Kuistinkulman perkaus ja uusia taimiaarteita

 Tässä yhtenä päivänä hermostuin tähänkin rehotukseen.

Vaikka kaunista tämäkin on! Viime kesänä poistin akileijoja urakalla, yritin jättää vain parhaat kerrotut, mutta nyt niitä ei olekaan... ehkä kumminkin siirsin ne muualle. Nyt on vain yksinkertaiskukkaisia sinivioletteja. 

Lehtoängelmä oli hukkua akileijaviidakkoon, tänä vuonna sen kukkavarret taas näkyvät. Ukkolaukka 'Purple Sensation' on kova siementämään jälkeläisiä, niitäkin vedin viime vuonna ylös maasta. Tärkeintä on poistaa haileamman liilat perusväriset, sillä haluan pitää tässä laukat yhtenäisen värisinä.

Onneksi raivaus tuli aloitettua jo viime vuonna, nyt oli vähän vähemmän hommaa.

Kaiken alla rehottaa putkikasvi, joka on ilmeisesti Torilis japonica. Olen sen itse kylvänyt yhden kukkaseoksen mukana. Niitä kasveja, joita toivoin, ei itänyt, mutta tuli Torilista ja se on siementänyt tehokkaasti itselleen jälkeläisiä. Ne on helppo tunnistaa karheankarvaisista varsista ja vähän koiranputkesta poikkeavista lehdistä. 

Nytpä nyhdin loputkin akileijat ja Torilikset pois ja nyhdän niitä vielä lisääkin, kunhan kasvavat nyhtämiskokoon. Nuorten paalujuuristen taimien kitkeminen on onneksi maailman helpointa, mutta paljon niitä oli; ihan vieri vieressä. 

Koska tämä on ainoa kohta tontillani, jossa kuunlilja on pysynyt hengissä ja jopa kasvanut (taustan iso mätäs 'Blue Cadet'), hankin nyt kaksi uutta kaunista ja istutin ne tähän. Jospa nekin rehevöityisivät, tai edes pysyisivät elossa! Uudet hostat ovat sinikuunlilja 'Great Expectations' (vaaleampi keskeltä) ja 'Summer Lovin'' (risteymälajike, enemmän vihreät lehdet). Kummankin ostopäätökseen vaikutti ulkonäön lisäksi myös nimi: Charles Dickens ja Grease. Kumpikin rakkaita ja tärkeitä.

Edessä on marhanlilja 'Pink Morning'. Se oli aivan Toriliksien peitossa, eivätkä kukkanuput kovin hääppöisiltä näytä. Voi olla, että kukintaa ei tule vielä tänäkään vuonna, lilja on tuossa vasta toista kesää. Löysin rehotuksen alta myös 'Looking Glass' -rotkolemmikin, mistä olen suuresti iloinen. Siinä on vain yksi lehti, kuten tähänkin asti, mutta ehkä se ryhtyy kasvamaan saatuaan valoa ja tilaa.

Tuossa on nyt paljon paljasta multapintaa, mikä ei ole koskaan hyvä juttu.

Sepä ongelma ratkesi nopeasti, sillä poikkesin puutarhareissujen lomassa eilen Vakka-Taimeen. Sieltä löytyi mm. varjosiippa ja kiurunkannus 'Golden Spinners', näitä kesällä kukkivia sinikukkaisia safiirikiurunkannuksen ja jokin muun kiurunkannuslajin risteymiä. 

Kumpikin kasvi on minulla joskus ollut ja kumpikin on menehtynyt; toinen paahteeseen, toinen rehotukseen.

Varjosiippa on uskomattoman keveä, hyvin varjohiippamainen sekä lehdiltään että olemukseltaan. Kukka vain on hieman erilainen. Tämä eli minulla joitakin vuosia katajan pohjoispuolella, mutta sitten sinnekin kasvoi sellainen rehotus, että varjosiippa jäi lopulta jalkoihin.

