Rämpimistä myyränkuopissa

 Keksin syksyllä, että tonttini länsireuna tarvitsee ehdottomasti tukevan pergolatyyppisen rakennelman.

Hankin muutaman tolpanjalan 10 x 10 tolpille, mutta en muistanut, minkä pituinen tuo pätkä on, niinpä niitä jäi uupumaan. Taisin saada kuningasidean kaupungissa ollessani ja ostin sitten sokkona liian vähän.

Ei se mitään, hommasin pari lisää ja eilen löin ne maahan. Ei ollut maa jäässä yhtään. Joissakin kohdissa se kyllä on, mutta ei tässä.

Pihallani on muutamia sellaisia kohtia, joissa kantapää uppoaa myyrän tunneliin. Siitä sitten voi jatkaa painamalla jalalla, tunneli löytyy kyllä. Hitsi noita vesimyyriä. Tässä kohdassa olisi kaksi mustaseljaa, jotka ovat enää varjo entisestään myyrien takia.

Ihme juttu on, että ensin mustaseljat kasvoivat ja kukoistivat 15 vuotta, sitten ne alkoivat kuihtua. Syy on ihan selvä: juurista on syöty niin paljon, etteivät puskat pysty pitämään yllä niin isoa oksistoa. Kumpikin oli kyllä viime vuonna vielä joten kuten elossa, mutta ne ovat enää vain metriset käppyrät verrattuna entisiin lähes kolmimetrisiin komistuksiin. Todella harmi. Nytkin talloin onkaloista maata tiiviimmäksi puskien ympärillä. 

Onneksi täällä on myyrästäjä Musti, mutta onhan se jo 18-vuotias ja jahtitanner on aika iso, sillä myyriä on monessa suunnassa. Tämä ylärinne vasta onkin todella myyräisää seutua. Kiersin katsomassa puuvartiset ja jalka uppoaa monin paikoin ihan nilkkaa myöten onkaloon.

Pähkinäpensaat kukkivat ihan justiin.

Nenäliinapuu näyttää selvinneen talvesta oikein hyvin; ihanan pulleat punaiset silmut!

Parrotiasta ei voi sanoa juuta eikä jaata, mutta sama oli viime vuonna. Tällä on ollut villaa suojana tänäkin talvena.

Parrotian alla huomasin koristemansio Lipstickin, jossa on yksi kukka ja toinen nupulla.

Ruusumantelin nuput enteilevät ihanaa kukintaa.

Ylärinteessä on myös syksyllä tekemäni köynnösmaja, jonne istutin sinisateen. En ole kurkistanut villatakin alle, vielä ei ole sen aika.

Muut marjat ovat hävinneet, mutta japaninhappomarjat eivät näytä kelpaavan linnuille. Puska onkin erittäin koristeellinen koko talven.

Ruusuherukan latvassa on yksi lehti. En ollut tätä aiemmin huomannut, liekö syksyn peruja vai jo kevään ennettä? Luulen, että syksyn, sillä keväällähän puska puhkeaa ensin kukkaan.

Sitä ennen odotellaan 'Dawn' -heiden (Viburnum × bodnantense) kukkia. Edistystä ei tapahdu, on vielä niin viileää. Kukinnot pysyvät päivästä toiseen nupulla.

Sellainen uutinen on, että ensimmäinen talventähden nuppu löytyi! Nämä ovat juuri tällaisia, ettei näy mitään ja sitten seuraavana päivänä mullan pinnalla onkin kirkkaankeltainen pallukka. Tämä on vähän vaaleammankeltaista italiantalventähden lajiketta 'Schwefelglanz'.

Vierestä nousee mullan pinnalle varren mutkia, mutta maata täytyy sihdata todella tarkasti ne havaitakseen. Yhdessä toisessakin paikassa taitaa näin olla, mutta kuten sanottu, tämä on lähes näkymätön kukka, kunnes on jo lähes kukassa.

Arvasin Koska kukkii -haasteessa ensimmäisen talventähden kukkivan maaliskuun 12. päivänä. Voi olla, että tämä avautuu jo aiemmin. Tai niin luulisi, mutta tähän aikaan vuodesta mitään ei tapahdu kovinkaan nopeasti, joten voi siihen ehkä mennäkin pari viikkoa. Mene ja tiedä.

