Reipastuvia kasveja ja ihania yllätyksiä

 Siinä, missä viime viikko jarrutteli, on tämä viikko pistänyt vauhtia töppösiin.

Puhtaanvalkoinen narsissi 'Xit' avasi eilen ensimmäisen kukkansa. Istutin näitä syksyllä viisi kappaletta alppipenkkiin. Aikoinaan minulla oli yksi 'Xit' muotopuutarhassa, mutta se menehtyi pahimpana myyrävuonna, jolloin muotopuutarhakin oli täynnä tunneleita ja menetettyjä kasveja. Se oli muutama vuosi sitten. 

Olen niin onnellinen tästä siron miniatyyrinarsissin jälleennäkemisestä! Toivon vain, että se pärjää alppipenkin rutikuivissa ja kuumissa oloissa. Narsisseissa on niin monenlaisen kasvupaikan lajeja, että ei auta kuin kokeilla.

Suuri narsissiyllätys kukkii saniaistarhassa. 'Spoirot' -virvanarsissihybridi kukki viimeksi viisi vuotta sitten! Olen vähän katsonut ruohomaisia lehtiä joka kevät sen jälkeen ja miettinyt, että ehkä jokunen niistä on vielä elossa, mutta enpä osannut odottaa kukkia. Tämä on ihan uskomatonta!

Virvanarsissi, tai tässä tapauksessa sen ja Narcissus cantabricus -lajin välinen risteymä, on todella pikkuinen ja siro. Aivan ihana muuten, mutta sen kanssa on tähän asti aina käynyt huonosti. Usein virvanarsissit eivät ole edes nousseet edellissyksynä istutetuista sipuleista, ja ylivuotiset ovat häipyneet vähin äänin.

Ilmeisesti lauha talvi tai jokin muu olosuhde oli mieleinen, kun tämä yksi kukka nyt ilmestyi!

Tämä on varmaan tarhavirvanarsissi, joka viittaa hybridiperimään sen sijaan, että olisi puhdas virvanarsissi.

Koivikossa avautuu kukkia nyt urakalla – jopa lauhan ja kostean viime yön aikana. Narsissi on siitä ihana, että se ei mene suppuun yöksi tai pilvisellä säällä ja kukat pystyvät avautumaan myös yöllä. Uudet kukat on aivan ihana löytää heti aamusta.

Tänään onkin sumuinen päivä; mereltä kuuluu laivojen sumutorvien ääniä. Aamuvarhaisella oli niin kosteaa, että sadeveritynnyreihin lorisi vettä ränneistä ohuena nauhana. Toivottavasti se toi edes vähän helpotusta harvinaisen varhaiseen kuivuuteen.

Koivikon alaosaan syksyllä istutetut 'Mount Hood' -narsissit ovat vihdoinkin oikeaa lajia! Kukka vaalenee vähitellen kokonaan kermanvalkeaksi. Muodoltaan se on erittäin kaunis klassinen torvinarsissi.

Ruusutarhan 'Early Dream' -keisarinpikarililjat ovat kuin ovatkin muuttuneet oikean värisiksi parin lämpimän päivän aikana! Niin ihanaa. Upea väri.

Tulppaanikausi jatkuu aikaisimmilla lajeilla. Kääpiötulppaani on söpönen ja siro, eivätkä tätä preerian kulmassa olevaa ole myyrät löytäneet. Muuten preeriaa on ikävä kyllä myllätty taas melko lailla.

Muotopuutarhassa minut yllätti tähtitulppaani 'Persian Pearl'. En muista, minä vuonna olen viimeksi istuttanut niitä lisää, mutta en ainakaan viime syksynä. Ihanaa, että jokunen näistä vanhemmista kukkii. Vieressä on pikkukäenrieskaa havainnollistamassa, miten pieni ja matala tähtitulppaani on. Lisäksi pikkukäenrieska on ihan saman värinen kuin tulppaanin keskusta. Täydellistä!

Viime syksynä istutin lisää hyasintteja etenkin tähän muotopuutarhan penkkiin, josta myyrät ovat vieneet suurimman osan kukkasipuleista. Lajike on 'Delft Blue'; vanha klassikko. Sen edestä löytyy iloinen yllätys.

