasvaa kultapallojen edessä tukemassa niitä (kai), mutta enpä siirrä. Jossain vaiheessa, jos sitä voi jakaa, niin teen sen, mutta toistaiseksi puskan alaosa on niin kapoinen, ettei sillä vielä kovin leveä juuristo ole.

      Delete
  3. Ihana Ransu ja tuo sinun puutarhasi, jossa joka puolella huokuu
    kaunis kukkapenkki ja ihana maalais tunnelma.
    Kyllä teidän kelpaa tiluksia katsella ja tallustella ihastellen.
    Täällä tuulee syyslehdet lentävät ilmassa.
    Syyshetkiä sinne ja mukavia puuhasteluja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä täällä viihtyy, tänään vain on täälläkin tuullut kovaa ja välillä tullut äkillisiä sadekuuroja. Juuri kun alkaa jotain tehdä auringonpaisteessa, tuleekin taas uusi sade! Vähän haastavaa puuhastelujen kannalta :-D
      Kiitos, mukavia syyshetkiä sinullekin!

      Delete
  4. Hienot sipulit marhanliljalla! Tuli mieleen, että ehkä omanikin vaatisi jakamista, siinä on aika monta vartta jo ja muuallekin kaivattaisiin komeasti kukkivaa liljaa...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nyt olisi juuri otollinen aika niiden kaivuuseen ja jakamiseen ;-) Pitää vain muistaa kaivaa niin syvältä kuin talikon piikit uppoavat, sillä marhanliljat sipulit kaivautuvat yllättävän syvälle!

      Delete
  5. Kaunis lemon queen 🍋👑. Ransulle huomiota jo!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu sai kyllä. Siihen kompastuu muuten :-D

      Delete
  6. Etenkin näin syksyllä keltaiset kukat ovat niin paikallaan. Loistavat kuin lyhdyt illan hämärässä.

    ReplyDelete
  7. Ihana Ransu ja tuo sinun puutarhasi. Todella anova tuo Ransun katse.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu on varmaan vähän tottunut saamaan aina halutessaan huomiota ;-)

      Delete
  8. Mieli on muuttunut minulla vuosien saatossa . Olen lisännyt keltaisten , oranssien ja tummien perennojen valikoimaa . Muutamia liljojakin minulta löytyy . Maa artisokkaa oli myös puutarhassa mutta sen olen saanut häviämään .

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva, että värimakusi on laajentunut! Keltaiset piristävät ja korostavat monia muita värejä. Minä nyhdin nyt maa-artisokat ja istutin ne ylärinteeseen, ruskopenkki siistiytyi kummasti, kun ne lähtivät. Kyllähän niitä sieltä vielä nousee, mutta tykkään maa-artisokasta kovasti, niinpä pidän sitä mielelläni monessakin paikassa puutarhassa.

      Delete
  9. 'Lemon Queen' is a lovely perennial sunflower. I especially enjoy its pale yellow colour and abundant flowering. Real treasure!

    And you are absolutely right about last winter! It was certainly nerve testing! We have to be happy if there were few losses!

    ReplyDelete
    Replies
    1. It is lovely; how many flowers can there be in one small (well, not small at all) plant!
      How lucky it is that we don't know what kind of winter we'll get this time. It would be awful to fret also in advance.

      Delete
  10. Täällä ei juuri narsissit menesty, taitaa olla liian kuivaa koko tontilla keväät ja kesät. Poikkeus on tuo keltainen Jetfire narsissi, olin niin iloinen kun näin tuon keväällä kukkapenkissäni. Se oli jotenkin niin söpö, kukat avautuivat jopa ikkunaan päin eikä poispäin. Pienikokoinen narsissi joka pärjää kukkapenkissä, eikä ilmeisesti kasvata isoa lehtipehkoa. Onkohan kestävä, saattaa olla, jos narsissi nousee niin eiköhän sen näe seuraavinakin vuosina? (ainakin nämä yksinkertaiset kukat.)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuivuus tosiaan vie narsissit, saman olen täälläkin huomannut. Parhaiten ne pärjäävät muhevassa maassa. Minulla on 'Jetfire' ollut jo lähemmäs kymmenen vuotta, mutta parina viime vuonna ne ovat jostain syystä vähentyneet, enää ei noussut kuin muutama.

      Delete
  11. Ransun häntä sai minun huomion alussa, enkä pystynyt muuhun keskittymäänkään, niin vaikuttava se on!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!