Italiantalventähti Eranthis hyemalis

Japaninhappomarja Berberis thunbergii

Koristemansio ×Comagaria rosea

Mustaselja Sambucus nigra

Nenäliinapuu Davidia involucrata

Parrotia Parrotia persica

Pähkinäpensas Corylus avellana

Ruusuherukka Ribes sanguineum

Ruusumanteli Prunus triloba

Sinisade Wisteria

Heisi nuppuilee – ja muutama muukin

 Kunpa talvi alkaisi mahdollisimman lauhana! Huomennahan se minun kalenterini mukaan alkaa.

Mutta kun olisi niin mukava jatkaa tätä kukkakautta. Koristemansio Lipstick kukkii yhä ja nuppuja riittää.

Hopeatäpläpeippi vasta kauniina onkin. Tämä taitaa olla lajiketta 'Shell Pink' eli nykyisin virallisesti 'Roseum'.

Saniaistarhassakin on kaunis, hyvin vaalealehtinen hopeatäpläpeippi, vaikka se ei nyt kukikaan. Kuvan yläosassa on tuoksuorvokki, jolla on yksi kukka, vaikka se ei tästä pienennetystä kuvasta erotu. Vasemmalla on alppivarjohiippa.

Kaiken kaikkiaan saniaistarha on aika kivan näköinen, kun myös vaskivarjohiipat, sinivuokot, kevätpiipot ja jokunen saniainen on vihreänä. Oli hyvä veto jakaa vaskivarjohiipan levinnyttä kasvustoa Rohanista tänne. Muuallekin sitä riitti.

Mutta voi! Osa kasveista on jo ihan valmiita kevääseen – kieltämättä olen sitä itsekin. Muotopuutarhan kookas loistomyrkkylilja pukkaa jo lehtiä. Näiden aikahan on vasta keväällä. Haravoin kasvuston päälle tänään aimo kasan vaahteranlehtiä talvisuojaksi.

Osa kasveista on muuten vain ihanan reheviä. Rohtosormustinkukat ovat sitä aina loppusyksyllä. Niiden keskellä on kellukka 'Totally Tangerine', jonka selviämisestä viime talven koettelemuksista olin huolissani keväällä. Kasvukauden aikana se on onneksi ottanut menetetyt mitat takaisin ja ylikin. 

Kunpa koko talvesta vain tulisi mahdollisimman lauha, en kestä taas yhtä kovaa talvea, eivätkä kasvinikaan välttämättä. Valkoinen keppi tukee purppurahelmimarjan suojaverkkoa. Helmimarja-rassukka paleltui maata myöten viime talvena, onneksi se kuitenkin teki uudet versot ja on taas lähes metrin korkuinen puska.

Koreaköynnöskuusama 'Gold Flame' on koreana, tämänkin kukkia jaksan hyvin ihastella vielä ainakin kuukauden tai vaikka kaikki talvikuukaudet, ei tee tiukkaa.

Mangoldin sadonkorjuukausikin jatkuu yhä vain, vaikka mittari kävi välillä lähes –7 asteessa.

Mutta ihan kaikkein eniten toivon lauhaa alkutalvea siksi, että heisi Viburnum × bodnantense 'Dawn' on tehnyt kukkatertut, joista osasta jo vaaleanpunaiset nuput pilkottavat. Olisi niin ihanaa nähdä tämä puska kukassa nyt, loppusyksyllä ja alkutalvena, johon aikaan se kukkii myös Länsi-Euroopassa! Se ei tosiaan tarvitse tämän enempää lämpöä tai pidempää päivää kukkiakseen.

Niinpä alan väsätä kirjettä joulupukille. Rakas joulupukki...

Alppivarjohiippa Epimedium alpinum

Hopeatäpläpeippi Lamium maculatum

Kellukka Geum

Koreaköynnöskuusama Lonicera × heckrottii

Koristemansio ×Comagaria rosea

Loistomyrkkylilja Colchicum speciosum

Purppurahelmimarja Callicarpa giraldii

Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea

Tuoksuorvokki Viola odorata

Vaskivarjohiippa Epimedium × warleyense

Kesäkuun alussa ruusutarhassa

 Vielä on ainakin pari syksyistä aihetta – tai kuvasettiä – odottamassa, että kirjoitan ne jutuiksi, mutta teki mieli katsella vielä hetki kesää. Sieltä löytyy lukemattomia julkaisemattomia kuvia ja esittelemättömiä kasveja.