Balkaninvuokko 'Blue Snow' on hyvin hailean vaaleansininen. Olen iloinen, että ainakin tämä yksi niistä on yhä elossa! Balkaninvuokot ovat vähän hankalia, ne taantuvat pikemminkin kuin lisääntyvät täällä minun puutarhassani.

Mutapuutarhan reunalla avautuu koko ajan uusia kukkia tavallisiin sinisiin balkaninvuokkoihin, mutta nämä onkin istutettu viime syksynä. Ensimmäisenä keväänään ne yleensä nousevatkin reippaasti. Kaverina näillä on huhtikurjenmiekka 'Rejoice'. 

Niin ihanat, että pakko laittaa toinenkin kuva. Kuten kurjenmiekan nimi neuvoo: riemuitkaamme! On kevät ja on niin kaunista.

Tämä kevät on ollut haastava, vaikka myös ihana. Syntymäpäivälahjaksi (helmikuussa) saamani helmililjat ovat kärsineet kaikenlaista. Sitten, kun uskalsin jättää ne ulos, meni koko kasvusto vinoon voimakkaissa länsituulissa. 

Pakkasöinä varret lakosivat ja nyt ne ovat laonneet kuivuudesta. Ehkä nämä voisi vähitellen päästää piinastaan ja istuttaa kukkapenkkiin.

Laitetaan loppuun vielä lisää iloisia asioita: sain sahanpurua, jolla katoin pari istutusaluetta, tarhasyklaaminarsissi 'Jetfire' kukkii ainakin tällä yhdellä kukallaan ja lapsuudenkotini keisarinpikarililjat näyttävät siltä, että meinaavat kukkia aiemmin kuin veikkasin. Koska kukkii -haasteen veikkaukseni oli vappu.

Sitä ennen: hyvää pääsiäistä! 

Balkaninvuokko Anemone blanda

Helmililja Muscari

Huhtikurjenmiekka Iris Reticulata-Ryhmä

Hyasintti Hyacinthus orientalis

Keisarinpikarililja Fritillaria imperialis

Kääpiötulppaani Tulipa turkestanica

Pikkukäenrieska Gagea minima

Tarhasyklaaminarsissi Narcissus Cyclamineus-Ryhmä

Tarhavirvanarsissi Narcissus Bulbocodium-Ryhmä

Tähtitulppaani Tulipa humilis

Virvanarsissi Narcissus bulbocodium

Kumartelevat keisarit

 Pakkasöitä on nyt ollut muutama putkeen.

Keisarit taipuilevat sinne tänne. Lauantain ja sunnuntain väliseksi yösi riivin korkeaksi venyneiden keisarinpikarililjojen päälle villaa – ohuesti, jotta villan paino ei muserra varsia ja nuppuja. Silloin pakkanen kävi yli –6 asteessa. Viime yönä oli taas yli –4, mutta en tajunnut näitä enää suojata. 

Silti näyttää ihan hyvältä. Keisarit nousevat takaisin pystyyn päivisin: nytkin auringon lämmittäessä ne ovat jo puolivälissä ylös. Kuvan keisarit ovat lajiketta 'Early Dream', ja ne ovatkin ensimmäisiä tulossa kukkaan.

Ensimmäinen 'Early Dream' raotti yhtä kukkaansa jo lauantaina ja tänä aamuna ennen yhdeksää näytti tältä. Tämä varsi ei ollut kumartunut, sillä se osui rautaiseen tukeen. Kukat ovat onneksi ihan freesit. Aikaisten sipulikukkien pakkasenkestävyys hämmästyttää joka kevät.

Pihan toisessa päässä, vuokko-esikkopuutarhassa, on 'Early Passion' lähes yhtä pitkällä. Näitä piti olla kolme ja nyt on kolmaskin noussut. Edessä on 'King of the Striped' -krookuksia.

'Early Passion' lähempää. On todella jännää odottaa näitä ensimmäistä kertaa kukkaan tulevia, kun pääsee näkemään kukat livenä. Toivottavasti ne eivät ole vaurioituneet pakkasissa. Nyt näyttää siltä, että keskiviikon ja torstain välisestä yöstä saattaa vielä tulla kylmä, mutta muuten pitäisi olla siedettävämpää. Päivisin täällä ollaan oltu koko ajan plussalla monta astetta, nytkin +5.

Ransu esittelee tontin länsireunaa. Ransun takana on vuokko-esikkopuutarha ja edellisten kuvien Early Passionit. Ransun kohdalla on kissanminttu ja ruskopenkki, siinäkin nousee keisarinpikarililjoja.

