Hyvät ja huonot uutiset katajapenkistä

 Katajapenkki on jatkumoa mäntyjen alustan metsäpuutarhalle. Myös vaahteran metsäpuutarha on tässä lähellä. 

Alueelle kuuluu periaatteessa hyvää. Kultatesmat voivat hyvin ja niitä nousee sieltä täältä. Purppuraorvokki, josta on kai nykyään tullut purppurametsäorvokki, tuo hienoa tummaa kontrastiväriä siellä täällä. (Viljelykasvien nimistössä ne ovat kaksi eri lajia, mutta monen muun tahon mukaan ent. adunca 'Purpurea' = riviniana 'Purpurea' tai Purpurea-Ryhmä). Marhanliljat nousevat komeasti, näistä yksilöistä on perinteisesti tullut pihani korkeimmat. Lajike on 'Guinea Gold'.

Purppurametsäorvokki on myös loistava väripari kermanvaalealle ternivuokolle. Se ei ole enää näin komeasti kukassa, mutta myös ternivuokko on kukkinut tänä keväänä ihanan pitkään: edelleen on kukkia jäljellä.

Pitkät kukinnat taitavat jatkua, sillä ainakin täällä meillä näyttää kahden viikon ennuste sitkeästi viileää: korkeintaan 15 astetta. Tänään oli kyllä peräti 16 ja tuulensuojassa ehkä vähän enemmänkin. Hieno, aurinkoinen, vaikkakin tuulinen päivä.

Katajapenkin reunalla kukkii edelleen kaksi Fritillaria elwesii -pikarililjaa.

Olen erittäin iloinen savolaisista lemmikinsiemenistä, joita Hiidenkiven puutarhan Minna lähetti joitakin vuosia sitten. Ne ovat selvästi ottaneet katajapenkin omakseen ja väreissä on sekä sinistä että valkoista – taivaallisen kaunista!

Näihinkin kukkiin on kultatesma mitä täydellisin kumppani.

Mutta voi! Keltakielokkia löytyy enää yksi ja se on minun syyni. Kitkin raivoisasti joka puolelle siementänyttä puna-ailakkia viime kesänä, kun tajusin, että kourassani on keltakielokin lehtiä. Toivoin, etten ollut repinyt sitä juurineen. Käänsin kottikärryllisen rikkaruohoja nurin niskoin, mutta siitä oli mahdotonta eritellä, mitkä juuret saattoivat olla mitäkin.

No, tänä keväänä kielokkeja on enää yksi ja sekin on niin vaivaisen kokoinen, ettten pysty saamaan siitä kunnollista kuvaa – ainakaan toistaiseksi. Yritän vielä, tuossa näkyy olevan vielä nuppu, ja tietysti tarkkailen haukkana maan pintaa sen toisen löytääkseni. 

No siis. Eihän sitä maan pintaa tietenkään näy. Kuten viime vuonnakin, on katajapenkissä jälleen ihan hirveä rehotus, eikä sieltä keskeltä ole kovin helppoa löytää pientä kasvia.

Voisinkin tehdä sellaisen järkevän päätöksen, etten vastaisuudessa kasvata mitään metriä matalampaa, sillä se häviää tänne viidakkoon.

Aikaisin kukkivat voivat toki olla matalampia. Punakolmilehti ehti jo kukkia toukokuun puolivälissä.

Purppurapikkusydän 'Aurora' on kauneimpia lajikkeita nimeä myöten. Taustalla kukkii vaskivarjohiippa 'Orangekönigin'.

Seuraavaksi jännätään, koska englanninsinililja kukkii. Tarhalyhtykärhö Princess Kate on myös noussut, ihanaa.

Englanninsinililja Hyacinthoides non-scripta

Keltakielokki Uvularia grandiflora

Kultatesma Milium effusum 'Aureum'

Lemmikki, puistolemmikki Myosotis sylvatica

Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä

Punakolmilehti Trillium erectum

Purppurametsäorvokki Viola riviniana 'Purpurea' tai Purpurea-Ryhmä

Purppurapikkusydän Dicentra Formosa-Ryhmä

Tarhalyhtykärhö Clematis Texensis-Ryhmä

Ternivuokko Anemone × lipsiensis

Vaskivarjohiippa Epimedium × warleyense

Ripaus keltaista ja sinistä

 Vielä muutama keväinen aarre.