Nämä kaksi voisivat ehkä viihtyä kuistin nurkassa, se on talon pohjoisnurkkaa eli ainakin riittävän varjoisa. Täytyy tutkia, mitä mieltä ne ovat talvisesta kosteudesta, sillä sitä riittää.

Vakka-Taimi on mahtava aarreaitta kasvi-ihmiselle ja monelle puutarhabloggaajalle hyvin tuttu. Sieltä saa kasveja, joita ei mistään muualta Suomesta saa, ei aina helposti maailmaltakaan.

Näytepuutarhoissa on atsaleojen kukinta täydessä vedossa. Taimistokissa tuli tervehtimään.

Vakka-Taimesta voisi tehdä oman juttunsa, otin sieltä yli sata kuvaa. Ja siinä määrässä on jo huonot heitetty pois.

Takaisin Saaripalstalle. Kuistin edustan istutus jatkuu kuistin pitkälle sivulle, tästä olinkin nyhtänyt Torilikset ennen kuvan ottamista. Tai isoimmat ainakin. Ransu esittelee.

Koska tämä on talon pohjoispuolella, olivat viimeiset 'Spring Green' -viherraitatulppaanit niukin naukin kukassa maanantaina, jolloin otin kuvan.

Täpläkurjenpolvi 'Espresso' kukkii siinä myös. Hyvin kaunis kasvi ja onneksi viihtyy! Istutin ensimmäiset kaksi taimea muotopuutarhaan, jonne ne näivettyivät hengiltä. Oli ehkä liian kuiva paikka. Tässä tämä kahvikaveri kukoistaa. Ihanaa.

Koska keräilen varjohiippoja, niillekin täytyy keksiä paikat, joissa niitä ei jyrätä. Tässä kuistin edessä ne ovat ainakin paikassa, jonka ohi kävelen jatkuvasti ja voin ainakin kuvitella, että saatan kitkeä sitä useammin kuin muualla. Lisäksi varjohiippoja täytyy käydä usein katsomassa, jotta kukinta ei mene sivu suun.

Tämä on toiseksi uusin hankintani idänvarjohiippa 'White Queen'. Idänvarjohiippa on happaman maan kasvi, mikä on täällä kalkkisaarella hieman ongelmallista. Ne näyttävät kuitenkin voivan hyvin, jos hautaan niiden kanssa maahan jotakin rautaromua. Maan pitäisi olla kuohkea, sellainen lehtikompostilla paranneltu, mikä ei sekään ole helppoa savimaalla, ja tässä talon vieressä on puolestaan hiekkaa. Mutta yritän ja toivon parasta. Nyt laitoin näille katteeksi havupuun sahanpurua.

Hommasin nyt vielä sirovarjohiipan Vakka-Taimesta, mutta sitä en ole vielä istuttanut. Täytyy tutkia, millaisessa paikassa se voisi viihtyä.

Ihana valkovarjohiipan serkku Epimedium × youngianum 'Roseum' kukki kesäkuun alussa paremmin kuin koskaan. Tämä oli jäämässä muiden kasvien peittoon muotopuutarhassa ja pelastin sen kuistin etupenkkiin pari vuotta sitten. Istutin taimiraaskun rautaisen renkaan sisään, mistä se pääsee kyllä halutessaan leviämään. 

Valkovarjohiippa on nimenä hassu, sillä se on annettu vain lajikkeelle 'Niveum' – samassa lajissa on kuitenkin monia muitakin lajikkeita, esimerkiksi tämä 'Roseum'. Onkin aika idioottimaista antaa lajikkeille suomenkielisiä nimiä: se sekoittaa, kun ei enää tiedetä, mistä lajista puhutaan. Ja sitten on tällaisia tapauksia, että on laji, jonka yhdellä lajikkeella onkin suomenkielinen nimi, mutta itse lajilla ei. 

No, pääsinpähän avautumaan. Oikeastaan piti sanoa, että Epimedium × youngianum on myös happaman maan lajeja, siksi rautaromu. Mutta alkoi niin ärsyttää tuo nimiasia.