Ruskopenkissä kasvaa myös keisarinpikarililja 'Sunset'.

Vähän ylärinteeseen on villi punainen penkki, jossa kasvaa muun muassa 'Aureomarginata'. Toiseen varteen näyttää tulevan kukat, toiseen ei.

Villissä punaisessa penkissä kasvaa myös lapsuudenkotini keisarinpikarililjoja. Ainakin johonkin varteen näyttäisi tulevan nuppuja. Nämä ovat mukana Koska kukkii -haasteessa, johon ennustin näiden kukkien avautuvan vappuna.

Otin kuvan ylärinteestä, josta näkyy keskellä villi punainen penkki ja sen takana pienenä ruskopenkki. Etualan tumma kaivanto on oja, joka johtaa sadevesiä vanhemman talon takaa pois.

Ternipikarililja on ollut kukassa jo jonkin aikaa. Sekin taipuu, mutta nousee aina takaisin pystyyn auringon lämmittäessä eikä kukkiin näytä tulleen vaurioita näissä pakkasasteissa. Hassusti uusi 'Early Dream' näyttää ainakin tässä vaiheessa identtisen väriseltä, mutta ternipikarililjan kukat ovat pienemmät ja vähän eri muotoiset kuin keisarinpikarililjalla.

Olen nyt ison onnen äärellä. Arvelen näiden olevan ternipikarililjan siementaimia! Vaikka ne ovat hyasinttien seassa, mutta hyasintin siemenet näyttävät erilaisilta.

Kylvin muutama vuosi sitten 'Vivaldi' -keisarinpikarililjan runsaan siemensadon, ja itäminen onnistui huippuhyvin. Minulla oli kymmeniä keisarinpikarililjan pikku vauvoja, joista voisi ehkä mahdollisesti tulla haaleampaa oranssia (siis kukkaväriä) kuten emokasvissakin. Keisarin siemenet ja taimet olivat aivan identtisiä näiden kanssa. Siemen on tuollainen litteä, jossa on ikään kuin kantatut reunat.

Siksi hankin ternipikarililjoja pari kappaletta, kun ajattelin niiden ehkä tarvitsevan ristipölytystä. Ehkä, ehkä ei, mutta ternit mahdollistavat myös risteytymisen keisarinpikarililjojen kanssa, jolloin voi syntyä vaikka minkä värisiä kukkia! Senkin vuoksi istutin syksyllä keisarinpikarililjoja ternipikarililjojen lähelle muotopuutarhaan.

Niin, onko minulla nyt sitten edelleen kymmeniä Vivaldin taimia kasvamassa? Valitettavasti ei. Ne olivat syksyyn mennessä vielä kovin pieniä. Laitoin ne isossa ruukussaan maahan talveksi, jossa kylvös jäätyi eikä siitä enää ikinä noussut mitään. 

Parempi varmaan on, kun annan kasvien itse ripotella siemenensä ja katson, mitä niistä sitten kasvaa.

Luonnonkylvö toimii yleensä parhaiten. Taimien kanssa täytyy vain olla hyvin tarkkana, jos sattuu olemaan innokas kitkijä. Otin havainnollisen kuvan talventähden siementaimista. Tuossa vaiheessa, kun lehdet ovat kehittyneet aikuisen mallisiksi, kuten kuvassa keskellä, ne pystyy jo tunnistamaan, vaikka ne ovat aivan pikkuruisia, senttimetri halkaisijaltaan. 

Niiden takana on myös talventähden siementaimi! Sillä on vasta sirkkalehdet, mutta niissä on sama väri ja kiilto. Tai ainakin luulen sen olevan talventähteä, sillä juuri tuollaiset sirkkalehdet niillä on. Oikealla on puolestaan vaahteran siementaimi.

Laitetaan loppuun vielä ikään kuin minikokoinen keltainen keisarinpikarililja. Tämä on isokäenrieska. Eikö ole ihana!

Nyt täytyy laittaa toinenkin bonuskuva, kun rusokoiranhammas 'Pink Perfection' avasi juuri kukkansa. Tämän jutun kirjoittamiseen on mennyt niin monta tuntia, kun kaikenlaisia työasioita tulee väliin, että nyt onkin jo iltapäivä, ja auringon lämmössä tämä kauan kytätty nuppu aukesi.