Kun etsin kukkivien varjohiippojen kuvia edelliseen juttuun, päädyin toukokuulle. Jatketaan siitä kesäkuun alkuun, niin näyttää tältä.

Ruusutarhaan pari vuotta sitten istuttamani valkokukkainen särkynytsydän 'Alba' on kasvanut jo sen verran korkeaksi, että nousee kauniisti muun kasvuston seasta. Se on satumaisen kaunis kasvi. Naapurikasvina on tummanpuhuva metsätyräkki 'Chameleon'. 

Kesäkuun alku on myös lehtoakileijojen kulta-aikaa. Tämä sini-valkoinen petticoat-mallinen siementaimi kasvoi Rohanissa, minne siniset värit eivät kuulu. Olin siirtänyt sen edelliskesänä ruusutarhaan, missä se nyt kukki kauniisti.

Taustalla on aikainen pioni.

Amerikanpioneiksi kutsutaan siementaimia, joissa on useita pionilajeja sekaisin. Nämä ovat ymmärtääkseni kaikki aikaisia kukkijoita, ja niinpä tämä ruusutarhan amerikanpioni oli kukassa jo kesäkuun alkupäivinä. 

Komeakotakuusama Wine and Roses eli 'Alexandra' puhkesi myös kukkaan jo heti kesäkuun alkuun. Se on vielä niin matala, että maanpeitekasviksi siirtämäni hopeatäpläpeippi kukkii puskan seassa.

Koska alueella on ruusupuskia, olen jakanut tänne muualta muitakin hyviä maanpeittokasveja: tässä koristemansio Lipstick ja keltalehtinen mäkimeirami 'Aureum'. Lukemattomat rikkaruohot tuli onneksi jossain vaiheessa kitkettyä, tosi kortteesta ei pääse ikinä eroon kitkemällä. Eikä kai muutenkaan.

Ensimmäiset ruusut tulevat kukkaan juhannuksen alla. 'Syke' -tarhakurtturuusun ensimmäinen pinkki kukka näkyy kuvassa. Edessä on kameliajasmike, joka ei ole vielä tähän mennessä suostunut kasvamaan isoksi puskaksi. Sen takana on muotopuutarhasta siirretty 'Lavender Pinwheel' -tummakurjenpolven siementaimi, joka oli pikkuisen liian tumma vaaleanliiloihin emokasveihin verrattuna. 

Yritän pitää muotopuutarhan kasvuston oikean lajikkeen värisenä, joka tietää siementaimien keruuta kompostiin tai siirtoa muualle. Sama juttu akileijojen kanssa: kun siementaimia syntyy tuhottomasti, on niitä pakko kitkeä, muuten muilla kasveilla ei ole elintilaa. Parhaan väriset tai -malliset kukat pääsevät jatkamaan eloaan muualla puutarhassa.

Ihan kuvan oikeassa reunassa on muuten ketoruusuruohon siniliila kukka. Tuon saman kasviyksilön viimeisiä kukkia kuvasin vielä tämän kuun alussa.

Päätetään juttu juhannusviikon kuvaan. Kameliajasmikkeen lisäksi alueella on toinenkin kääpiö, nimittäin katsura, joka pysyy vuodesta toiseen vain noin metrin korkuisena, vaikka siitä on varmaan jo kymmenen vuotta, kun sen istutin. Voi olla parempi niin, kun alue on nyt täyttynyt kaikista muista kasveista. 

Kuvassa kukkii edellä mainittujen jasmikkeen, ruusun ja tummakurjenpolven lisäksi puna-ailakki, hennon aprikoosinsävyinen rohtosormustinkukka ja kiinanpioni 'Wladyslawa'. Pergolan iso heleäorjanruusu on myös aloittanut kukinnan.

Tähän on vielä yli puoli vuotta, mutta kevääseen ei ole enää kohta kuin keikaus!

