Villin punaisen penkin kesytys

 Oli aika viimein ryhtyä raivokkaaseen metsätyräkin ja ukkolaukan kitkentään.

Tältä näytti kesäkuun alussa. Punaisen villin penkin koko kirsikkapuun alla oleva yläosa on lähes pelkästään näitä kahta kasvia, tummalehtistä 'Chameleon' -metsätyräkkiä ja perusviolettia ukkolaukkaa.

Kymmenen vuotta ne ovat saaneet rehottaa ja levitä, jo parin vuoden ajan olen ajatellut, että asialle pitäisi tehdä jotakin. Hämäläisen aikataulu...

Sitten tyräkkirehotus lähti, samalla yritin kaivaa ylös niin paljon ukkolaukkoja kuin suinkin. Kaksikko näyttää oikein mukavalta yhdessä, niinpä istuttelin niitä puutarhan villimmille alueille. Villi punainen penkki on vähän liian keskeinen ja pieni istutusalue tuollaisille itsekseen tilansa valtaaville lajeille.

Penkin alarinteen puoleiseen päähän en koskenut muuten kuin kitkin rikkaruohoja ja pari tännekin levinnyttä metsätyräkkiä. Tässä on jo valmiiksi ihan kivaa ja vaihtelevaa kasvustoa.

Kesäkuun alussa olivat vielä kukassa viimeiset tulppaanit, kuten tämä ihana oranssi 'Orange King', joka on hyvin kukkinut uudestaan jo pari vuotta. Näiden häiritsemistä vältin.

Metsätyräkkiviidakon seasta löysin lähes kadonneen himalajanjalkalehden ja hukuksissa olevan hurmeluppion. Uusia kasveja tähän tuli kaksi: punaimikkä, josta pidän kovasti, mutta joka ei oikein luonani viihdy. 

Istutin viime syksyllä yhden, mutta se hävisi talven aikana. Toinen on asunut Rohanissa jo muutaman vuoden, mutta ei ole miltei ikinä kukkinut ja tulee lehteenkin hyvin myöhään, vasta kesäkuussa. 

Useinhan kasvien kohdalla on kyse paikasta, eli täytyy vain sinnikkäästi kokeilla uusille ja vähän erilaisille paikoille. 

Toinen uusi hankinta on särkynytsydän Valentine eli 'Hordival'. Olin nähnyt tästä aiemmin vain kuvia ja ajatellut, että väri on kuvassa vääristynyt tai tahallaan myyntiä varten säädetty kovin punaiseksi, mutta kun näin tämän toukokuussa rautakaupan puutarhaosastolla kukassa omin silmin, oli pakko todeta, että tuossa ei ole pinkin häivääkään, vaan väri on puhtaasti kauniin punainen. 

Pakkohan se oli ostaa! Toivon, että puolivarjon kasvina se viihtyy villissä punaisessa penkissä punaimikän vieressä. Kummankin kasvin punasävy on harvinaisen kaunis, pehmeä.

Villistä punaisesta penkistä lähti kottikärry jos toinenkin mäkeen ja muualle. Homma tuli tehtyä syreenien kukinta-aikaan. Penkki on tuolla vanhan talon nurkan ja syreenin takana.

Huussikukat tulivat punaisen penkin katkotuista varsista. Jostain syystä olin joskus siirtänyt sinne myös lähes mustan papukaijatulppaanin, varmaan 'Black Parrot'. Olin luullut sen olevan muuta, sillä se ei ollut vuosiin kukkinut. Onnistuin tietysti katkaisemaan sen varren penkissä huhkiessani.

Tämä vuosi oli valtavan hyvä tulppaanivuosi, moni vuosia kukinnan väliin jättänyt tulppaani ryhtyi kukkimaan.

Penkkiin tuli kummasti tilaa ja muutakin uutta voisi tuonne istuttaa. Vasemmassa reunassa näkyy vasta siirretty iso puska tarhavarjohiippaa.

Jätin valtaosan metsätyräkin varsista maahan katteeksi, ja siementaimia tulee nousemaan paljon monta vuotta kertyneestä siemenpankista. 

