Kumma löytö hobittipenkissä

 Huomion kiinnittivät kummalliset vaaleakukkaiset laukat tässä yhtenä päivänä.

Musti saapuu esittelemään.

Tuossa noin! Kielen osoittama suunta!

Mustin kintuissa näkyy vielä parin viikon takaisten verikokeiden ja muiden toimenpiteiden jäljiltä karvattomat laikut. Vatsakin on paljas, kun se ultrattiin. Mutta se ei isäntäpantterin menoa haittaa onneksi yhtään.

Siinä se on. Kuin valkokukkainen ruohosipuli, mutta lehdet eivät ole ruohosipulin, vaan litteät.

Tämäpä jännittävää – ja mystistä. Istutin tähän pari erikoisempaa Rare Plantsilta hankittua sipulia vuosikausia sitten, nimittäin Allium orientale eli valkotupsulaukka ja Tulipa ferghanica. Siirsin sittemmin molemmat alppipenkkiin, kun olin sen perustanut (tulppaania en ole sen koommin nähnyt).

Nyt tätä kirjoittaessani hain samalla laatikon, jonne olen tunkenut kaikki taimilaput ja lähetyslistat kasvitilauksistani. Löysin yllä mainitun Rare Plantsin tilauksen pakkauslistan vuodelta 2011, jonne olin lisäksi käsin kirjoittanut lajin Allium darwasicum (yellow form). Jopas jotakin, onneksi olen säästänyt jokaisen lapun! Olin täysin unohtanut tämän laukan ja ilmeisesti se ei ole kukkinut kymmeneen vuoteen, ainakaan niin, että olisin ollut kotona sen näkemässä.

Se kuulemma kaipaa kuivaa kasvupaikkaa, siksi sen varmaan hobittipenkkiin istutinkin, sillä tässä on hiekkamaata talon seinämällä. Mutta aika varjoisaa tässä on tällaisille vuoriston kasveille. Voisin siirtää tämänkin alppipenkkiin, sillä siellä näyttävät laukat viihtyvän.

Tässä valkotupsulaukka parhaillaan kukassa alppipenkissä. Siinä riittää paahdetta ja kuivuutta sitä kaipaaville. Nämä pienikokoiset laukat sopivat tähän pienten vuoristoaarteiden penkkiin hyvin.

Mutta siirrytäänpä takaisin hobittipenkkiin. Ransu näyttää, missä se on.

Hitsi, tämä tuoli ei suo varjoa.

Tiedän paremman paikan.

Tästä näin.

Ohi punaisen villin penkin syreenipuskan varjoon.

Siellä hobitit ovat punaisen villin penkin takana, vanhan talon länsipäädyssä. 

Talo ja iso syreenipuska tuovat siihen varjoa, samoin punaisen penkin kirsikkapuu.

Tontin länsireunan saarnet huolehtivat myös varjostuksesta.

Hobittipenkissä on vähän muutakin kuin hobitteja. Puna-valkoinen akileija 'Red Hobbit' siinä kasvaa kaksin kappalein, sitten on 'Bilbo' -narsisseja. Valkoiset kukat ovat narsissivuokko (tai sellaisena sen hankin, mutta epäilen sitä arovuokoksi) ja nuokkutähdikki, joka näkyy viihtyvän tässä hyvin.

Valitettavasti kaikki hobitit eivät tässä viihdy. Sinipiikkiputki 'Blue Hobbit' on hävinnyt, pari kertaa olen sen istuttanut. Paikka on sille liian varjoinen. Viimeksi istutin sen nurkan taakse talon eteläseinustalle, mutta se hävisi siitäkin. Lisäksi ihana maanpintaa suikertava timjami 'Elfin' hävisi lopulta, vaikka pärjäsi hyvin muutaman vuoden. Karvasinilatva 'Bilbo' häipyi salamannopeasti, paikka oli sille varmaan liian kuiva. Tähän kohtaan kertyy myös vain vähän lunta talvisuojaksi.

Korkeat laukanvarret ovat sinilaukkaa, on mukavaa, että se viihtyy! Se on kuivien paikkojen laji, siksi sitä tähän pistin.