Kerroin viime vuonna, että toissa syksynä tilasin erikoisempia mukulaleinikkejä. Arvelin niiden viihtyvän, sillä pihani on tavallista mukulaleinikkiä vihreänkeltaisenaan keväisin. Kiva kasvihan se on, mutta vielä kivempaa, jos siitäkin löytyy erikoisempia lajikkeita. 

Tämä 'Salmon's White' kukki jo viime keväänä. Nyt se on vähän isompi ja kukkia tuli enemmän. Väri on kermankeltainen, mukulaleinikissä puhtaanvalkoinen ei liene edes mahdollinen.

'Double Bronze' ei kukkinut vielä viime vuonna, niinpä ilahduin nyt suuresti, kun se teki kolme ensimmäistä kukkaansa. Kukat ovat kerrottuja ja terälehdissä on upea prossinsävyinen ulkopuoli. Tämä lajike muuten on aivan tavallinen vihreälehtinen. 

Nämä uudet lajikkeet aiheuttavat sellaista ongelmaa, että en enää pysty kitkemään mukulaleinikkiä. Sitä kun kasvaa kaikkialla ja se saattaa peittää kaikkein matalimpia kasveja, jos oikein reheväksi yltyy. Toisaalta tähän aikaan se alkaa jo kuihtua, joten ongelma on hyvin lyhytaikainen. En oikein osaa päättää, kannattaako tämän kitkeminen ylipäätään ollenkaan. Kyllähän lukuisista kukista on iso ilo pörriäisillekin.

Kolmas toissasyksyisistä ei kukkinut enkä ole ihan satavarma, onko se elossakaan. Se olisi kerrottu valkokukkainen. 

Kun viimeksi kävin Orkney-saarilla Skotlannissa, huomasin ystävän pihalla kerrottukukkaista mukulaleinikkiä. Silloin ei vielä ollut Brexitiä, niinpä kasvin osia sai tuoda ja toin pienen nyytin mukulajuuria. Niistä on kasvanut kaksi kasvustoa, joissa on todella söpöt kukat. Ne tunnistaa jo lehdistään ennen kukintaa, sillä lehdissä on ruskeat läikät keskellä ja vähän vaaleaa marmorikuviota.

Nyt muistinkin, että en ole ottanut ensimmäistäkään kuvaa ruskealehtisistä 'Brazen Hussy' -mukulaleinikeistä tänä keväänä.

Samassa penkissä, jossa kasvaa 'Double Bronze', oli viime kesänä myös tiibetinkoirankieli eli kesälemmikki. Kun peittelin talvenarkaa tyräkkiä marraskuussa, katsoin, että onpa koirankielellä vielä vihreät lehdet. Peittelin vähän niitäkin.

Hämmästys oli suuri, kun lehdet olivat vihreät vielä keväälläkin. No, eivät ne olleetkaan koirankielen lehtiä, vaan puistolemmikin. Ne lienevät tulleet samassa ruukussa, sillä ostin koirankielen taimen harrastajan pöydästä vuosi sitten. Lemmikistäkin olen tosi iloinen, sillä niitä ei minun puutarhassani liiemmin kasva. Ovatkohan nekään kaksi enää elossa, jotka viime vuonna kukkivat? Täytyy tutkia. Niitä tuntuu kuolevan enemmän kuin edes ehdin istuttaa tai kylvää.

Edessä kukkii 'Little Beauty' -tulppaaneja.

Nyt kun päästiin vaaleansiniseen, kerrotaan, että monia myöhäisiä helmililjoja on ihanasti kukassa. Nämä ovat ruusutarhan 'Peppermint' -tummahelmililjoja.

Mennäänpä sitten ovesta läpi varjoisammille paikoille.

Ensimmäisenä kukkaan ehtinyt vaaleansininen imikkä kukkii edelleen erittäin kauniisti mäntyjen alla.

Mäntyjen aluspenkki on Mustista vasemmalle. Musti huomauttaa, että ruohon voisi leikata. Mustista oikealle on katajapenkki. Ollaan varjoisalla metsäpuutarha-alueella.

Katajan katveessa kukkii ternivuokko...

... ja viime vuonna istutettu vaalea keltakielokki 'Pallida'.