Punaisen penkin vieressä, vanhan talon päädyssä, on matalien kasvien hobittipenkki.

Musti esittelee.

En kuitenkaan halua metsätyräkkiä tästä kokonaan pois, sillä se on todella kiva kasvi. Täytyy vain jatkossa ryhdistäytyä useammin sitä kitkemään, ettei se enää pääse dominoimaan. Tässä sen kukkia tarhasarjaliljanvarsien keskellä.

Tämä toukokuinen näkymä ehkä selittää, miksen ole hennonut 'Chameleon' -metsätyräkkiä kitkeä. Se on aivan täydellinen ruskea tausta tulppaaneille ja keisarinpikarililjoille yhdessä punertavina nousevien pioninvarsien kanssa. Suorastaan rakastan tätä värimaailmaa kirsikankukkien alla.

Jokunen metsätyräkki on kylväytynyt myös Rivendelliin ojan toiselle puolelle ylämäkeen, tässä 'Loth Lorien' -narsissien keskellä. Tyräkin 'Chameleon' -nimi tulee varmaan siitä, että lajike nousee aika punaisena, tummenee hyvin tummaksi ja sitten kukinta-aikaan vaalenee vihertävämmäksi; väri muuttuu.

Tässä kohdassa tonttia on ihana tunnelma, kun pään yllä kukkivat kirsikat ja niiden yllä saarnet puhkeavat lehteen. Vuoden kaunein hetki, kenties.

Sitten alkoivat varjoliljojen nuput värittyä, niihin mätsää vaaleanpunainen isopukinjuuri 'Rosea'.

Sitten on kiinanpionien vuoro. Kesän aluksi penkissä kukki pari jakopalaa tontin vanhasta juhannuspionista, kiinanpioneista ensimmäisenä aloitti 'Duchesse de Nemours' aivan penkin takaosassa kirsikkapuun alla.

Otin edellistä kuvaa zoomlinssillä vähän kauempaa käsin alarinteestä ja kuulin läheltäni vaativaa raapimista. Naapurin valloittava borderterrieri Mindi se siellä kommunikoi. Että osaa olla ihana koira! Terriereissä on sitä jotakin (älä kerro Ransulle).

Vielä lähikuva 'Duchesse de Nemoursin' kauneudesta. Se on hurmaava tuossa puiden siivilöimässä iltavalossa, ylärinteen kallio taustanaan.

Varjoliljojakin tästä penkistä siirtyi jonkin verran eri paikkoihin. Ne tekevät sen verran runsaasti siementaimia, että oli varaa siirtää muualle. Toivottavasti leviävät yhtä hyvin uusillakin kasvupaikoilla.

Sitten aloittivat 'Nippon Beautyt', joita on tässä penkissä kaksi. Tämä etummainen, enemmän auringossa kasvava, kukkii paremmin. Seuraksi avautuu apteekkarinruusun kukkia. Penkin todellinen henki: kaikki mahdolliset punaisen sävyt yhdessä, toteutuu.

'Nippon Beauty' vielä kerran, vasemmalla 'Duchesse de Nemours' ja oikealla taustalla toinen 'Nippon Beauty'. Näiden seuraksi avautuu liljoja, jotka eivät toivottavasti ole ohikukkineet, eikä apteekkarinruusukaan, kun pääsen huomenna kotiin.

Eroahdistus alkaa helpottaa, kun tietää, että näemme puutarhan kanssa jälleen huomenna! Nämä viimeiset kuvat ovat viikon takaa.

Näkymä ruskopenkin osan yli, ruskopenkissä kukkii marhanlilja 'Early Bird', hurmaava vaalea kullansävyinen.

Kuulemma on tullut sadettakin – vähän, mutta useaan otteeseen. Se on mahtavaa. Toivottavasti teilläkin on satanut!