 

Hopeatäpläpeippi Lamium maculatum

Kameliajasmike Philadelphus × virginalis

Katsura (pikkulehtikatsura) Cercidiphyllum japonicum

Ketoruusuruoho Knautia arvensis

Kiinanpioni Paeonia lactiflora

Komeakotakuusama Weigela florida

Koristemansio ×Comagaria rosea

Lehtoakileija Aquilegia vulgaris

Metsätyräkki Euphorbia dulcis

Mäkimeirami Origanum vulgare

Puna-ailakki Silene dioica

Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea

Särkynytsydän Lamprocapnos spectabilis

Tarhakurtturuusu Rosa Rugosa-Ryhmä

Tummakurjenpolvi Geranium phaeum

Sinnikkäät siniset kukat

 Ja vähän muitakin värejä.

Yhtenä päivänä huomasin, että tähkälaventeli 'Munstead' on tehnyt pari uutta kukintoa. Ei niitä kyllä kuvasta tahdo erottaa, mutta usko pois, siellä ne ovat! Puolet kasvista paleltui viime talvena, mutta eiköhän se tuosta vähitellen tokene. 

Samassa paikassa eli muotopuutarhassa kukkii syysleimu Flame Blue edelleen, kahden kukan voimin. Näkyyköhän kuvan yläreunassa kolmaskin kukka!

Mahtikukkaisa asteri 'Little Carlow' tuli jo aiemmin esiteltyä, mutta voi olla, että laitan siitä vielä jokusen kuvan, jos teen asterijutun. Yksi asteri on nimittäin vasta aloittamassa kukintaa. Samassa penkissä Carlowin kanssa kukkii harjaneilikka. Näissä tuntuu aina olevan syksyllä joku kukka, siis ei jokaisessa harjaneilikassa, vaan muutamassa harvassa.

The Pilgrim on David Austinin ruusuista parhaita kukkimaan syksyllä.

Lähdetään kohti ruusutarhaa, mutta jo sitä ennen ruusu-heinätarhassa kukkii Geranium shikokianum. No joo, tämä tuli näytettyä vähän aikaa sitten, mutta kun se on niin ihana!

Raput ylös kasvimaalle, tässä näkymää taaksepäin tulosuuntaan. Ovesta vasemmalle kukkii edelleen pikkuinen kesäkukka...

... sitä ei voi kyllä pieneksi sanoa, kun on kasvanut puskan kokoiseksi kesän mittaan! Ja kukkinut vaikka kuinka, yhä jatkaa. Tiibetinkoirankieli, myös kesälemmikkinä tunnettu.

Skipataan kasvimaa, vaikka kyllä sielläkin kukkii hietasinappia ja kehäkukkia. Viereisessä ruusutarhassa on kuitenkin kiinnostavampaa. Ketoruusuruoho kukkii yhä vain.

Niin tekevät myös Rohanissa etelänruusuruohot. Huomasin tänään sinne lumikelloja istuttaessani, kuinka paljon ruusuruohoissa vielä on nuppuja. Kukatkin voi laskea kymmenissä edelleen.

Ruusutarhan eteläreunan kiveys on siistitty ja saanut betonia päälleen, jospa se pitäisi rikkaruohot kurissa. Hopeatäpläpeippi (luultavasti lajike 'Shell Pink' eli 'Roseum') on loistava syyskukkija, ja sen seassa kukkii yhtä loistava harmaakäenkukka.

Niiden takana on runsaasti kiveykseltä kitkemääni harmaakäenkukkaa. Heitin ruusukkeet vain tuonne ruusutarhaan, kun eivät ne mitään haitallisia rikkakasveja siellä ole, mikäli juurtuvat.

Isoon kiveen nojailee koristemansio Lipstick. Tästä tulikin mieleen, että sitä piti siirtää laajemmin ruusutarhan eri puolille. Kuulostaa siltä, kuin tarha olisi isokin – se on vain yksi istutusalue, aika kookas kumminkin.

Ruusutarhan yläosassa on parimetriset kukkavarret tehnyt luppio 'Cangshan Cranberry'. Kukkavarsia on kolme, joista vasemmanpuoleinen on sotkeentunut orjanruusuun ja oikeanpuoleinen painunut vinoon kuvan ulkopuolelle. Keskimmäinen, matalampi, pysyi pystyssä viime viikon tuulet ja sähkökatkot. Taustana on koristekastikka 'Overdam': todella ihana, hyvin pystyyn kuivuva heinä! Se on maltillisen korkuinen, ehkä 130 cm, ainakin minun puutarhassani. 

Kukkien ihanasta väristä on vaikea saada kuvaa, mutta tässä myötävalossa punaisuus näkyy aika hyvin. Oikeastaan luonnossa kukinnot näyttävät eniten tumman viininpunaisilta.