Kuistin edustalla on myös keltalehtistä 'Aureum' -täpläpeippiä, joka on hyvin soma eikä leviä kovinkaan nopeasti. Nyt se oli kuitenkin tehnyt taimen penkin toiseen päähän suoraan 'Craigton Blue' -kiurunkannuskasvuston päälle (siinä on toinen sinikukkainen safiirikiurunkannuksen ja muun kiurunkannuslajin risteymä). Kiurunkannus-raasu ei muutenkaan ole hyvävointinen, vaan lähinnä sinnittelee elossa vuodesta toiseen. Lisäksi aivan sen eteen on kylväytynyt himalajanvuokkoa, mikä on toisaalta ihana yllätys. Niinpä siirsin nyt Craigtoneita vähän. Toivottavasti ne pysyvät hengissä.

Joissakin kuvissa näkyi kuistinrappuja vastapäätä kukkiva jalosyreeni 'Moskovan Kaunotar'. Se ansaitsee ihan oman kuvansa, se on niin upea.

Ajoin Turun poikki reissullani. Yhdessä kohdassa on tällainen iso alue rinteessä omakotialueen ja tien välissä.

Vieraslajeista voi olla montaa mieltä, mutta kyllä lupiini on kaunis. Jestas. Lupiinien lomassa taitaa kasvaa illakkoa. Tämä on jotenkin niin täysin juhannukseen sointuva näky. Unenomainen ja täynnä taikaa.

Hyvää juhannusta!

Himalajanvuokko Anemone rivularis

Idänvarjohiippa Epimedium grandiflorum

Illakko Hesperis matronalis

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä

Lehtoängelmä Thalictrum aquilegiifolium

Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä

Rotkolemmikki Brunnera macrophylla

Safiirikiurunkannus Corydalis flexuosa

Sinikuunlilja Hosta sieboldiana

Sirovarjohiippa Epimedium pinnatum ssp. colchicum

Täpläkurjenpolvi Geranium maculatum

Täpläpeippi Lamium maculatum

Ukkolaukka Allium hollandicum

Varjosiippa Vancouveria hexandra

Varjoa, aurinkoa ja tuulta

Vielä yksi spontaani kasvipari liittyen aiempaan postaukseeni. Tai istutin kyllä nämä kasvit vierekkäin, mutta en arvannut, että tarhaillakko laskee yhden kukkavarsistaan tumman 'Midnight Ghost' -kyläkurjenpolven päälle näin täydellisesti!

Keltaneidonkannus ei ole joka vuosi kovin edustava, mutta tänä vuonna se on ihan kiva pikku tupas. Useimmiten tämä on kuivuudesta kärsivä käntty.

Ihana sinikuunlilja 'Great Expectations' on rehevöitynyt ilahduttavasti. Tämä on niin kaunis ja mahtava nimi!

Illakko ja kurjenpolvi kasvavat mäntyjen alla yhdessä lukemattomien akileijojen kanssa. Taustalla on muotopuutarha. Kukkivia valkoapiloita ei voi leikata, mikä tekee nurmen leikkuun haastavaksi. Ja kiinnostavaksi. Muita tänään väisteltyjä olivat mm. vaaleanpunakukkainen siankärsämö ja niittyhumala.

Näkymä muotopuutarhasta vastakkaiseen suuntaan eli kohti mäntyjen alustan metsäpuutarhaa. Tässä on kyseessä ihan normaali saaristotuuli, riipputuoli heiluu tuolleen ihan normaalisti, paitsi niinä kahtena päivänä, jolloin on tyyntä.

Huomiselle onkin luvassa vähän reippaampaa tuulta. Mukavaa tuulipäivää!


Keltaneidonkannus, keltakiurunkannus – Pseudofumaria lutea
Kyläkurjenpolvi – Geranium pratense
Sinikuunlilja – Hosta sieboldiana
Tarhaillakko – Hesperis matronalis

Kasviyhdistelmiä

Kukkapaussi kuitenkin saapui Saaripalstalle, vaikka niin alkukuusta hehkutin, että ruusut alkavat kukkia. Kyllähän juhannusruusu, Tove Jansson ja Papula ovatkin pistäneet parastaan, mutta varsinainen ruusu- ja pionishow on vielä nupulla, on niin viileää. Naurattaa helleuutisointi, ainakin täällä meren kylmässä syleilyssä näyttää 10 päivän ennuste pysyttelevän tiiviisti 15 asteen tuntumassa yötä päivää. Eipä siinä mitään, se lämpötila saa kukinnat kestämään pitkään ja manulitkin viihtyvät.

