Kuvaa kimalainen

 Osallistun Hiidenkiven puutarhan haasteeseen, jossa säännöt ovat joustavat: tunnistaa ei tarvitse (mutta saa, jos intoa piisaa) ja kuviin kelpaavat myös muut pölyttäjät ja pörisijät.

Nyt pörisee ihan hirveästi ja joka puolella. Kukkakärpäsiäkin on paljon! Valitsin tähän haasteeseen nyt vain ihan viime päivien kuvia. Keväällä otettuja kimalais- & muu pörriäis -kuvia voi katsella myöhemmin, ja yritän ottaa myös lisää kimalaiskuvia pitkin kesää.

Parhaita kimalaismagneetteja on tällä hetkellä aika paljon. Yksi niistä on kultaherukka, joka on täynnä tuoksuvia keltaisia kukkia. Puskassa käyvät aterialla kyllä kaikki muutkin kuin kimalaiset!

Kun kävin avaamassa portin aamulla, huomasin portinpielen japaninhappomarjan täynnä pörinää. Kuvat pitäisi kyllä ottaa heti aamusta, sillä silloin kasveissa on paras pörinä. Iltapäivällä onnistuin saamaan kuvaan jonkin pistiäisen (tai jonkun muun). Puska, joka on täynnä pieniä kukkia, on näköjään takuuvarma pörriäismagneetti.

Moni perennakin houkuttelee. Tummakurjenpolvet ovat avanneet kukkansa ja niissä on sanoin joukoin pölyttäjiä. Meillä on täällä hurjasti erakkomehiläisiä. Keväällä tarkkailin tienposken kuivaa pengertä yhdessä aurinkoisessa metsänreunassa ja siinä lenteli ainakin sata, ellei useita satoja, erakkomehiläistä sopivaa pesäpaikkaa etsien. Moni niistä kaivaa pesänsä maahan. 

Aika hassua, että ovat erakoita, mutta pesivät kumminkin vieri vieressä! No, erakko tarkoittaa tietysti sitä, että kullakin on oma pieni pesä.

Särkynytsydän (punakukkainen lajike on Valentine) omaa erikoisen malliset kukat, mutta niin vain niissäkin käyvät kimalaiset.

Parhaita silti taitavat olla imikät. Nams nams slurps slurps...

*ryystämisen ääntä*

Raunioyrtti on kukassa, mutta en ole onnistunut saamaan siitä yhtään kuvaa kimalaisen kanssa, vaikka se on tavallisesti oikea kimalaismagneetti.

Nyt minulla on vähän kiireitä enkä ehdi paneutua kuvien kimalaislajeihin. Haluaisin kyllä ja minulla on siihen hyvä kirjakin, Suomen kimalaiset. Toivottavasti seuraavalla kerralla paremmalla ajalla! Kimalaisten kuvaaminen vain on niin kivaa, että tämän haasteen toteuttaminen näinkin on tosi mukavaa.

Loppuun ihan muunlainen ötökkä, kun sattui niin somasti 'Amethyst in Snow' -vuorikaunokin kukalle. Jokin sinisiipi se siellä kai.

Mukavia ötökkähetkiä ja toivottavasti sinäkin osallistut Kuvaa kimalainen -haasteeseen!

Imikkä Pulmonaria

Japaninhappomarja Berberis thunbergii

Kultaherukka Ribes aureum

Raunioyrtti Symphytum

Särkynytsydän Lamprocapnos spectabilis

Tummakurjenpolvi Geranium phaeum

Vuorikaunokki Centaurea montana

Rämpimistä myyränkuopissa

 Keksin syksyllä, että tonttini länsireuna tarvitsee ehdottomasti tukevan pergolatyyppisen rakennelman.

Hankin muutaman tolpanjalan 10 x 10 tolpille, mutta en muistanut, minkä pituinen tuo pätkä on, niinpä niitä jäi uupumaan. Taisin saada kuningasidean kaupungissa ollessani ja ostin sitten sokkona liian vähän.

Ei se mitään, hommasin pari lisää ja eilen löin ne maahan. Ei ollut maa jäässä yhtään. Joissakin kohdissa se kyllä on, mutta ei tässä.

Pihallani on muutamia sellaisia kohtia, joissa kantapää uppoaa myyrän tunneliin. Siitä sitten voi jatkaa painamalla jalalla, tunneli löytyy kyllä. Hitsi noita vesimyyriä. Tässä kohdassa olisi kaksi mustaseljaa, jotka ovat enää varjo entisestään myyrien takia.