Mutta hetkinen, se on aivan saman sävyinen kuin keltakielokki, joka minulla oli jo entuudestaan! Joko minulla oli jo 'Pallida' tai sitten minua on huijattu. Vaikea sanoa, sillä netin kuvahaun perusteella tulee aina niin monen näköisiä. Ei tämä ainakaan kovin voimakkaan keltainen ole, joten saattavat olla molemmat Pallidaa. Kauniita kuitenkin ovat, oli mitä oli.

Kaunis on myös Fritillaria elwesii.

Kuten myös punakolmilehti. Edelleen ollaan katajan ympärillä.

Nurmi tuli leikattua. Polusta vasemmalle on ihana pieni orvokki.

Kun nyt tietäisi, mikä tämä on. Luulen, että tämä on jokin perhosorvokki. Hankin ja istutin niitä joskus kolme kappaletta tänne aika lähekkäin. Tämä on ainoa, joka enää elää.

Polusta oikealle on rotkolemmikki elossa, niissä on valitettavasti kato käynyt. Tämä on 'Sterling Silver' ja erityisen huomionarvoista on se, että tämän kasvupaikalla oli jossain vaiheessa sekä jäätikkö että iso lätäkkö keskellä talvea, kun maa ja salaojat olivat jäätyneet. Silti tämä ei kuollut, eikä läheinen imikkä, eivätkä vaaleamunkinhuputkaan. Eivätkä edes kaksi syksyllä istuttamaani myrkkyliljaa, sillä molemmat tekevät lehtiä! Hurraa!

Vähän ylempänä tässä samassa notkelmassa, joka joskus oli oja, ei tilanne ollut niin paha talvella, mutta tästä kyllä virtasi vettä aika monen viikon ajan. Niinpä olen iloinen siitä, että koiranhampaatkin ovat näin hyvissä voimissa. Tuossa on keltainen risteymälajike 'Pagoda' ja valkoinen Erythronium californicum 'White Beauty', en näköjään niitä istuttaessani uskonut, että niistä kasvaa reheviä, kun tungin sipulit ihan vierekkäin.

Pistetään loppuun vielä tämä ihana kevätkukka. Kevätlinnunherne, saaremme omaa kantaa.

Imikkä Pulmonaria

Keltakielokki Uvularia grandiflora

Kevätlinnunherne Lathyrus vernus

Mukulaleinikki Ficaria verna

Perhosorvokki Viola sororia

Puistolemmikki Myosotis sylvatica

Punakolmilehti Trillium erectum

Rotkolemmikki Brunnera marcophylla

Ternivuokko Anemone × lipsiensis

Tiibetinkoirankieli Cynoglossum amabile

Tummahelmililja Muscari armeniacum

Muutama varjopaikan kaunotar

Tulimme vihdoin eilen illalla kotiin! Tässä kuitenkin vielä joitakin kuvia ihanista herkuista, jotka ehtivät kukkia toukokuussa, mutta joista en ehtinyt vielä kertoa, tarkoitus oli kyllä jo pari päivää sitten.

Tähtikoiranhammas 'Rosy Wing'. Istutin uusia koiranhampaita syksyllä, tämä taitaa olla ainoa, joka kukki, muihin tuli vain lehtiä. Mutta kasvakoot rauhassa, ehdin kyllä odotella.

Kukka täysin avautuneena. Ihanan herkkää yhdessä purppurapikkusydän 'Auroran' kanssa, joka on valkokukkainen. Ja toisaalta ripsialpin nousevien tummien versojen.

Keltakielokki samassa penkissä ison katajan ympärillä. Ja on ollut niin viileää, että tämä on vieläkin kukassa, yli kymmenen päivän poissaolon jälkeen! Ihanaa.

Edelleen samassa penkissä ternivuokko ja kultatesma.

Punakolmilehti. Kuva otettu joskus kauan sitten, kun satoi...

Poissaoloni aikana tarkkailin sadetutkia ja totesin, että pieniä saderintamia kyllä kulkee, mutta sataakohan niistä meidän saarelle. Näyttivät kulkevan aina hieman liian pohjoisessa tai idässä, kerran oli lyhyt rankka kuuro vain muutama kilometri idempänä. Ja niinhän se on käynyt. Kymmenen päivän poissaoloni aikana on satanut kirjaimellisesti viisi tippaa.

Ihanaakin ihanampi Fritillaria elwesii. Ja tämäkin kukkii vieläkin! Isot lehdet kuuluvat myrkkyliljalle.

Kalvaspikarililja ei sentään enää kuki, tässä se oli kerrottujen keltavuokkojen vieressä. 

