Villiä ja mysteeriä paahteessa

Muotopuutarha pyrkii varastamaan show'n, mutta kukkii pihallani muuallakin. Paahdepenkin ovat vallanneet istutettujen kasvien lisäksi luonnonkukat kuten päivänkakkarat. Ne ovat oikein tervetulleita! Koska heti paahdepenkin takaa alkaa keto, sopii tähän kukkapenkkiinkin luonnollinen pienikukkaisten kukintojen loisto. Etualalla komeilee kaunoangervo.

If the last posts showed a very controlled area of the garden (got the pun?), here is a wilder part – my scorch border.

Siankärsämöä kasvaa pihallani runsaasti, mutta tähän penkkiin olen istuttanut ja siirtänyt punakukkaisia versioita. Siksi siankärsämöä ei voi tästä kitkeä ennen kuin se kukkii. (Toim. huom. Nyt valkoiset versiot on jo kitketty).

Punakukkainen siankärsämö eli punakärsämö on hieno yhdessä matalan ketoneilikan kanssa, joka on tässä luonnonkantaa ja peräisin tien pielestä. Tämä kuva on otettu suoraan ylhäältä päin, oikeasti kukilla on parikymmentä senttimetriä korkeuseroa. Tämä punakärsämö on niin tummakukkainen, että lajike lienee 'Cerise Queen' eli 'Kirschkönigin'.

Erityisen iloinen olen itse siemenestä kasvatetusta harmaakäenkukasta, joka kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Monelle tämä on liikaa leviävä vitsaus, mutta kun olen tätä nimenomaan tähän penkkiin toivonut, kasvattanut, ja kun siementaimista vain yksi selvisi istutettavaksi asti, voitte kuvitella, miten iloinen tästä yhdestä olen! Harmaakäenkukkaa on valkokukkaisenakin, mutta itse halusin tähän juuri tätä kirkuvan pinkkiä, tämä on niin ihanan raisu.

Mikä hurmaava ja samalla luonnollinen sekamelska!

Paahdepenkissä kukkii verikurjenpolvea monessakin kohtaa. Se on saaren omaa luonnonkantaa, juurenpaloista lisättyä, kun en tohtinut kaivaa luonnossa harvinaista kasvia maasta. Keltainen kukkanen kuuluu silkkihanhikille.

Paahdepenkin yläpäässä on tulossa kukkaan karstaohdake, ensimmäinen ikinä. Tämä on jännittävää!

Paahdepenkin lähellä, kedon laidalla syreeniaidanteen vieressä kukkii ruusu. Tämä on vanhempi asukas tontillani kuin minä, huomattavasti vanhempi. Lajista tai lajikkeesta ei ole mitään tietoa, mutta kaunis hän on.

Mysteeriruusu lähikuvassa.
Suloista viikon jatkoa!

Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Karstaohdake – Dipsacus
Kaunoangervo – Filipendula vulgaris 'Plena'
Ketoneilikka – Dianthus deltoides
Siankärsämö – Achillea millefolium
Silkkihanhikki – Potentilla atrosanguinea var. argyrophylla
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

Muotopuutarhan muut kukat

Muotopuutarhassa kukkii toki paljon muutakin kuin ruusuja, vaikka ne puutarhan kuningattaria ovatkin. Muutama pioni on, tässä kiinanpioni 'Bowl of Beauty'. Sillä kukkii yleensä kaverina alppipiikkiputki, mutta suurin putki menehtyi viime talvena – se, jonka kukinnot ovat yltäneet kisailemaan auringosta pionin kanssa.

Onneksi on siementaimia, niistä suurinkin kisailee tosin vasta kukkapenkin ulkopuolella kasvavien lyhyempien heinien seassa!

Lukija toivoi yleiskuvaa muotopuutarhasta. Näin kesärehotuksen aikaan siitä on vaikea saada kokonaiskuvaa, tai yleensäkin muoto ei oikein aukene yhdestä kuvasta. Keittiön ikkunasta ylhäältä päin otettu kuva talvella tai varhaiskeväällä lienee havainnollisin, ja sellaisia täällä on julkaistukin. Tämä kuva on muotopuutarhan sivulta päin kesäkuussa otettu – olipa tuolloin vielä vihreää!
Muotopuutarha on neliömäinen alue, jonka keskellä on pieni pyöreä ruohokenttä ja neljässä kulmassa kukkapenkit.

Nyt ruoho on kuivunut kauniin ruskeaksi, silti kukkaset jaksavat kukkia. Rohtosormustinkukat ja jalopähkämöt etummaisessa penkissä, taempana muun muassa valkoista myskimalvaa.

Äskeisessäkin kuvassa häivähti taustalla tämä hohtopiikkiputki. Yritin kasvaa tämän lajiketta 'Silver Ghost' siemenestä, mutta yksikään ei vielä ole itänyt. Onneksi ostin kuitenkin yhden taimen tätä perusmuotoa viime kesänä. Se kasvaa muotopuutarhan kuivimmassa kulmauksessa.