Ihme juttu on, että ensin mustaseljat kasvoivat ja kukoistivat 15 vuotta, sitten ne alkoivat kuihtua. Syy on ihan selvä: juurista on syöty niin paljon, etteivät puskat pysty pitämään yllä niin isoa oksistoa. Kumpikin oli kyllä viime vuonna vielä joten kuten elossa, mutta ne ovat enää vain metriset käppyrät verrattuna entisiin lähes kolmimetrisiin komistuksiin. Todella harmi. Nytkin talloin onkaloista maata tiiviimmäksi puskien ympärillä. 

Onneksi täällä on myyrästäjä Musti, mutta onhan se jo 18-vuotias ja jahtitanner on aika iso, sillä myyriä on monessa suunnassa. Tämä ylärinne vasta onkin todella myyräisää seutua. Kiersin katsomassa puuvartiset ja jalka uppoaa monin paikoin ihan nilkkaa myöten onkaloon.

Pähkinäpensaat kukkivat ihan justiin.

Nenäliinapuu näyttää selvinneen talvesta oikein hyvin; ihanan pulleat punaiset silmut!

Parrotiasta ei voi sanoa juuta eikä jaata, mutta sama oli viime vuonna. Tällä on ollut villaa suojana tänäkin talvena.

Parrotian alla huomasin koristemansio Lipstickin, jossa on yksi kukka ja toinen nupulla.

Ruusumantelin nuput enteilevät ihanaa kukintaa.

Ylärinteessä on myös syksyllä tekemäni köynnösmaja, jonne istutin sinisateen. En ole kurkistanut villatakin alle, vielä ei ole sen aika.

Muut marjat ovat hävinneet, mutta japaninhappomarjat eivät näytä kelpaavan linnuille. Puska onkin erittäin koristeellinen koko talven.

Ruusuherukan latvassa on yksi lehti. En ollut tätä aiemmin huomannut, liekö syksyn peruja vai jo kevään ennettä? Luulen, että syksyn, sillä keväällähän puska puhkeaa ensin kukkaan.

Sitä ennen odotellaan 'Dawn' -heiden (Viburnum × bodnantense) kukkia. Edistystä ei tapahdu, on vielä niin viileää. Kukinnot pysyvät päivästä toiseen nupulla.

Sellainen uutinen on, että ensimmäinen talventähden nuppu löytyi! Nämä ovat juuri tällaisia, ettei näy mitään ja sitten seuraavana päivänä mullan pinnalla onkin kirkkaankeltainen pallukka. Tämä on vähän vaaleammankeltaista italiantalventähden lajiketta 'Schwefelglanz'.

Vierestä nousee mullan pinnalle varren mutkia, mutta maata täytyy sihdata todella tarkasti ne havaitakseen. Yhdessä toisessakin paikassa taitaa näin olla, mutta kuten sanottu, tämä on lähes näkymätön kukka, kunnes on jo lähes kukassa.

Arvasin Koska kukkii -haasteessa ensimmäisen talventähden kukkivan maaliskuun 12. päivänä. Voi olla, että tämä avautuu jo aiemmin. Tai niin luulisi, mutta tähän aikaan vuodesta mitään ei tapahdu kovinkaan nopeasti, joten voi siihen ehkä mennäkin pari viikkoa. Mene ja tiedä.

Italiantalventähti Eranthis hyemalis

Japaninhappomarja Berberis thunbergii

Koristemansio ×Comagaria rosea

Mustaselja Sambucus nigra

Nenäliinapuu Davidia involucrata

Parrotia Parrotia persica

Pähkinäpensas Corylus avellana

Ruusuherukka Ribes sanguineum

Ruusumanteli Prunus triloba

Sinisade Wisteria

Väripilkkuja kasvitieteellisessä puutarhassa

 Pääsin käymään Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä. Projektina oli löytää kuvauksellisia kasveja tähän aikaan ja niitähän oli paljon!

Jo itse päärakennus on upea, kun matala aurinko sattuu paistamaan sen läpi. Mutta tällä kertaa en mennyt sisälle, vaan keskityin ulkoalueisiin. Sisällä olisi kyllä ollut houkuttelevan vehreää ja lämmintä.

Ulkoalueilla on rauhallista ja yllättävän paljon hehkeää nähtävää. Tämä on ihan tuikitavallinen ruostehappomarja, tai useammin kai näkee punalehtistä versiota, mutta tämä on perusmuoto. Olen vähän alkanut innostua – huomaan myös kirjoittaneeni happomarjoista enemmän kuin aiempina vuosina, vaikka ei minulla vielä kasva niitä kuin kolmea eri lajia / lajiketta. 