Koska hobittipenkissä täytyy olla matalaa kivijalan mataluuden takia, voisinkin keräillä tähän ihania varjohiippoja! Mutta niiden täytyy olla sopivan nimisiä hobiteille, jotta ne eivät aiheuta painajaisia ja vaaratilanteita. Esimerkiksi viime vuonna Mustilan taimipäivästä hankittu aarre 'Buckland Spider' ei käy alkuunkaan, siitä tulee mieleen kamala Lukitari. Mutta esimerkiksi tarhavarjohiippa 'Galadriel' olisi varmasti sopiva lisäys.

Haaveilen myös Janis Ruksansin Tolkien-nimisistä kiurunkannuksista, mutta hobittipenkki saattaa kesällä olla rutikuiva pitkiäkin kausia ja se olisi kiurunkannuksille huonompi juttu.

Meillä puuskat yltyvät, toivottavasti teillä(kin) säästytään myrskyvahingoilta! 

Karvasinilatva – Polemonium boreale

Kiurunkannus – Corydalis

Narsissivuokko – Anemone narcissiflora

Nuokkutähdikki – Ornithogalum nutans

Sinilaukka – Allium caeruleum

Sinipiikkiputki – Eryngium planum

Varjohiippa – Epimedium

Tolkien-penkin ympäristöä

Ystävän siemenestä kasvattama koreakärsämö kukkii. Kiitos tästä Maria!

Valkoisia pieniä kukkia on tässäkin: ängelmäristeymä 'Splendide White'.

Ängelmänkukkien avautuessa valkoisuus lisääntyy. Paikka on aika varjoisa, joten tämä kasvaa aina vinoon.

Tässä on tämän päivän tilanne. Tummalehtiset ovat 'Chameleon' -metsätyräkkiä, sininen on sinilaukka.

Penkin takaosassa ovat 'Red Hobbit' -akileijat alkaneet kukkia uudestaan, leikkasin näiden akileijasääsken vioittamat kukat muutama viikko sitten. Nyt kukat ovat kunnossa.

Koko Tolkien-penkki on kapea istutuspaikka talon päädyssä.

Tolkien-penkki näkyy vasta, kun menee huussia kohti ja kiertää syreenipuskan ympäri oikealle.

Tässä itse talo. Kulman syreenipuska on nyt niin varjossa, ettei sitä kuvasta oikein huomaakaan. Tolkien-penkki on kauimmaisessa päädyssä. Tänäkin kesänä on jokunen kivi talon edustan kivikasasta siirtynyt kivimuuriin tai mikä minnekin.

Talon etupuolella, etelän puolella on ruostekukkaniitty, suorastaan. Ihanan hyvä talvehtiminen! Istutin siihen pari isoa ruukullista ruostekukkia syksyllä. Vasemmassa reunassa on leveämpiä lehtiä, jotka kuuluvat kurjenmiekoille, ja ihan reunimmaisena sinipiikkiputki. Olen siirtänyt niitä liian varjoisasta Tolkien-penkistä, missä ne aina kaatuilevat, tänne etelän puolelle.
Ruostekukissa ei vielä ole havaittavissa kukkanuppuja, mutta tarkkailen niitä suurennuslasin kanssa päivittäin. Ja verkko on nyt jo yllä, totta kai.

Ransu esittelee (uudemman talon kuistilta käsin).

Kääk, tämä oli tasan 1500. postaukseni! Skool ja kiitos kun jaksat käydä lukemassa!


Akileija – Aquilegia
Koreakärsämö – Achillea ptarmica f. multiplex
Kurjenmiekka – Iris
Ruostekukka – Crocosmia
Sinilaukka – Allium caeruleum
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
Ängelmä – Thalictrum

Musti pääsi kotiin

Hei, me ollaan nyt kotona! Jeeee. Tässä kuvia ennen-mamman-ruohonleikkuun.

Tuolla Mustin takana on Tolkien-penkki.

Tummien 'Chameleon'-metsätyräkkien lomassa ovat nuokkutähdikit alkaneet kukkia.