Samassa penkissä viihtyy tähkälaventeli 'Munstead', joka on juuri alkanut kukkia. Tämä on talvehtinut erittäin varmana sekä vähä- että runsaslumiset talvet lounaissaaristossa. Tärkeimpänä syynä siihen lienee paikka, joka ei takuulla ole vetinen.

Yritys ottaa yleiskuvaa äskeisestä penkistä. Tien poskesta siihen on kylväytynyt myös tulikukka. Karviainen on tehnyt runsaasti marjoja, vaikka kaikki sen lehdet on taas syöty. Tässäkin penkissä kasvaa ruusu, jonka pitäisi olla pensasruusu, vaan aika matala se on vuodesta toiseen.

Ruusu on portlandruusu 'Comte de Chambord'. Sen lähellä kasvaa  tummakukkainen loistosalvia 'Blaukönigin', mutta en onnistunut saamaan siitä hyvää kuvaa yhdessä ruusun kanssa. Sen sijaan mirrinminttu pääsi samaan kuvaan.

Myskimalva on komea kuin pensas ja ruusupensas taas matala kuin pienikokoinen perenna!

Viereinenkin kukkapenkki on hyvin kuiva ja lisäksi vaahteran varjossa. Varjo on hyväkin, mutta puu toimii myös sateenvarjona sen lisäksi, että sen juuret imevät maasta lähes kaiken veden. Kuivassa varjossa näyttää viihtyvän viime vuonna Tolkien-penkistä siirretty harmaapipo.

Viinilaukat avaavat kohta kukkansa.

Tämä laukka ehti jo kukkia, mutta en tiedä mikä tämä on. Penkissä pitäisi kasvaa myös hietalaukkaa, mutta nyt näyttää siltä, että tämä onkin viinilaukka ja edellisen kuvan laukat hietalaukkoja.

Joka tapauksessa, tässä on seuraavan kukkapenkin koristelaukka 'Forelock' – upea ilmestys. Vieressä hujoppisikurin varret.

Tämä kukkapenkki oli aluksi murheenkryyni, sillä entuudestaan tiivis savimaa tiivistyi, kun salaojat kaivettiin ja maakasa lepäsi paikan päällä. En jaksanut kääntää maata kunnolla, istuttelin vain ja toivoin parasta. Maa on kuin betonia. Mutta ainakin kahdella sivulla on nykyään kunnolliset salaojat.
Pikku hiljaa kasvillisuus on alkanut viihtyä, vaikka muutama vuosi siinä kului. Rohtosormustinkukat, pioniunikot ja mustalaukat kukkivat.

Vuorikaunokki 'Amethyst in Snow' on kukkinut pitkään.

Erityisen ihastuttava on kellankirjava koristeheinä kirjopuntarpää, jonka kukinnot häilyvät pioniunikoiden kukkien yläpuolella.

Sormustinkukka on väsähtänyt lintukylvyn ääreen.

Pioniunikot ja harjaneilikat kehystävät näkymää, jossa taivaansininen ritarinkannus availee kukkiaan. Taustalla on 'The Pilgrim' -ruusu.

Tässä vielä sama ritarinkannus vastakkaisesta suunnasta. Sen ympärillä kukkivat 'Apricot Beauty' -rohtosormustinkukat.

Muotopuutarhan värimaailmasta on kuin varkain tullut pastellinen, kun huomasin, miten hyvin violetit, vaaleanpunaiset ja valkoiset sointuvat toisiinsa – ja keltaiseen taloon. Sininen, punainen ja keltainen toimivat piristeväreinä, samoin hopeaiset lehdet. Välimerenmaruna 'Powis Castle' talvehti hyvin, kun laitoin sen päälle vähän olkikatetta (koristeheinien leikkuujätettä) kovimpien pakkasten ajaksi. Taustalla on valkokirjavalehtinen syysleimu 'Crème de Menthe', jonka toivon kukkivan tänäkin vuonna. Peurat ovat kovia syömään syysleimuja.
Hempeää pyhäiltaa ja uutta viikkoa!

Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Harmaapipo – Penstemon hirsutus
Hietalaukka – Allium vineale
Hohtopiikkiputki – Eryngium giganteum
Jalopähkämö – Stachys macrantha
Karviainen – Ribes uva-crispa
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kirjopuntarpää – Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus'
Loistosalvia – Salvia × sylvestris
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii
Mustalaukka – Allium nigrum
Myskimalva, valkokukkainen – Malva moschata f. alba
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Ritarinkannus – Delphinium
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Tulikukka – Verbascum
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia
Viinilaukka – Allium atropurpureum
Vuorikaunokki – Centaurea montana
Välimerenmaruna – Artemisia arborescens

Taas muotopuutarhassa

Taas muotopuutarhaa ja taas 'The Pilgrim' -ruusua. Kuvan toiseen kukkaan on kömpinyt pieni vihreä hämähäkki, kunpa voisin tehdä samoin.

Vaaleankeltainen ruusu on raikas yhdessä valkoisten ja aprikoosinväristen sormustinkukkien kanssa.

Aah. Joko kyllästyit?