Niistä eivät muuten tunnu peurat välittävän ja se on iso plussa.

Suurimmaksi osaksi ihastelin puita. Osassa on vielä ruska, kuten vuorivaahterassa. Se on nyt keksitty laittaa haitallisten vieraslajien listalle, kylläpä sillä saralla ollaan yliaktiivisia.

Vuorivaahteran lähellä kasvavat japaninvalkopyökit ovat tavattoman kauniita juuri nyt. Niillä on näköjään tuollainen vaakasuoraoksainen kasvutapa, aivan ihana ja aika harvinainen niissä kasveissa, jotka ovat meillä talvenkestäviä. Muoto korostuu, kun viereiset puut ja pensaat ovat lehdettömiä.

Tutkailin tietysti myös puiden runkoja. Koivut ovat upeimmasta päästä; tässä visakoivu.

Tämä, jollaista en ollut koskaan ennen nähnyt, on visainen harmaaleppä, kyltissä "Muhkuraksi" nimetty. Luultavasti siis sama, joka on Viljelykasvien nimistössä muhkuraharmaaleppä.

Japaninmagnoliassa on kukkanuput, mikä vahvistaa epäilyni siitä, ettei oma magnoliani aio vielä ensi keväänäkään kukkia. Siinä ei ole yhtäkään tällaista isoa karvaista nuppua.

Todella talvenarat lajit, kuten jättigunnera ja tässä Paulownia eli keisaripuu, on suojattu esimerkillisesti: verkosta kiepautettu häkki on täytetty kuivilla lehdillä ja komeus on päällystetty levyillä, jotka pitävät kuivat lehdet kuivina. Meillä vain nuo levyt olisivat ensimmäisen tuulenhenkäyksen jälkeen naapurin pihassa, vaikka olisikin pari lankkua painona. Nuo ovat varmaan kyllä naulattu kiinni, mutta silti.

Vaakut ovat juuttuneet jäätyneeseen lampeen. Lämpimät kasvihuoneet houkuttelisivat valontuikkeineen, sillä tässä vaiheessa kenkäni ovat jo märät, mutta jatketaan sinnikkäästi tarpomista – kaikki nähtävä ei ollut tässä.

Vielä on kaikenlaiset marjat, ja niitä onkin paljon! Tämä on purppuraomenapuu 'Hopa', aika valtava sellainen. Oikealla on riippamarjaomenapuu.

Vanhan siperianomenapuun runko kasvaa jo kumollaan maata myöten, mutta omenia se näköjään tekee valtavat määrät – ja puu on vaikuttavan kokoinen, tosin enemmän leveys- kuin pystysuunnassa. Ihana näky, ja taustalla on lisäksi pihlajien marjaisia oksia.

Mantsurianmarjaomenapuu vallan loistaa. Oih, mikä väri!

Niin ja onhan kasvitieteellisestä myös upeat näkymät vastapäiseen Siltasaareen. Jugendissa silmä lepää aina.

Myös kasvitieteellisen puutarhan sisällä on upeita rakennelmia; satavuotiaita kivipengerryksiä. Edessä kasvaa valkolumimarjaa.

Ja sitten on tuo ihana uusbarokkinen palatsi puutarhan keskellä, jonka takia oikeastaan haluaisin Suomen kuninkaaksi. Sillä kuninkaanlinnaa tuosta kaavailtiin. Suostuisin kyllä jakamaan rakennuksen kasvimuseon kanssa.

Edessä on ehkä kiiltoruusu, mutta voi olla joku muukin.

Puutarhasta löytyy myös lempikasviani varjohiippaa.

Lisää marjoja on orapihlajien osastolla: tässä newyorkinorapihlaja.

Taustalla olevan saniaisen edessä on niin paljon lunta, että en löytänyt mahdollista kylttiä. Luulen sen olevan kuningassaniainen. 

Lumiukko ei ole minun tekemäni, mutta se kuvastaa täydellisesti käyntiä puutarhassa: olipa paljon kaikkea kivaa! Ja kiva, että jaksoit lukea!