Isokäenrieska Gagea lutea

Keisarinpikarililja Fritillaria imperialis

Rusokoiranhammas Erythronium dens-canis

Ternipikarililja Fritillaria raddeana

Koivikon narsissit ja muutamat muut

 Kun käyn läpi viimekeväisiä kuvia, löytyy paljon narsisseja. Herää epäilys... olenko kirjoittanut niistä blogiin? No en, taaskaan! 

Ongelma on tietysti se, että toukokuussa on niin valtava tapahtumien vyöry puutarhassa, ettei mitenkään voi mahduttaa kaikkea blogiin. 

Eikä kaikkia narsisseja tähänkään juttuun mahdu. Valitsin tähän nyt pihan itäpäädyn.

Kurkataan ensin punahevoskastanjan alle, siellä on ihastuttava tarhanunnannarsissi 'Golden Echo'. Se viihtyy hyvin ja on levinnyt mukavasti.

Kaikki narsissit eivät viihdy tai leviä, missä sitten syy lieneekin. Tämä kaunotar on 'Pink Charm', joka lähinnä vähenee, ei lisäänny. Paikka ruusutarhassa voi olla haasteellinen siksi, että täällä(kin) on vesimyyriä, valitettavasti. Ja oikein hankalana talvena, kun maa on kunnolla roudassa, tänne valuu pintavesi, joka jäätyy. Mutta lähes kaikkien sipulikukkien kato viittaa enemmän myyriin.

Pihani kaikkein aikaisimpiin narsisseihin kuuluu söpönen pikkuinen ja matala 'Elka'. Kuvasta näkyy, että se nousee vain vähän pikkukäenrieskaa korkeammalle. Tämäkin narsissi on ikävä kyllä taantunut, mutta toivottavasti tämä talvi olisi sille helpompi ja kukkia tulisi taas enemmän. Kesäinen superkuivuuskin voi toisaalta verottaa narsisseja. 

Ruusutarhan aurinkoinen sijainti edesauttaa aikaista kukintaa; 'Elka' on aina kukassa huhtikuussa, mutta viime keväänä meni reilusti toukokuun puolelle ennen kuin ensimmäinen kukka avautui.

Minun pitäisi löytää istutusmuistiinpanot syksyltä 2023, mutta olen parhaillaan eri osoitteessa kuin vanhemmat puutarhapäiväkirjat. Istutin silloin (tai ehkä 2022) tätä orkideanarsissia ruusutarhaan, olisikohan tämä 'Sunlight Sensation', mutta voi olla muukin. Tätä ei noussut seuraavanakaan keväänä kuin yksi tai kaksi ja viime keväänä enää tämä yksi. Sitäkin ihanampi!

Mutta mennäänpä seuraavaksi pihatien poikki minikoivikkoon. En tehnyt siitä yhtä ainutta blogijuttua keväällä!

Koivikossa on narsisseja. Aloitin niiden istuttamisen joskus yli viisi vuotta sitten, kun ensin vähän harvensin koivuja. Istutan joka syksy lisää ja erilaisia, joten nyt alkaa tunnistaminen olla jo haasteellista. Etenkin, kun sipulipussista ei aina tule sitä mitä piti. 

Kuvassa on hetki ennen kukkien auki poksahtelua viime toukokuun alkupäivinä. 

Ja sitten niitä avautui! Rakastan tätä koivikkoni keväistä valoisuutta. No, siis kaikkien paikkojen keväistä valoisuutta noina viikkoina ennen lehtien puhkeamista. Se on ihanin hetki vuodesta.

Viime kevät oli haastava, kun aikaisimmat tetet eli kihlanarsissit kukkivat nekin vasta toukokuun puolivälissä ja samalla avautuivat myöhäisemmätkin, kun tuli lämpöaalto. Tässä on pikkuisia kihlanarsisseja ja jättiläisiä, kerrottuja 'Ice King' -narsisseja vierekkäin – vähän hassun näköisiä samaan aikaan. 'Ice Kingit' oli istutettu edellissyksynä, seuraavina vuosina kukinta aina vähän hiipuu. Koivikko kun on kasvupaikkana hiukan liian kuiva narsisseille.