Akileijat pelastavat tilanteen, kuten aina. Metsäpuutarhassa on tummanliilojen lehtoakileijojen taustana oivallinen väripari sille: hopeainen pallohopeakuusi ja rotkolemmikki 'Looking Glass'.

Sama penkki vähän kauempaa. Jopa naapurin hopeapaju taustalla sointuu tähän! Hempeän liila illakko kukkii oikealla. Kunhan punalehtiruusun siemenkylvökseni taimet hieman varttuvat, istutan niistä yhden tämän ryhmän vasempaan reunaan, siinä on ollut punalehtiruusulle varattu istutuspaikka jo pari vuotta.

Rohanissa kasvaa tummalehtisen 'Royal Burgundy' -japaninkirsikan alla jättipoimulehteä, mikä näyttää kivalta, vaikka peuraverkko ja sen tappi eivät niin silmiä hivelekään.

Kaikenlaiset suojat ovat silti kovin tarpeen, sillä tänään kirosin sitä, että peura oli syönyt kerrotun sikoangervon kukat taas tänäkin vuonna. Tässä kuitenkin paahdepenkin ihania kukkia, joita ei ole syöty: päivänkakkaraa, tähkähietaliljaa ja verikurjenpolvea.

Onneksi jäi taas kuva muistoksi: kerrottu sikoangervo ennen syödyksi tulemistaan...

Hobittipenkin varjossa nousee jaloängelmä ja sen lehtien välistä kurkkii luonnonkukka haisukurjenpolvi. Tätä tuoksahtavaa hentoista söpöliiniä en juurikaan raaski kitkeä, ja miksi pitäisikään. Oikealla on metsätyräkki 'Chameleonin' tummia lehtiä.

Muotopuutarhassa ei kuki juuri mikään, mikä tuntuu hassulta, sillä tämän pitäisi olla varsinainen englantilaistyyppinen kukkapuutarha. Mutta kohta jytisee! Sitä odotellessa ihailen tätä viehättävää viileäsävyistä kolmikkoa: koristelaukka 'His Excellency', jalopähkämön harmaanvihreät lehdet ja syysleimu 'Crème de Menthen' valkokirjavat lehdet. Pian seuraan lyöttäytyy valkokukkaisia rohtosormustinkukkia (mm. kuvan oikeassa reunassa), mikäs sen sointuisampaa.

Tiedän, että ininäni siitä, ettei nyt juuri mikään kuki, ei oikein mene läpi, kun onhan tässä vaikka mitä kukkia. Akileijat pelastavat tässäkin kohdassa muotopuutarhaa, lisäksi edessä on vuorikaunokki 'Amethyst in Snow' ja taustalla valkoisena harsuna morsiusleinikki. Mutta TÄ-TÄ-TÄ-TÄÄ! on vielä tulematta, tiedäthän mitä tarkoitan. Tyttyryyt. Sikurit, harjaneilikat, pionit, ruusut, sormustinkukat, päivänliljat, hortensiat, kuusamat, ritarinkannukset, ukonhatut, keltakaunokit, kurjenmiekat, unikot, liljat... lähes kaikki siis. Kohta se hetki tulee, ihanaa!