Kun lähdin kotoa, oli pikkuinen tammen taimi tämän vieressä vielä ilman lehtiä, nyt sillä on jo vauvalehdet. 

Onneksi on sentään ollut viileää ja yökaste on melkoinen. 'Pagoda' -koiranhampaissa on vieläkin kukkia jäljellä!

Veripähkinä eli isopähkinä 'Purpurea' ja 'Pagoda' -koiranhampaat.

Rotkolemmikki 'Silver Wings' kukki komeasti ja kukkii yhä. Tämän vieressä on joskus kasvanut kolme amerikankulleroa, jotka muistin kaupungissa ollessani, blogeja lukiessani. Täytyy yrittää etsiä niitä tuolta alta. Mielikuvan mukaan etsin niitä jo jonakin vuonna enkä löytänyt enää.

Ne eivät kyllä ikinä kovin reheviä olleetkaan, varmaan liian kuiva ja tuulinen ilmasto. Kullerot viihtyvät ylipäätään huonosti, useimmat pysyvät kituliaina ja jonakin vuonna eivät enää jaksa nousta.

Kuvassa yläreunassa on pikkuinen siperianesikko, joka on elänyt tuossa vuosikaudet ja kerran tehnyt siementaimenkin, joka kyllä sittemmin hävisi. 

Senkin ongelma on varmaan kuivuus, mutta vielä isompi syy on syyssahramin lehdet, joita nousee tuosta aivan tuhkatiheään. Kuitenkaan se ei ikinä kuki tuhkatiheään. Tämä on hieman hankala yhtälö. Mietin, saisinko kaivettua sen mukulat maasta ja siirrettyä – tuskin saan niitä kaikkia ylös, ovat niin pikkuisia. Sahramit tekevät uusia mukuloita entisten viereen todella reippaasti, eikä siinä mitään muuten, mutta nyt tässä herkkunurkassa on sahramiheinikko.

Yksi ihana Erythronium californicum 'White Beauty' sieltä jaksoi nousta kukkimaan.

Istutin muotopuutarhaan syksyllä vaaleansinisiä 'Blue Snow' -balkaninvuokkoja, mutta niistä kukki vain yksi. Tosin tässä oli niiden kukkimisaikaan jo vähän liian korkeita perennoja. Myöhään kukkivat matalat kasvit ovat hankalia!

Loppuun puska-asiat. Kultaherukka vielä kerran kukassa. 

Tähtimagnolia.

Kaksi ihanaa kukkaa!

Kerrankin ehdin nähdä kääpiömantelin täydessä kukassa! On aika monta kertaa käynyt niin, että joku pakollinen kaupunkireissu osuu juuri sen kukinta-aikaan.

Japaninkirsikka 'Royal Burgundy' toissa viikolla, kun lähdin – ja tämä on edelleen kukassa! Kukat vain ovat haalistuneet lähes valkeiksi ja lehdet tummuneet mustemmiksi tuosta puhkeavan lehden punaisesta.

Olisipa ihanaa jonakin vuonna pysyä kotona koko toukokuu ja ihastella kaikkien kukkia pitkään ja hartaasti. Jonakin vuonna se tulee onnistumaan, sen päätän (joka vuosi)!

Haluan ottaa uusia kuvia, en vielä ehtinyt kuvauskierrokselle, kun olin kotona eilen illalla vähän myöhään. Syreenit ovat juuri puhkeamassa kukkaan, mutta täytyy ensin tehdä vähän töitä, leikata puolisääreen ulottuva voikukikko, joka kasvaa nurmikon tilalla ja KASTELLA!

Toivottavasti teillä sataa!

Balkaninvuokko Anemone blanda

Isopähkinä Corylus maxima

Japaninkirsikka Prunus Sato Zakura -Ryhmä

Kalvaspikarililja Fritillaria pallidiflora

Keltakielokki Uvularia grandiflora

Keltavuokko Anemone ranunculoides

Kultaherukka Ribes aureum

Kultatesma Milium effusum 'Aureum'

Kääpiömanteli Prunus tenella

Punakolmilehti Trillium erectum

Purppurapikkusydän Dicentra Formosa-Ryhmä

Ripsialpi Lysimachia ciliata

Rotkolemmikki Brunnera macrophylla

Siperianesikko Primula cortusoides

Ternivuokko Anemone × lipsiensis

Tähtikoiranhammas Erythronium revolutum

Tähtimagnolia Magnolia stellata

Sieltä täältä

 Yhtäkkiä on alkukesä, ja miten lehtevää onkaan! 