Mutta aina edellisvuotisistakin jotakin kukkii. Tämä on varmaan 'Cassata', joka oli niin levinnyt alkuperäisellä kasvupaikallaan, että kaivoin sipulit ylös, istutin harvempaan ja osan niistä siirsin tänne koivikkoon. Pidän kovasti sen sitruunasorbetin väristä ja tuo levinnyt torvi on hauska.

Koivikko on lempipaikkojani toukokuussa. Kun koivuissa ei vielä ole lehtiä, on paikka avara ja valoisa. Narsissit ovat täydellinen piste iin päälle. En voi ymmärtää, etten uhrannut koivikolle yhtään palstatilaa keväällä. Mikä rikos.

Koivikko on etelärinteessä, kuten oikeastaan koko tonttini. Mutta verrattuna lähes kaikkiin muihin puutarhani paikkoihin, tässä ei ole yltiörehevä kasvillisuus, vaan kitulias heinikko. Se ei vaadi mitään ylläpitoa paitsi narsissien istuttamista. Ja joidenkin muidenkin kasvien, mutta keskitytään nyt narsisseihin.

Tarhaorkideanarsissi 'Dutch Lemon Drops', keskellä, on yksi kaikkien aikojen kauneimmista narsisseista ja olen iloinen, että se on edelleen elossa koivikossani, monta vuotta istuttamisen jälkeen. Koivikko ei silti ole rutikuiva, sillä syksyllä sipuleita istuttaessani ja kuoppia kaivellessani huomaan yllätyksekseni joskus aika kosteita kohtia.

Oikealla ja vasemmalla taitaa olla 'Westward'. Kerrotut narsissit ovat ylipönäköitä kevyeen koivikkoon, mutta niitä tulee välillä hommattua. Yritän jatkossa kuitenkin keskittyä yksinkertaisiin. Ihan edessä epäselvänä taitaa olla 'Snow Frills'.

Koivikon kauneus perustuu valoon ja väriin. Valkoisiin runkoihin ja heleänvihreään heinikkoon, jota narsissien kelta-valkoinen väritys täydentää. Harmi, ettei kuvaan saa yhtä aikaa puhkeavien koivunlehtien väriä ja narsisseja – tai kuva pitäisi ottaa sen verran kaukaa, ettei narsisseja oikein erottaisi. Yritän silti tänä vuonna ottaa jonkun kuvan niin, että kokonaisuus näkyy.

Siellä täällä olevat kivet ovat pisteinä iin päällä. Kuvan keskellä näkyy kiven edessä kevätesikko, jonka siirsin muualta puutarhasta. Toivon mukaan se viihtyy ja leviää. Luulisi, sillä naapureiden kevätesikkoniityt levittäytyvät heti raja-aidan toisella puolella.

Pari vuotta sitten istutettu tarhaorkideanarsissi 'Starlight Sensation' on sensaatiomaisen kaunis, siro ja ihanan kermanvärinen. Siihen tulee monta kukkaa per kukkavarsi.

Jaahas, mikähän tämä sitten on? Luulen, että tämäkin on 'Dutch Lemon Drops'.

Tämä on varmaan taas 'Snow Frills'. Pidän kovasti tuosta väristä, joka on päinvastainen kuin useimmilla narsisseilla: torvi onkin valkoinen ja kehälehdet keltaiset.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ei aina saa sitä, mitä luulee ostavansa. Tämän piti olla valkokukkainen 'Princess Zaide', mutta eipä todellakaan ollut. Koko pussista tuli tätä keltaista, joka on kyllä ihastuttavan siro ja sopii oikein hyvin tänne koivikkoon.

Olen istuttanut urakalla 'Mount Hoodia'; kaunista ja perinteistä valkokukkaista torvinarsissia, mutta joko sitä ei ole noussut tai nousi vääränä lajikkeena tai en muuten vain kuvannut sitä. Todella outoa, mutta hyvä uutinen on se, että istutin sitä viime syksynä taas lisää ja kohta on uusi kevät!

Kevätesikko Primula veris

Kihlanarsissi Narcissus × cyclazetta 'Tête-à-Tête'

Pikkukäenrieska Gagea minima

Tarhanunnannarsissi Narcissus Jonquilla-Ryhmä

Tarhaorkideanarsissi Narcissus Triandrus-Ryhmä

Raikkaan valkoista

 Minulla on yksi metsäpuutarhapenkki mäntyjen alla, jota ajattelen tähän aikaan vuodesta "Riina-penkkinä" rakkaan blogiystävän mukaan blogista Versoja Vaahteramäeltä. Alueelle on kertynyt valkoisia kukkia ja valkokirjavia lehtivärejä ja juuri nyt se on eniten Riinan tyylinen eli raikkaan valko-vihreä.