Haisukurjenpolvi – Geranium robertianum
Illakko – Hesperis matronalis
Jalopähkämö – Stachys macrantha
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Japaninkirsikka – Prunus Sato Zakura -Ryhmä
Jättipoimulehti – Alchemilla mollis
Koristelaukka – Allium Koristelaukka-Ryhmä
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Morsiusleinikki – Ranunculus aconitifolius 'Flore Pleno'
Pallohopeakuusi – Picea pungens 'Glauca Globosa'
Punalehtiruusu – Rosa glauca
Päivänkakkara – Leucanthemum vulgare
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Sikoangervo, kerrottu – Filipendula vulgaris 'Plena'
Syysleimu – Phlox paniculata
Tähkähietalilja – Anthericum liliago
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum
Vuorikaunokki – Centaurea montana

Lempipunaiset (ja vähän sinistä)

Valitsin kokoelman punaisia kukkia. Se alkoi tästä ihanan harjaneilikan kuvasta. Tähän kukkaan olen ihan lääpälläni.

My favourite red flowers (right now, in spring the choices will be different!)

Koska harjaneilikka on niin mahtavan ihana, on tässä kasvamassa uusia ihanuuksia violetin ja tumman purppuran sävyissä. Kasvaa tässä vähän muutakin, mm. tulikukkia, kirahvinkukkia ja Pionin lähettämistä siemenistä loistotädykkeitä. Ne kasvavat hyvin, vaikka kylvämiseen kului monta vuotta – kiitos Pioni ♥

Loistotädyke tulee olemaan ihanan sininen, ja istutan sen aikanaan tänne muotopuutarhaan. Kirjoukonhattu ottaa mittaa ikkunankunnostusta varten pystytetyistä tikkaista. Vasemmalla on keltakaunokin kukkanuppuja, kuin käpyjä.

Hehkuvan punaista löytyy puolestaan villin punaisen penkin liljasta. Tämä on sivullepäin katsova / nuokkuvakukkainen tarhasarjalilja. Taustalla kukkii ennätyspitkään apteekkarinruusu. Musti esittelee, huomaatko?

Myös ylöspäin katsovat tarhasarjaliljat kukkivat punaisessa penkissä, näiden väri on maltillisempi.

Ja 'Nippon Beauty' -kiinanpioni, kukinnan pituusennätys takuulla.

Leiskuvan pinkki harmaakäenkukka kukkii Rohanissa. Vaikka muuten kavahdan tätä väriä, tässä kasvissa se on vaan niin kohdallaan. Edessä yksi peurojen hampailta säästynyt kurkkuyrtti.

Roosan sävyinen purppuratulikukka 'Rosetta'.

Verihanhikki.

Tumma 'Rubrum' -fenkolikin on herennyt kukkimaan. Sen alla helminukkajäkkärää.

Musti esittelee Rohania sen toisesta päästä käsin.

Kohdassa, josta otin kuvan, on illakko ryhtynyt taas kukkimaan. Se on huippuahkera! Vaaleanpunaiset pioniunikot ovat kylväytyneet tähänkin, vaikka tämä on puolivarjoisa metsäpuutarhapenkki.

Sama unikko on onnistunut kylväytymään myös rakennusprojekti-taloni puretun kuistin kohdalle maakasaan, vaikka tässä ei ole kukkapenkkiä lähimaillakaan. Ihana yllätyskukka!

Rintamamiestalon kuistin kulmalla on yksi kauneimmista loistokärhöistä, 'Hagley Hybrid'.

Näkymä Rohanista mutapuutarhan kosteikkokasvien yli. On kivaa, että tänä vuonna sarjarimpiä ei ole syöty, sen kukat ovat niin kauniin vaaleanpunaisia. Kukkia voi juuri erottaa oikealla. Kirjosorsimo on ennätyskorkea.

Pienen nurmialueen toisella puolella kukkii tarhapäivänlilja 'Béla Lugosi'.

Sitten on päivän 'Hewitt's Double' -jaloängelmäkuvan aika. Musti esittelee.

Tälle sopii aluskasviksi tummalehtinen purppuraorvokki niin maan perusteellisen ihanasti!