Japaninmagnolia Magnolia kobus

Japaninvalkopyökki Carpinus japonica

Keisaripuu Paulownia tomentosa

Kiiltoruusu Rosa virginiana

Kuningassaniainen Osmunda regalis

Mantsurianmarjaomenapuu Malus baccata ssp. mandshurica

Muhkuraharmaaleppä Alnus incana 'Gibberosa'

Newyorkinorapihlaja Crataegus × durobrivensis

Purppuraomenapuu Malus Purpurea-Ryhmä

Riippamarjaomenapuu Malus baccata 'Gracilis'

Ruostehappomarja Berberis vulgaris

Siperianomenapuu Malus prunifolia

Valkolumimarja Symphoricarpos albus var. laevigatus

Varjohiippa Epimedium

Visakoivu Betula pendula var. carelica

Vuorivaahtera Acer pseudoplatanus

Liukuvärejä

 ja muita monivärisiä

'Mother of Pearl' -hollanninlumimarjoissa on tänä vuonna viimein vähän enemmän marjoja oksilla. Marjat alkavat hiljalleen punertua. Ihan kiva, mutta kylläpä kesti! En edes muista, minä vuonna istutin kolme puskaani. Marjoihin mahtuu lisääkin väriä – toivottavasti ne kehittyvät punaisemmiksi.

Japaninlehtikuusi demonstroi, miksi lehtikuusi sopii pensasaidaksi: se tekee uusia oksia vanhasta rungosta, aivan kuten marjakuusikin.

Lehtikuuseni paras ruska on aina marraskuun puolella, nytkin se on vasta vaihtumassa vihreästä keltaiseksi. Ensin väri muuttuu lähempänä runkoa ja viimeiseksi oksien kärjissä.

Sama tekniikka on kiinanpunapuulla. Dendrologiystävä kävi kylässä ja totesi, että tämä alkaa olla luonnottoman näköinen. Väri on tässä vaiheessa outo, kieltämättä. Takana 'Lemon Queen' -auringonkukka, yhä vain kukassa.

Hapankirsikat alkavat olla monivärisiä. Oikealla syreeni näyttää, kuinka nuoret versot karistavat lehtensä viimeisinä. Eri kasveilla on eri taktiikoita lehdistä luopumiseen – kiinnostavaa seurattavaa.

Kylämaisemassa on suurin osa puista jo lehdettöminä. Tummalehtinen kirsikkaluumu pitää edelleen kiinni punaruskeista lehdistään, samoin syreenit ja jotkut hedelmäpuut.

Jalosyreeni 'Moskovan Kaunotar' on aika tasaisesti vihreän ja kellanvihreän kirjava. Rakastan tätä syreenien raikasta syysväriä.

Vilkaistaan välillä maan tasalle, sillä sielläkin on hienoja värityksiä. Ajattelin tehdä jutun varjohiippojen syysväreistä, mutta pari monivärisintä pääsee nyt tähän maratooniin mukaan. Tämä on tarhavarjohiippa.

Alppivarjohiippa ja nimetön imikkä korostavat toinen toistaan.

Luulin jo, että lumipalloheisi 'Roseum' olisi ruskansa ohittanut, mutta se vain parantaa menoaan. Olenpa iloinen, että hankin tätä kaksin kappalein vuosia sitten muutamalla eurolla! Yhdellä taimistolla, jonne poikkesin, oli kastelulampi kuivunut, niinpä myivät pensaat pilkkahinnalla, muuten taimet olisivat kuolleet sinne.

Heisissä on kaiken kaikkiaan hienoja syysvärejä. Tämä on laskosheiden sukua; tarkemmin Viburnum plicatum f. tomentosum 'Mariesii'. Eli laskosheiden nukkainen muoto (forma tomentosum) ja päälle vielä lajiketta 'Mariesii'. Tiedä nyt sitten siitä nukkaisuudesta, mutta ehkä tässä on vähän enemmän karvaisuutta lehtien alapinnalla tai versonkärjissä kuin joissakin muissa heisissä.

Väri alkaa vasta kehittyä, toivottavasti näemme vielä upeaa ruskaa tässä pikku puskassa. Ja toivottavasti tämä kasvaa oikein isoksi!

Tummalehtisten kasvien kehitys ruskaan on kiinnostavaa seurattavaa. Peruukkipensas 'Royal Purple' pitää tumman värin lehtisuonissa, mutta muuten lehdet vaalenevat punaisiksi. Oikealla on metsätyräkki 'Chameleon'; sillä on oikein loistava, heleä ruska. Limenvihreä maanpeitekasvi on vaskivarjohiippa.