Koska olen trendien aallonharjalla, kukkii penkissä myös puna-ailakki 'Red Hobbit' -akileijan kaverina. Olisikohan tuossa vasemmalla myös ojakellukan lehtiä? Hmm, kitkentä olisi paikallaan. Ojakellukka on kaunis, mutta minulla kasvaa sitä joka paikassa ja se tekee siementaimia vieläkin useampaan paikkaan.

Pieni valkotupsulaukkakin on aloittanut kukinnan. Nuo vaaleat nakkipötköt ovat sormeni, laitoin ne kuvaan mittakaavaksi näyttämään, miten pieni tämä laukka on.

Talon kulmalla kasvaa ihanasti tuoksuva vanha pihasyreenipuska. Sitä täytyy karsia rankalla kädellä joka vuosi, jotta se ei kasva taas kiinni talon seinään.

Talon eteläseinustalla kukkii ensimmäistä kertaa helluntaikurjenmiekka 'Red Zinger'. Tolkien-penkki oli tälle aurinkoa rakastavalle kasville liian varjoisa, sillä se on talon länsipäädyssä, jota varjostavat etelän puolelta syreeni ja iltapäiväauringolta isot saarnet. Penkki on oikeastaan hyvä vain metsäpuutarhalajeille. Istutin tämän vuosia sitten, mutta vasta siirrettyäni tämän aurinkoon viime vuonna saan nyt nauttia kukista.

Rehotusta on joka puolella. Mustin mielestä juuri sopivaa, minusta sietämätöntä. Tosin koristekasvien rehotus on vain tervetullutta! Särkynytsydänkin kukkii yhä vain, ja rotkolemmikki, ja lehtoakileijat.

Vanhempieni pihalta salamatkustajana tullut yksi tummanvioletti lehtoakileija on vuosien saatossa tehnyt runsaasti jälkeläisiä. Ja kun olen hankkinut tai kylvänyt hieman eri lajeja ja lajikkeita, alkaa risteymissä olla variaatioita. Niin kuin tämäkin hurmaavan mallinen lähes mustanpuhuva, jonka kehälehdissä on vihreää. Tämä on aivan ihana!
Tällainen kukan muoto lienee suosikkini lehtoakileijoissa, ainakin tällä hetkellä. Varaan oikeuden mielipiteen muutoksiin.
Päivänpesän elämää -blogissa on muuten kiva kirjoitus akileijojen yllätyksellisistä siementaimista.

Peurat syövät akileijojakin, mutta ne ovat onneksi hyviä haarautumaan ja tekemään uusia kukka-aiheita toisin kuin vaikkapa liljat.
Tämä kasvaa aivan 'Nora Barlow'n' vieressä ja sen huomaa kukan muodosta. Tumma väri on lapsuudenkotini lehtoakileijasta, mutta kukan muoto Barlow'n sukua. Tämäkin on todella kiva kukan muoto, mutta tuo edellisen kuvan vanhanaikainen mummon yömyssy -tyyppi on vain niin ihana ja hassu.

Vaikka oli jo ilta, oli nurmi pakko leikata. Sateen on ennustettu alkavan tänä yönä. Vaikka viettäisin koko huomisen sadepäivän sisällä, jo nurmen ruman rehotuksen näkeminen ikkunasta saa minut ärtyneeksi.

Kostea kevätniitty jäi vielä niittämättä, sen voi tehdä vasta ensi kuussa. Narsissitkin vielä kukkivat. Musti esittelee.

Pantteri saapuu paikalle.

Näettekö? Tässä se on.

Panttereiden taukopaikka.

Sitten voin esitellä vielä vähän muualla. Vuokko-esikkopuutarhassakin on kukkia.

Espanjansinililjat kukkivat vielä.

Kirjavalehtinen köynnöshortensia 'Miranda' saa kiivetä tikkaita pitkin niin ylös kuin haluaa. Tämä on vasta viime syksynä istutettu.