Vihreä-valkoinen kerrottu valkovuokko 'Monstrosa', keltapeippi 'Hermann's Pride' ja valkoraitalehtinen kielo 'Albostriata' – tämä kasvitrio täyttää mielen ilolla joka kevät. Akileijoja täytyy taas raivata, muuten ne peittävät kaiken alleen.

Hiukan taempana kurkistelee ihastuttava valko-keltainen loistokevätesikko. Krookuksen lehti näkyy, nekin kukkivat valkoisina. En erityisesti suunnitellut alueen värimaailmaa valkoiseksi, kunhan mietin, mitä mäntyjen alle istuttamieni havupensaiden kanssa sopii ja mikä sopii yhteen. On tässä muitakin värejä, erityisesti myöhemmin.

Pienen alueen toisessa reunassa on aiemmin mainittu 'Carrigdale' -esikko ja valkovuokko 'Pink Delight', joka ei ole toistaiseksi yhtään pink, mutta kukka mennee vanhetessaan siihen suuntaan.

Turkintähdikkejä löytyy sieltä täältä, ne kukkivat runsaina ryppäinä aivan maan pinnassa.

Idänsinililja 'Alba' on levinnyt mukavasti sinne tänne. Ihastelen sen sointumista yhteen pikkukäenrieskan kanssa.

Tästä voi päätellä, että valkoinen, keltainen ja vihreä ovat minusta ehkä maailman kaunein väriyhdistelmä puutarhassa.

Muotopuutarhassakin on valkoista – ainakin jos ottaa riittävän tiiviin rajauksen. Nämä ovat 'Purissima' -tulitulppaania.

Oikeasti niiden seurana on purppuraisia 'Laptop' -triumftulppaaneja ja purppura-valkoisia 'Ballade' -liljatulppaaneja, taustan penkissä myös purppuraisia hyasintteja.

Heti muotopuutarhan ulkopuolella vaahteran alla kukkivat 'White Lady' -narsissit. Nämä kuuluvat pienitorvisten ryhmään, toinen vanhemmista on valkonarsissi.

Suuri osa valkonarsisseista on tänä keväänä taantunut, mutta tämä reipas ryhmä on onneksi hyvin elossa ja kukassa. Sain sipulit narsissivaihdossa vuosia sitten Kosotäti-nimiseltä bloggaajalta, ja nämä ovat vanhaa kantaa. 

Ruusu-heinätarhassa kukkii nunnannarsissi 'Curlew'. Ihana kermanvaalea väri ja taivaallinen tuoksu!

Koiranhammas 'White Beauty' (Erythronium californicum, jolla ei kai vielä ole suomenkielistä nimeä) yllätti kukkimalla sekä saniaistarhassa että pienten herkkujen nurkassa. En edes huomannut kukkavartta ennen kuin kukka avautui.

Nyt on joka suunnassa niin kaunista! Ruskopenkki hehkuu tulppaaneja ja rusotuomipihlajan kukintaa.

Rakastan tarhakalliokielon vahvaa vartta, joka ponnistaa korkealle esitelläkseen pikkuiset, nuokkuvat vihreä-valkoiset kukat.

Päärynä 'Gera' lupailee taas upeaa kukintaa, vaikka puu on vasta metrinen.

Tähtimagnolia.

Idänsinililja Scilla siberica

Keltapeippi Lamium galeobdolon

Kielo Convallaria majalis

Liljatulppaani Tulipa Liljakukkaiset-Ryhmä

Loistokevätesikko Primula Polyantha-Ryhmä

Nunnannarsissi Narcissus Jonquilla-Ryhmä

Pikkukäenrieska Gagea minima

Päärynä Pyrus communis

Rusotuomipihlaja Amelanchier lamarckii

Tarhakalliokielo Polygonatum × hybridum

Triumftulppaani Tulipa Triumph-Ryhmä

Tulitulppaani Tulipa Fosteriana-Ryhmä

Turkintähdikki Ornithogalum oligophyllum

Tähtimagnolia Magnolia stellata

Valkonarsissi Narcissus poëticus

Valkovuokko Anemone nemorosa