Fenkoli – Foeniculum vulgare
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Helminukkajäkkärä – Anaphalis margaritacea
Illakko – Hesperis matronalis
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kirjosorsimo – Glyceria maxima 'Variegata'
Kirjoukonhattu – Aconitum ✕ stoerkianum 'Bicolor'
Loistokärhö – Clematis Patens-Ryhmä
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Purppuraorvokki – Viola adunca 'Purpurea'
Purppuratulikukka – Verbascum phoeniceum
Sarjarimpi – Butomus umbellatus
Tarhapäivänlilja – Hemerocallis Hybrida-Ryhmä
Tarhasarjalilja – Lilium Hollandicum-Ryhmä
Verihanhikki – Potentilla atrosanguinea

Kaunista tontin reunamilla

Ojiin rajoittuva tontti vaatii hieman reunojen niittoa ja kitkentää. Paikassa, josta talon vierustan salaoja johtaa tienvarren isoon ojaan, on rakentamani kivipenger. Kivien vierellä on vaikea saada nurmea leikattua siististi, joten olen istuttanut reunalle pari vuorikonnantatarta, niiden pitäisi levitä ja ne viihtyvät kuivalla ja paahteisella paikalla. Ajatuksena on sitten leikata nurmi summittaisesti niiden muodostamaan pöheikköön asti, en ajatellut sen kummemmin erottaa tattaria nurmikosta. Musti esittelee.

Tämän vuorikonnantattaren lajikenimi on 'Darjeeling Red', vaikka täytyy myöntää, että en näe, miten se eroaa perusmuodosta. Kasvi on kuitenkin todella kiva, se kukkii pitkään ja se on tarpeeksi luonnonkasvin oloinen tuohon ojan partaalle.

Tontin toisella reunalla, kivimuurin vieressä, kukkii ihana tarhapimpinellaruusu 'Tove Jansson'. Se ei vielä yllä kivimuurin korkeudelle, mutta toisaalta kukat sointuvat kivitaustaan mukavasti.

Siirrytään sitten Rohaniin, josta onkin paljon kuvia. Ruusun kanssa samaa sävyä löytyy ohdakkeesta Cirsium rivulare 'Atropurpureum'. Musti esittelee.

Viime syksynä muotopuutarhasta siirretty metsälauha huojuu kauniisti tuulessa.

Lauhan vieressä kasvaa lipstikka, ja sen etupuolella kukkii sorjalaukka 'Mount Everest'. Laukat ovat vähän vänkyröitä vietettyään kevään suojaverkon alla.

Lipstikan toisella puolella tulevat kukkaan valkokukkaiset 'Alba' -isotähtihyasintit. Lipstikka on niin iso kasvi, että se sopii loistavasti kukkapenkin taustakasviksi, kunhan muistaa sen pensasmaisen koon! Taustalla kurottelee pioneja, jotka istutin syksyllä mielestäni riittävän kauas lipsikasta, ja huomaan, että ne täytyy siirtää syksyllä vielä kauemmas. Toinen seikka on sadonkorjuu, lipstikan luokse täytyy päästä keräämään lehtiä, liian kaukana tai hankalasti saavutettavissa se ei saa olla.

Toisen laukan piti olla purppurainen, paketissa oli sellainen kuva... Allium jesdianumina myytävä, mutta ilmeisesti partalaukan perimää omaava 'Early Emperor' onkin melkoisen violetti. Harkitsen niiden siirtoa muotopuutarhaan.

Tähtihyasinttien juurella kukkii keväällä kukkakaupasta ostettu tummakukkainen orvokki.

Samaa orvokkia kasvaa myös koristemansikka 'Lipstickin' seurana.

Tummempi orvokki on viime vuonna löytämäni siementaimi jostakin aiemmasta kasvatuksesta. Edustalla kasvaa espanjansinililja 'White City'.

'Green Apples' -lehtoakileija avasi ensimmäisen kukkansa, ja hyvä että kuvasin saman tien, sillä seuraavana yönä oli peura napsinut nämä korkeimmat varret. Nurmikäytävän toisella puolella oli kelvannut kaikki korkea; latvat oli syöty niin virginiantädykkeestä, palavastarakkaudesta, kellopeipeistä, rohtovirmajuuresta, maa-artisokasta kuin suopayrtistäkin. Kaikki kelpaa, mikä on sopivalla korkeudella – valitettavasti kukkavarret yleensä ovat.