Ihastelen koiranhampaita vastaistutetun tummalehtisen veripähkinäpensaan vierellä.

Siinä nousee myös ystävältä saatu kellertäväkukkainen varjolilja. Onneksi en tuhonnut sitä pähkinää istuttaessani. 

'Pagoda' -koiranhampaissa on enemmän kukkia kuin koskaan! Sateen jälkeen kukkavarret ihan nuokkuivat märkien kukkien painosta. Myös niiden lehdet ovat kookkaita, aivan kuten viime vuonnakin. Ehkä ne ovat saavuttaneet jonkin aikuisuuskoon.

Sama kohta vähän laajemmin, näkyy tummalehtinen isopähkinä. Muut tummina nousevat versot ovat ripsialpia, sopii hirmu hyvin kokonaisuuteen. Muutenkin hauska kasvi sieltä täältä versotessaan.

Tällainen kombo viihtyy siis näin hyvin vaahteran alla, mikä on haasteellinen kasvupaikka siksi, että vaahtera imee tehokkaasti veden ja ravinteet maasta. Isopähkinän viihtyvyys ei tosin vielä ole testattu, kun se on vasta istutettu.

Vähän sivummalla on mm. tummakurjenpolvia, tertturotkokielo, kesälumipisaraa ja tarhakalliokieloja.

Taustalla näkyy katajapenkki. Siellä on hervottoman kokoinen lehtitupsu 'Lilac Wonder' -myrkkyliljaa, joka tekee tänäkin vuonna siemenet! Viimevuotisten siementen kylvös on hieman kitulias, joten annan tällä kertaa vain siementen pudota maahan ja toivon siementaimia. Kaipa kylvös kannattaa merkitä, jos muistan.

Katajapenkissäkin kukkii keltaista, nimittäin keltakielokki. Kultatesman lehtien lomasta näkyy myös jostakin tullut valkokukkainen helmililja. Ihanan raikasta! Valko-kelta-vihreä taitaa olla lempiyhdistelmiäni.

Suurin osa lehdistä kuuluu puna-ailakille, sitä täytyy alkaa kurittaa, sillä se on rehevöitynyt ihan silmissä ja peittoaa pienet kasvit.

Punakolmilehtikin lähes hukkuu vierustovereihinsa. 

Kastanjakolmilehti kasvaa vaahteran alla huonossa savisessa maassa, mutta jostain luin, että se sellaisissa paikoissa kasvaa. Sinnittelee se elossa vuodesta toiseen, kaipaisi kai vähän enemmän kosteutta, mutta en tohdi siirtääkään, jotta se ei kuole.

Katajapenkin vieressä on mäntyjen alla oleva pieni metsäpuutarha. Pieni alppiruusu 'Azurika' kukkii violetinsinisenä, nyt sen seuraan on liittynyt orvokki. Niitä on tullut haalittua monestakin paikasta ja monena vuonna, joten en enää tiedä, mikä tämä on – ehkä Marketanpuiston markkinoilta vuosia sitten hankittu 'Toves Viol'. Kaadetun kuusen havuja levitin alppiruusun ympärille kosteutta pidättäväksi katteeksi.

Kun nyt kerran Rohanin lähellä ollaan, vilkaistaanpa sinnekin. Oletko nähnyt euroopanpyökin kukkaa? Tummalehtisen 'Rohan Weeping' -pyökin kukat ovat näin hienon punaiset.

Tummalehtinen japaninkirsikka 'Royal Burgundy' vielä kerran.

Kääpiömanteli lopetti jo kukinnan, mutta tässä sekin vielä kerran. Kuva on kohti sitä vaahteran aluspenkkiä, josta tämä juttu alkoi. 

Mutta ei tämä tähän vielä pääty, sillä taustalla on ihanan muhkea rotkolemmikkipuska. Sinne.

Talvi oli tuhoisa monelle rotkolemmikille täällä Etelä-Suomessa, olen kuullut. Minultakin hävisi useita, niin viime vuonna istutettu kuin vuosia vanhojakin. Onneksi tämä yli kymmenen vuotta sitten Tukholman puutarhamessuilta hankittu 'Silver Wings' ei ole kärsinyt mitenkään. Tämä on pikemminkin valtavampi kuin koskaan!