Apteekkarinruusu Rosa 'Officinalis'

Isopukinjuuri Pimpinella major

Kiinanpioni Paeonia lactiflora

Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä

Metsätyräkki Euphorbia dulcis

Punaimikkä Pulmonaria rubra

Saarni Fraxinus excelsior

Särkynytsydän Lamprocapnos spectabilis

Tarhasarjalilja Lilium Hollandicum-Ryhmä

Ukkolaukka Allium hollandicum

Varjolilja Lilium martagon

Punaisessa penkissä poksahtelee

Ai niin – kun aloin valita kuvia tähän juttuun, piti teemana olla valloittavat sormustinkukat. Sitten jossain vaiheessa keskityin villiin punaiseen penkkiin, kun siellä on niin kaunis rohtosormustinkukka-varjolilja-keskittymä.

Kylvin valkoista rohtosormustinkukkaa jo kymmenisen vuotta sitten ja istutin taimet muotopuutarhan ensimmäiseen penkkiin. Muotopuutarhasta sormustinkukat ovat lähes kadonneet, kun sen penkit ovat täyttyneet muilla kasveilla. Täytyykin muistaa ripotella sinne siemeniä.
Sittemmin rohtosormustinkukat ovat kulkeutuneet vähän joka puolelle puutarhaa, kun olen siirtänyt taimia ja kannustanut niiden leviämistä. Rohtosormustinkukkakin on lapsuuteni rakas kukka. Pörriäisten pörinä suppilokukissa on hassua.

Kun otin nämä kuvat muutama päivä sitten, oli moni kasvi vielä nupulla, varjoliljatkin, vaikka nupuissa oli jo väriä.

Tähän väliin poimitaan kuva tontin toisesta päästä. Olen iloinen, että joidenkin vuosien takainen kylvö aprikoosinsävyistä rohtosormustinkukkaa on tuottanut samanvärisiä siementaimia. Tämä kasvaa autopaikkani edustalla rutikuivassa, siksi varsi on matala. Lajike oli 'Sutton's Apricot', Sarah Ravenilta hankittu.
Kymmenisen metrin päässä on kasvamassa Romppalan Lindan oman pihansa aprikoosinvärisistä keräämien siementen kylvös. Siementaimista ei ikinä tiedä, joten odotan jännityksellä, minkä värisiä kukkia niistä tulee. Yritän pitää eri väriset hieman erillään, jotta värit pysyisivät puhtaina mahdollisimman pitkään.

Valkoinen rohtosormustinkukka on löytänyt tiensä myös kosteikkopuutarhaan 'Wealden Butterfly' -siperiankurjenmiekan sekaan; miten täydellinen pari.

Siirrytään takaisin villiin punaiseen penkkiin. Tumma metsätyräkki 'Chameleon' on kansoittanut koko penkin yläosan, tänään raivasin sitä hieman, sillä mm. himalajanjalkalehti oli sen sisällä hukuksissa.
Kuvasta muuten näkee, että vaikka en ole istuttanut tai kylvänyt tavallisempaa punaista rohtosormustinkukkaa, tulee siementaimista helposti senkin värisiä – etenkin, jos eri lajikkeet sekoittuvat. Minulla on ollut aprikoosinvärisen lisäksi tummaläikkäisiä valkoisia Pam's -lajikkeita.

Metsätyräkki on mainio aluskasvi korkeille lajeille, kuten hurmeluppiolle. Mustalaukka on kiva yllätys, sillä istutin sitä tähän punaisen penkin alkuvuonna ja vuosikausiin niitä ei ole näkynyt tässä, muotopuutarhassa vain. Silloin alussa minulla ei ollut tähän penkkiin mitään väriteemaa, jossain vaiheessa vain huomasin, että tässä on melko villi ja melko punainen meininki.

On kasveja, joita haluaisin punaiseen penkkiin ja joita olen yrittänyt sinne istuttaa, mutta pari menetettyä japaninesikkoa riitti. Viimeisen istutin viime vuonna kuistin eteen eli talon pohjoispuolen varjoon. Siinä on helppo seurata, koska sen lehdet alkavat lurpottaa ja kastella sen mukaan. Mutta kuistin edustan muiden kasvien väreihin punainen esikko ei valitettavasti sovi lainkaan. Esikko saa silti luvan siinä asustaa niin kauan kuin suostuu pysymään hengissä. Jo kaksi kerrosta kukkakiehkuroita on paljon enemmän kuin punaisen penkin liiallisen rehotuksen keskellä ikinä.