Tuossa onkin syy, miksi tämä kukkavarsi oli jumittunut vaaka-asentoon. Tänään se oli jo itsekseen vapautunut liljan kahleista.

Tässä kuvassa on aika montakin kukkaa, usko huviksesi. Alhaalla on syysasteri 'Royal Ruby', sen yllä yksi sininen ja toinen valkoinen kurkkuyrtin yksittäinen kukka. Oikealla on David Austin -ruusu Boscobel ja ihan oikeassa reunassa on todella iso harmaakäenkukan kukkanen orjanruusun alla. Vaikka kuvassa se on pieni piste, katsoin oikeasti ohi kävellessäni, onko siellä jokin ruusunkukka.

Luppio 'Cangshan Cranberry' on myös kuvassa, sen kukkavarret kohoavat kuvan ulkopuolelle.

Boscobelin uusi kukka lähempää. Ruusunpunaista uutta viikkoa!

Etelänruusuruoho Knautia macedonica

Harjaneilikka Dianthus barbatus

Harmaakäenkukka Lychnis coronaria

Hopeatäpläpeippi Lamium maculatum

Ketoruususuoho Knautia arvensis

Koristekastikka Calamagrostis × acutiflora

Koristemansio ×Comagaria rosea

Luppio Sanguisorba

Syysasteri Symphyotrichum novi-belgii

Syysleimu Phlox paniculata

Tiibetinkoirankieli Cynoglossum amabile

Tähkälaventeli Lavandula angustifolia

Ruusuja ja nuppuja

 Onneksi on vasta syyskuu, sillä Austineissa on kivasti nuppuja.

Ja kukkiakin! Tranquillity on vähän hankalasti yhden pienen istutuksen takaosassa, sillä siitä piti tulla korkea. Tämä kukkavarsi on taipunut alaspäin, kunnon kuvaa ei tahdo saada mistään suunnasta.

Seuraava kukkavarsi on korkea, komeasti pystyssä ja siinä on kolme nuppua!

Ruusutarhan Lady of Shalott lopetti ainakin toistaiseksi, mutta Boscobel vuorostaan jatkaa. Tämän takia ruusuja täytyy olla monta!

Koristemansio Lipstick ei ole ruusu, mutta kukasta näkee, että se kuuluu ruusujen heimoon. Se on täydellinen ruusujen aluskasvi ja jatkaa kukintaa yhtä pitkälle syksyyn kuin jatkuvakukintaiset ruusutkin. Olenkin siirtänyt tätä ruusutarhaan ja voisin siirtää pitkiä lonkeroita ruusutarhan eri osiinkin.

Viime kesänä istutin ruusutarhaan kirjavakukkaisen 'Variegata di Bologna' -bourbonruusun. Se on ihastuttava vanha lajike 1800-luvulta. Se ei ole vielä kukkinut. Alkukesällä otin siitä pistokkaan oikeastaan vain siksi, että piti saada kuva ruusun pistokaslisäyksestä ja ajattelin, että tällaisesta aarteesta on hyvä olla varakappale.

Nyt pistokkaasta näkee, että se on juurtunut! Kuvan alareunassa oleva lehti on se, joka pistokkaassa oli kiinni, ylempi verso on uusi, vastikään mullasta noussut. 

Jihuu!

Muotopuutarhassa köynnösruusu Flammentanz on tuottanut montakin syyskukkaa, mitä ei kovin usein tapahdu. Ensin ottamani kuva kunnon kukkatertusta oli niin epäterävä, että kuva meni roskiin. Valo ei tahdo enää riittää kuvaamiseen illalla – syyskuun huono puoli. Nyt otin kuvan korkealla olevasta kukasta, joka katsoo tien puolelle. Toivottavasti ohikulkijat huomaavat sen ja se ilahduttaa heitä.

Muutkin kuin Austinit ovat jatkuvakukintaisia. Rhapsody in Blue on tosin myös brittiläistä alkuperää. Siinä ei nyt ole kukkia, mutta kaaliperhosen löysin. Niitä riittää keväästä syksyyn.

Ohikulkijoita toivottavasti ilahduttaa myös portlandruusu 'Comte de Chambord, joka tuottaa yhä uusia kukkaterttuja. Eläköön nämä mahtikelit: tänään 22 astetta varjossa!