Pakko hehkuttaa vielä yhden kuvan verran. Tällä lajikkeella on hyvin kauniit lehdet, joiden kirjavuus on hillittyä.

Toinen selvinnyt rotkolemmikki on vuokko-esikkopuutarhassa tontin länsilaidalla. Tämä oli alun perin valkokirjava 'Variegata' eli 'Dawson's White', mutta vähitellen se muuntui kokovihreäksi enkä ole pistänyt sitä pahakseni.

Kuvassa näkyy edellisessä jutussa mainittu ensimmäinen japaninvaahterani, 15 vuotta sitten istutettu 'Osakazuki'. Oli ajatus, että siitä tulisi muutaman metrin korkuinen pensas, kuten Britanniassa – no, ei tullut. Tarhakalliokielot ovat sitä päätä pidempiä!

Siinä vieressä on jymyhieno juttu, ystävän puutarhasta siirretyt muutama seljakämmekkä ovat elossa ja yksi niistä kukkii. Nämähän ovat niitä, joissa on joko purppuraisia tai valkoisia kukkia. 

Kaunis, kirjavalehtinen rohtosuoputki 'Daphnis' on tehnyt isot lehdet. Yksi myöhäisimmistä narsisseista on kerrottu valkonarsissi, ystävän pihasta saatu vanha nimetön lajike. Ihanat kevätesikot kukkivat erityisen runsaasti. Onneksi on kasveja, jotka eivät kärsineet talvesta!

Alempana pihan länsilaidalla kukkii myös kaunis valkonarsissi, tämä on saatu Koso-tädiltä, jos muistatte sen nimisen bloggaajan. Hänellä oli todella kiva käsityöpainotteinen blogi.

Riittävän korkea ja tiheä aita on vaikuttanut positiivisesti siihenkin, että kanukat ovat kasvaneet, kun niitä ei enää typistetä. Etualalla keltalehtinen pensaskanukka 'Aurea', taustalla keltaoksakanukka. Kompostin takana kukkii kultaherukka keltaisenaan.

Verkkoaidan edessä on pyökkipensasaitaa, ja voi nähdä, että on pensaista jokunen elossa, vaikka pari syötiinkin taas talven mittaan. Tämä on niille huono paikka, tässä on usein vesimyyriä ja ne selvästi pitävät pyökistä.

Käyn kohta hakemassa tilaamani pyökin aitataimien satsin, tällä kertaa taidan pyöräyttää niiden tyvien ympärille – maan alle ulottuen – metalliverkkoa. Koska olisihan se kiva nähdä pensasaidan kasvavan.

Kanukat pääsevät myös kukkimaan ja tekemään kauniita marjojaan, kun peurat eivät napsi oksankärkiä ohi mennessään. Mahtava juttu!

Tämä keltalehtinen 'Aurea' on yksi lempikanukoistani. 

Alun perin oli tarkoitus keskittyä keltaisiin, mutta sitten tuli kaikkea muutakin, ja toisaalta koivikon narsisseista haluan kirjoittaa erikseen.

Eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi. Iloista alkuviikkoa!

Alppiruusu Rhododendron

Euroopanpyökki Fagus sylvatica

Japaninkirsikka Prunus Sato Zakura -Ryhmä

Japanionvaahtera Acer palmatum

Kastanjakolmilehti Trillium sessile

Keltakielokki Uvularia grandiflora

Keltaoksakanukka Cornus sericea 'Flaviramea'

Kesälumipisara Leucojum aestivum

Kevätesikko Primula veris

Koiranhammas Erythronium

Kultaherukka Ribes aureum

Kultatesma Milium effusum 'Aureum'

Kääpiömanteli Prunus tenella

Myrkkylilja Colchicum

Puna-ailakki Silene dioica

Punakolmilehti Trillium erectum

Ripsialpi Lysimachia ciliata

Rohtosuoputki Peucedanum ostruthium

Rotkolemmikki Brunnera macrophylla

Seljakämmekkä Dactylorhiza sambucina 

Tarhakalliokielo Polygonatum × hybridum

Tertturotkokielo Maianthemum racemosum

Tummakurjenpolvi Geranium phaeum

Valkonarsissi Narcissus Poeticus-Ryhmä

Varjolilja Lilium martagon

Veripähkinäpensas Corylus maxima 'Purpurea'