Vähänä ylempänä on nuokkusyreeni, joka on myös istutettu viime syksynä. Toivottavasti tämä selviää. Syreenieni kanssa on epäonnea, vesimyyrät ovat usein syöneet juuret eivätkä syreenit ylipäätään oikein viihdy savimaalla. Niille täytyy yrittää keksiä mahdollisimman hyviä paikkoja. Usein syreenini ovat kukkineet ensimmäisenä vuotenaan ja sen jälkeen alkaneet kitua kuihtuen lopulta pois. Toivottavasti tämän ihanuuden kanssa ei käy niin!
Juurten syömisen lisäksi syreenejä kohtaa sekin haaste, että peurat popsivat niiden oksia suurena herkkunaan. Verkot täytyy pitää paikoillaan kesät talvet siihen asti, kunnes kasvit ovat parimetrisiä.

Lähistöllä on villi punainen penkki, josta nousee pihani jalokivi: Tulipa sprengeri. Tämä on erittäin myöhään kukkiva tulppaani.

Ransu vahtii. Valtakunnassa kaikki hyvin.

Espanjansinililja – Hyacinthoides hispanica
Helluntaikurjenmiekka – Iris Intermedia-Ryhmä
Köynnöshortensia – Hydrangea anomala ssp. petiolaris 
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Nuokkusyreeni – Syringa komarowii ssp. reflexa
Nuokkutähdikki – Ornithogalum nutans
Ojakellukka – Geum rivale
Pihasyreeni – Syringa vulgaris
Puna-ailakki – Silene dioica
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Särkynytsydän – Lamprocapnos spectabilis
Valkotupsulaukka – Allium orientale

Tolkien-penkin keskikesä

Tolkien-penkistä on raportoitu viimeksi kesäkuussa. Ei siitä hirveästi raportoitavaa olekaan, sillä penkki on pieni ja kapea, taloni päädyssä. Kasvit eivät saa olla korkeita, jotta ne eivät kerrytä kosteutta seinään. Sattumoisin aika moni kääpiöivä kasvi on nimeltään Hobbit jotakin. Siitä penkki saikin alkunsa, kun löysin yhtä aikaa 'Elfin'-nummiajuruohon ja 'Blue Hobbit' -sinipiikkiputken.
Nyt Tolkien-penkissä kuitenkin kukkii vähän korkeampi kasvi. Se on siro ängelmä 'Splendide White', ilmeisesti jaloängelmän ja Thalictrum elegans -ängelmälajin risteymä.

As I love all plants dainty and airy, Thalictrums are definite favourites. This 'Splendide White' is new to my garden, planted last year.

Tämä on todella hurmaava. Mikä keveys!

Kesäkuussa kukkinut valkotupsulaukka kukki ja kuihtui ilman, että sitä blogissa noteerattiin. Onneksi otin tämän kuvan, niin tätä pientä mustalaukan miniatyyriversiota ehtii ihailemaan vaikka nyt. Vieressä on tummalehtinen metsätyräkki 'Chameleon', se on tehnyt siementaimia viereisestä punaisesta villistä penkistä ja kasvaa nyt runsaana Tolkien-penkissä. Se näköjään viihtyy erinomaisesti puolivarjossa.

Sinilaukatkin ovat jo kuihtuneet, vaikka ei siitä ole kauaa kun nämä vielä kukkivat. Tämä on hienon taivaansininen laukka, erikoinen. Laukkojen sini kun on yleensä violettia.
Tässä oli pari vinkkiä sipulikukkakuvastoja selaileville. Tuli pyyntö esittää tiivistelmä sipulikukkaherkuista, mutta miten tiivistää, kun kaikki ovat ihania... näiden kahden lisäksi ihania laukkoja on kymmeniä, ja sitten kaikki kymmenet muut sipulikukkasuvut... yritän...
Parin viikon päästä ilmestyvässä Oma PIHA -lehdessä on artikkelini sipulikukista.

Tolkien-penkki sai pari vuotta sitten lisää hobittiasukkaita, kun istutin siihen pari 'Red Hobbit' -jaloakileijaa. Tämä on suositun 'Rotstern'-lajikkeen tiiviimpi versio. Erinomainen matala kasvi ja kaunis kukkija, ja ahkera hobitti.
Ahkeraa elokuun alkua kaikille!

Jaloakileija – Aquilegia Cultorum-Ryhmä
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Mustalaukka – Allium nigrum
Nummiajuruoho – Thymus praecox
Valkotupsulaukka – Allium orientale