Ainoa kuunlilja, joka tontillani viihtyy ja kukoistaa, on rappujen pielessä kasvava tarhakuunlilja 'Blue Cadet'. Kaikki muut joko kituvat tai ovat kuolleet pois, mutta tämä yksi korvaa menetykset mennen tullen.

Isosiniheinät ovat alkaneet vaihtaa väriä vihreästä keltaiseksi. Niiden paras ruska on lehtikuusen tapaan marraskuussa. Tämä leveä ja pörheä on tavallinen isosiniheinä, ei mitään lajiketta.

Kun katsotaan Rohanista päin, on tavallinen isosinineinä vasemmalla ja 'Skyracer' oikealla. Melkoinen ero korkeudessa! Kumpikin on nyt vihreän ja keltaisen kirjava. Ja siis isosiniheiniä molemmat.

Tässä ja edellisessä kuvassa näkyy ruusunnuput, mutta teen ruusujutun vielä erikseen. Siitä kyllä tulee paljon lyhyempi kuin tästä.

Persianparrotia on vielä niin pieni, ettei sen ruska ole kummoinen. Tässä yksi lehti kuitenkin näyttää, millaiseen monivärisyyteen puska pystyy ja se onkin syy istuttaa se. Lehtiin tulee muistaakseni kaikkia ruskavärejä, mitä on olemassa. Ovat ne toki muutenkin kauniit. Puskalle pitää seuraa maanpeitekasvi koristemansio Lipstick, joka kukkii yhä.

Happomarjoissa on kivoja syysvärejä, on tullut todettua ennenkin. Hurmehappomarja on kasvanut jo kookkaaksi puskaksi tontin yläreunalla suurten lohkareiden välissä.

Pihajasmike 'Aureus' on kauniin liukuvärinen. Taustalla vielä joitakin koivun oksia lehdessä, ihme, että tässä tuulessa niissä on vielä lehtiä tallella!

On nimittäin melkoinen myräkkä – taas. Puuskissa ilma on sakeanaan vaahteran siemeniä. Niillä on hyvä leviämistaktiikka: lentävät siiven avulla kymmenien metrien päähän emopuusta.

Pyökkipensasaitakin on monivärinen. Osaan euroopanpyökeistä jää lehdet oksiin ruskeina koko talveksi. Pyökkiaita tuokin näkö- ja tuulensuojaa koko talven sen lisäksi, että se on kauniin lämpimänruskea.

Tummalehtinen helmiomenapensas 'Marleena' tulee myöhään ruskaan. Siitä tulee liekehtivän punainen. Nyt se on hauskan monivärinen. Pikkuruiset marjatkin ovat kauniita.

Jalohortensia Endless Summer on ollut liukuvärinen jo jonkin aikaa, hieno!

Pakko laittaa vielä kuva 'Bluebird' -safiirihortensiasta (vaiko 'Punatulkku' -rubiinihortensiasta?). Tämä on aivan käsittämätön – ja ollut ruskavärissä jo pitkään, tuli sitten tuuli tai kaatosade. Limenvihreälehtinen kultatesma korostaa punaa sen vastavärinä.

Huh, mikä maratooni. Jätin muutaman kuvan pois – en jaksa enää, etkä varmaan sinäkään jaksa lukea.

Jatketaan ensi kerralla!

Alppivarjohiippa Epimedium alpinum

Euroopanpyökki Fagus sylvatica

Hapankirsikka Prunus cerasus

Helmiomenapensas (ent. marjaomenapensas) Malus toringo var. sargentii

Hollanninlumimarja Symphhoricarpos Doorenbos-Ryhmä

Hurmehappomarja Berberis × ottawensis 'Superba'

Imikkä Pulmonaria

Isosiniheinä Molinia caerulea ssp. arundinacea

Jalohortensia Hydrangea macrophylla

Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä

Japaninlehtikuusi Larix kaempferi

Kiinanpunapuu Metasequoia glyptostroboides

Kirsikkaluumu Prunus cerasifera

Koristemansio ×Comagaria rosea

Kultatesma Milium effusum 'Aureum'

Laskosheisi Viburnum plicatum

Lumipalloheisi Viburnum opulus 'Pohjan Neito' ja 'Roseum'

Metsätyräkki Euphorbia dulcis

Persianparrotia Parrotia persica

Peruukkipensas Cotinus coggygria

Pihajasmike Philadelphus coronarius

Safiirihortensia Hydrangea serrata

Tarhakuunlilja Hosta Tardiana-Ryhmä

Tarhavarjohiippa Epimedium × rubrum

Vaskivarjohiippa Epimedium × warleyense