Toinen, joka sopisi niin hyvin punaiseen penkkiin, on ihana räiskyvänpunainen verihanhikki. Tämän kaverin jo siirsin pari vuotta sitten sinne, mutta se hävisi saman tien kuin p Saharaan. Tämä saakin sitten asustaa ruskopenkissä, vaikka onkin sinne hieman oudon värinen. Japaninvaahtera 'Enkanin' lehtien välistä kurkistaessaan verihanhikin kukat ovat metkan näköisiä.
Vaahteran takana nousee ihanaakin ihanampi ruskosormustinkukka: muutaman vuoden takaisesta siemenkylvöksestä toinen tulossa kukkaan. Viime vuotisenkin ruusukkeen sivuilta nousee pari kukkavanaa, juhuu! Lisäksi karistin viimevuotisen kukkavanan siemenet eri puolille ruskopenkkiä. Onneksi kitken harvoin ja silloinkin vain korkeiksi venähtäneitä selvästi rikkakasveja.

Toinen kuva ruskopenkin verihanhikista, tällä kertaa 'Cedar Hill' -idänunikon seurana. Tämä on sellainen todella voimakas rusko.

Takaisin punaiseen villiin penkkiin. Pari päivää sitten kuvasin 'Nippon Beauty' -kiinanpionin pulleita nuppuja, taustalla on jo varjolilja kukassa. Idänunikon oranssiakin vilahtaa taustalla.

Ihanat rohtosormustinkukat ja varjoliljat yhdessä, luppion ja mustalaukankin voi juuri ja juuri erottaa. Paljon on liljoja nupulla.

Sitten... poks, poks! 'Nippon Beauty' avautuu.

Samoin penkin ihan takaosassa kirsikan alla kasvava 'Duchesse de Nemours'. Huomaan, että talvella leikattu alppikärhö yrittää kietoutua tämänkin ympärille. Täytynee ohjailla sitä, sen uudet versot kasvavat aivan joka suuntaan! Osa kyllä sinne puuhunkin.

Varjoliljat avautuvat vauhdilla ja niin myös lakastuvat. Kuvassa kukalle on laskeutunut täydellisen oranssinsävyinen perhonen, samaa väriä kuin heteet ja myös liljojen nuput.

Penkin etuosassa on hempeänihana vaaleanpunainen isopukinjuuri 'Rosea'. Tästä väitetään, että se vähitellen leviäisi edes hieman, mutta niin ei ole valitettavasti käynyt – onneksi se on elossa kumminkin. Yritän pitää tämän ympärillä tilaa, jos tämä joskus päättääkin ryhtyä leviäjäksi.

Otin vielä hetki sitten sarjan kuvia, sillä punainen villi penkki on parhaimmillaan iltavalossa, kun saarnirivin lävitse siilautuvat illan viimeiset säteet.

'Nippon Beauty' on niin ihana, että penkissä on niitä kaksi, punainen läikkä taustalla kirsikan alla on se toinen.

Tuoksu on huumaava, sillä kumpikin pioneista tuoksuu varjoliljojen lisäksi: 'Duchesse de Nemours' raikkaan kukkaisalta ja 'Nippon Beauty' lakritsaisesti yskänlääkkeeltä.

Isommat tarhasarjaliljat pitävät vielä nuppujaan kiinni. Miltähän kuulostaa, jos ne kaikki avautuvat samaan aikaan? Valtava pamahdus? Vai ennemminkin rasahdus?

Ransun mielipide päivän säästä.


Alppikärhö – Clematis alpina
Hurmeluppio – Sanguisorba menziesii
Idänunikko – Papaver Orientale-Ryhmä
Isopukinjuuri – Pimpinella major
Japaninesikko – Primula japonica
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Mustalaukka – Allium nigrum
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Ruskosormustinkukka – Digitalis ferruginea
Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
Varjolilja – Lilium martagon
Verihanhikki – Potentilla atrosanguinea

Tummanpunaista

Hankin viimein suklaakosmoksen. Tämän olisi aivan ihana perenna, mutta kun se vaatii sisällä talvettamista, mikä ei ainakaan jättiverbenan kanssa ole ikinä onnistunut. Saa nähdä... ehkä jätän tämän maahan ja kiedon villavilttiin...?