Yritin kuvata koiranputki 'Ravenswingin' kukintoja Pirkolle, mutta nämä alkavat olla ohi. Koiranputkien siementaimet saivat kasvaa muotopuutarhassa, mistä ei nouse niin paljon rikkaruohoja kuin vastikään perustetusta Rohan-penkistä. Siirsin taimet tähän keväällä ja ne varmaankin kärsivät hieman siirrosta kasvaessaan vinoon ja kukkiessaan niin vähän ja lyhyesti. Pääasia, että nyt saa hieman siemeniä taas jatkoa ajatellen.

Tästä tulikin mieleen kysymys, jonka lukija esitti: saavatko kukkapenkeissäni kukkia rikkaruohotkin. Ensin kannattaa kysyä, mikä on rikkaruoho. Minulla on joitakin kukkapenkkejä, jotka olen perustanut niin, että niissä oleva luonnonkasvusto (eli rikkaruohosto) on saanut pääosin jäädä paikoilleen ja karsin sitä kasvukaudella parhaan kykyni mukaan. Niissä on villimpi tunnelma ja toisaalta myös jonkin verran työtä, sillä luonnonkasveja täytyy aina rajoittaa, jotta ne eivät jyrää koristekasveja. Mutta näin ollen olen voinut säilyttää kevätesikot, kuismat, peurankellot, päivänkakkarat ja monet muut. Sitten on näitä penkkejä, joita kutsun korkean hoitotason kukkapenkeiksi ("high maintenance", opiskelinhan Englannissa), joita ovat esimerkiksi muotopuutarha ja nyt tämä Rohan. Niistä olen kääntänyt maan kokonaan penkkejä perustettaessa, ja nypin kaikki nousevat rikkakasvit pois, paitsi keväällä kukkivat käenrieskat ja kiurunkannukset.

'Ravenswing' yhdessä 'Black Parrot' -tulppaanin kanssa noin viikko sitten.

Rohanin alkupää, jonka istutin jo toissa syksynä, alkaa jo hoidon puolesta helpottaa. Tummakurjenpolvi 'Samoborin' siementaimet ovat rehevöityneet ja vaskivarjohiipat kasvaneet peittämään maata. Tänä keväänä istutettu fenkoli 'Rubrum' on kohonnut jo korkeaksi ja tuuheaksi.

Tässä Rohan-penkki kokonaisuudessaan, sen pituus on nyt noin kymmenen metriä.

Ransu esittelee. Laitoin jättimäisen suojatötterön ensi kertaa kukkaan tulevan kurjenmiekan ympärille, sillä en tosiaan halua, että sen kukkavarsi syödään.

Näkymä hieman kauempaa käsin, metsäpuutarhasta.

Yksi tämän hetken suosikkinäkymistäni on Rohanista käsin metsäpuutarhan poikki kohti muotopuutarhaa.

Riippukeinun vieressä kukkivat ihanat tummansiniset ja vaaleanpunaiset lehtoakileijat. Hempeän vaaleanpunainen illakko on metrinen puska, jossa on monta kukkavartta. Sitä on mukava nuuskutella keinussa istuessa, ja väritkin sointuvat riippukeinuun loistavasti. Laitoin vielä vanhan puoshaan pitämään pyykkinarua korkeammalla, jotta sen ali mahtuu hyvin kulkemaan ilman tarvetta kumartua.
Ihanaa viikonloppua!

Espanjansinililja – Hyacinthoides hispanica
Fenkoli – Foeniculum vulgare
Illakko – Hesperis matronalis
Isotähtihyasintti – Camassia leichtlinii
Koiranputki – Anthriscus sylvestris
Koristemansikka – Fragaria ✕ rosea
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Lipstikka – Levisticum officinale
Metsälauha – Deschampsia flexuosa
Partalaukka – Allium rosenbachianum
Sorjalaukka – Allium stipitatum
Tarhapimpinellaruusu – Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Vaskivarjohiippa – Epimedium ✕ warleyense
Vuorikonnantatar – Bistorta affinis