Neilikkaruusut ovat todella hyviä kukkimaan syksyllä, myös valkokukkainen on kukassa, vaikka kukinta ei juuri koskaan niin runsasta olekaan kuin keskikesällä.

Kukkaterttu on todellakin kuin kimppu neilikoita, vaikka varsi ja lehdet ovat erilaiset. Tämä hempukka on 'Pink Grootendorst'.

Taustalla on paras syysleimu.

'Crème de Menthe' suorastaan kukoistaa. Se on myös kukkinut todella pitkään ja jatkaa vain. Kirjavat lehdet tuovat lisää koristearvoa: puska on kaunis koko kesän ilman kukkiakin.

Austin-ruusu The Pilgrim kuuluu niihin ruusuihin, jotka kärsivät viime talvesta. Kasvuunlähtö oli tänä kesänä hidasta eikä ruusu ole kasvanut ollenkaan sellaisiin mittoihin kuin yleensä. Niinpä en ole sitä myöskään tukenut. Normikesänä The Pilgrimistä tulee parimetrinen, jolloin ruusun ympärille on viisasta kietoa naru, etteivät versot kallistu joka suuntaan metrien päähän.

Nyt siinä sitten on kukka viereisen pienen Endless Summer -hortensian sisällä, kun varsi taipui. Ja kun ajatellaan, että yleensä tämä ruusu jatkaa kasvua ja kukintaa marraskuulle, olisi ihan fiksua tehdä se sitominen vaikkapa nyt heti.

Ruusuasiaa tämäkin. Ihana ja kamala juhannusruusu oli salakavalasti levinnyt kuusen taakse. Huomasin sen tänä kesänä, kun uusin seinää tässä lähellä. Ruusua piti leikata rutkasti, jotta sain tikkaat pystyyn lähelle talon sitä kulmaa, jossa juhannusruusu kasvaa ja ajattelin, että juurivesat jäävät toiseen kertaan.

Eilen oli se kerta. Kaivoin noin kahdeksan neliömetrin alueelta vesat ja juuret. Sitten kaivoin ojan entisen saunan hormille, jonka pitäisi nyt maahan upotettuna estää ruusun leviäminen. Hormi kun ei mahdu autooni pois vietäväksi, ja muutenkin ajattelin jatkokäyttää sen jotenkin. Maasta löytyi myös pari isoa kiveä, jotka sain ähellettyä pystympään ja enemmän pinnalle rajaamaan aluetta. 

Syntyneeseen pieneen multakumpareeseen pääsi ystävän antama mustilanalppiruusun siementaimi, jonka alkuperä on Ilolan arboretumissa eli se on mitä todennäköisimmin risteytynyt. Onkin todella jännittävää nähdä, millainen siitä kasvaa ja minkä värisiä kukkia tulee – toivottavasti se kasvaa! Kuusen pohjoispuolella pitäisi olla olosuhteet kohdillaan alppiruusulle ja tuossa on myös oikein mukava, hiedansekainen maa – kun ensin sai juhannusruusun juuret pois tieltä.

Lopuksi taas yksi täydellinen itsekseen järjestynyt, elävä kukkakimppu: polyantharuusu 'Oranje Moersdag' ja rikkaporkkana. Voiko kauniimpaa kimppua olla? 

Lisänä vielä se, että ruusu on äitienpäiväksi hankittu, se oli kukassa jo silloin, eikä kukinta ole hiipunut kertaakaan kesän aikana. Ruusussa on aivan koko ajan ollut pari tuollaista kunnon kukkaterttua, siis jo yli neljä kuukautta putkeen.

Kunpa ruusu selviäisi talvesta ja asettuisi viihtymään!

Tästä lähin ostan joka vuosi itselleni äitienpäiväruusun.

Bourbonruusu Rosa Bourbon-Ryhmä

Juhannusruusu Rosa spinosissima 'Plena'

Koristemansio (koristemansikka) ×Comagaria rosea

Mustilanalppiruusu Rhododendron brachycarpum ssp. tigerstedtii

Neilikkaruusu Rosa Grootendorst-Ryhmä

Polyantharuusu Rosa Polyantha-Ryhmä

Portlandruusu Rosa Portland-Ryhmä

Rikkaporkkana Daucus carota ssp. carota

Syysleimu Phlox paniculata