Dark Red
Isn't velvety red one of the best flower colours?

Suklis sointuu täydellisesti The Prince -ruusun uusiin versoihin. Ja koko kukkapenkkiin, sillä se asuu nyt Rohanissa.

Sain ystävältä tummaa 'Lars' -isotähtiputkea, ja hauskasti siinä on tummimmat kukat alimpana! Tai olisiko pari eri taimea samassa nipussa. Joka tapauksessa: ihana. Tykkään kovasti tähtiputken vaaleammistakin väreistä, niissäkin on niin monta sävyä samassa.

Isotähtiputki 'Venice' kasvaa muotopuutarhassa. Yhden tämän kavereista siirsin jo viime vuonna Rohaniin, sillä muotopuutarhaan haluan enempi pastellia, ja sitten violettia ja valkoista.. toki nämä väriteemat eivät ikinä toteudu, muitakin ripauksia täytyy olla. Muotopuutarhassa kasvaa muun muassa hehkuvanpunainen 'Flammentanz' -köynnösruusu, jonka istutin ennen mitään värisuunnitelmaa. Mutta tämän putken voisin vielä siirtää Rohaniin.

Viime vuonna siirsin myös viinilaukkaa muotopuutarhasta Rohaniin ja istutin sinne syksyllä monta lisää. Nyt ne alkavat kukkia – mikä täydellinen mustanpuhuvuus!

Alun perin mietin, että Rohanissa saisi olla ripaus vanhaa roosaa tumman ja valkoisen lisäksi. Purppuratulikukka 'Rosetta' on täydellinen pehmentäjä kohtalokkaalle väriteemalle.

Villiin punaiseen penkkiin odotellaan 'Nippon Beauty' -kiinanpionien avautumista. Toistaiseksi täällä kukkivat vain puna-ailakit ja idänunikko taustalla.

Sekä tämä! Ihanaakin ihanampi vaaleanpunakukkainen isopukinjuuri 'Rosea'. Oi että! Olen odotellut tämän tulemista kukkaan jo pari vuotta. Kylläpä onkin ihana! Kukintoja on useita, toivottavasti siementaimia syntyy, sillä niitä kuulemma pitäisi tulla.

Luulen, että siirryn vähitellen metodiin, jossa kitken rikat vasta sitten, kun ne ovat tulossa kukkaan, jotta varmasti tiedän, mitä ne ovat. Puutarhassa alkaa olla niin paljon siementäviä herkkuja.

Joskus kukintaa ei tarvitse odotella yhtään. Ostin vastikään tämän Wine & Roses -komeakotakuusaman, joka tunnetaan myös nimellä 'Alexandra'. Puska oli nuppuinen ja kotona nuput ovat avautuneet yksi toisensa perään ja lisää tulee. Toivottavasti tämä pärjää talvien yli.
Jostain syystä en aiemmin ole innostunut näistä, kukan muoto ei ole mieleeni eikä pensaan risuinen kasvutapa. Mutta tämä oli edullinen ja nimi kolahti, seliseli.

Tänä vuonna yksi akileijan siementaimi on ylitse muiden: tämä mielettömän viininpunainen 'Nora Barlow' -risteymä. Olen aivan rakastunut.

Ransu esittelee tumman pinkkiä punapietaryrttiä, se on lajiketta 'Duro'. Kukat ovat ihana väriläiskä!

Tämä kuva on jatkoa eiliselle. Iloista keskiviikkoa!


Idänunikko – Papaver orientale
Isopukinjuuri – Pimpinella major
Isotähtiputki – Astrantia major
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Komeakotakuusama – Weigela florida
Puna-ailakki – Silene dioica
Punapietaryrtti – Tanacetum coccineum
Purppuratulikukka – Verbascum phoeniceum
Suklaakosmos – Cosmos atrosanguineus
Viinilaukka – Allium atropurpureum