Tänä vuonna ruusun kanssa on käynyt sikäli hassusti, että istutin sille viime vuonna kaveriksi sikurin. Arvelin sen kasvavan ruusun kanssa saman korkuiseksi eli noin metriseksi.

Mutta sikuripa onkin roihahtanut yli kaksimetriseksi ja se kasvaa suoraan ruusun edessä. Täytynee siirtää, tai ehkä sikuri on lyhytikäinen perenna muutenkin.
Edessä kukkiva tumma pallo on koristelaukka 'Forelock'.

'Forelock' on noin 1,5 -metrinen hassu hujoppi. Viime vuonna se piti kokonaan välivuoden eikä edes tehnyt lehtiä, onneksi se on silti yhä hengissä. Tämä sopisi väritykseltään paremmin tumma-vaaleaan Rohaniin, joten se saattaa muuttaa syksyllä sinne.

Sikuri voi jonkun mielestä olla vaatimaton hukkakasvi, mutta minusta sen kukat ovat taivaallisen ihania. Ensimmäinen kukka aukesi viime viikonloppuna.

Muotopuutarhassa on niin paljon kaunista, ettei siihen yksi postaus riitä, mutta tässä joitakin kohtia. Hopeapiippona ostettu joku koristeheinä on hurmaava kukkiessaan.

Vaaleanpunaisia pioniunikkoja kasvaa siellä täällä. Kun yksi kukka lakastuu, toinen pamahtaa auki.

Toinenkin David Austin -ruusu, 'L. D. Braithwaite', avautuu. Tämä vain on huomattavasti kitukasvuisempi ja hentovartisempi kuin 'The Pilgrim'. On totta, että näissä ruusuissa on tasoeroja. Tämä on silti varsin kauniin punainen ja elän joka vuosi toivossa, että tämä olisi seuraavana vuonna rotevampi. Toivoin pensasta, mutta sain pienen ryhmäruusun kokoisen rääpäleen, jonka kukat ovat silti erittäin kauniit. Niitä vain ei ole paljoa, kun ei ole oksia, joissa niitä kasvaisi.

Loppuun Ransun vinkki: talon alla on viileää! Sinne pääsee kätevästi tuuletusräppänästä. Moro vaan ja viileää päivänjatkoa kaikille!

'Forelock'-laukka on koristelaukka – Allium Koristelaukka-Ryhmä
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Rohtosormustinkukka, aprikoosinvärinen – Digitalis purpurea 'Apricot Beauty'
Rohtosormustinkukka, valkokukkainen – Digitalis purpurea 'Alba'
Sikuri – Cichorium intybus
'The Pilgrim' ja 'L. D. Braithwaite' ovat David Austinin jalostamia pensasruusuja

Keskikesän esikot

Esikkoihmisen puutarhassa on tietenkin myös kesällä kukkivia lajeja. Tähkäesikko kasvaa vähän turhan kuivalla paikalla, mutta tällä kertaa se on sentään hengissä vielä istuttamista seuraavana vuonna! Kukkavarsi voisi olla korkeampi ja niitä voisi olla useampia, mutta kasvin hengissäolo on kuitenkin kaikkein tärkeintä. Esikko kaulailee pihakäenkaalin kanssa.

Kesäesikko on myös viime vuonna istutettu ja sekin on juuri tulossa kukkaan.

Kesäesikon vieressä kasvaa safiirikiurunkannus, jonka korkeus on puolestaan yllättänyt minut. Tämähän on ainakin 30 cm korkea! Väri on upea sininen.

Nyt on edellisten kuvien varjopenkkien vieressä oleva kostea kevätniitty niitetty, kun viimeistenkin sipulikukkien lehdet olivat kuihtuneet (narsissit ja tähtihyasintit).
Niitylle olikin jo kasvanut aikamoinen kasvustopehko, johon ehdin tuskastua joka vuosi. Sitten, kun paikka on niitetty ja leikattu kertaalleen ruohonleikkurilla, on tuska tiessään. Tuohan onkin ihan kivan näköinen ja pysyy loppukesän ja syksyn siistinä ruohonleikkurilla. Ja keväällä olen taas niin iloinen sipulikukkaniitystä! Entiseen lipputankoon kiipeää keltalehtinen humala.

Vaahteran alustan varjopenkissä on tuoksukeltavirma tulossa kukkaan. Tämä on mainio kasvi, joka viihtyy kaikkein vaikeimmassa paikassa aivan vaahteran juurella, missä juuri mikään muu ei suostu kasvamaan. Keltaiset kukat tuovat auringon pilkettä varjoon.

Mäntyjen alustan varjopenkissä on iloinen yllätys: pienikokoisten Allium amplectens 'Graceful' -laukkojen rykelmä! Näistä kukki viime vuonna vain yksi, nythän niitä on ainakin kymmenen.

Loppuun Ransun terveiset, Ransukin viihtyy varjossa. Vintin rappusilla käy hyvä ilmavirta. Vähän viileämpää saisi silti olla!

Humala, keltalehtinen – Humulus lupulus 'Aureus'
Kesäesikko – Primula florindae
Pihakäenkaali – Oxalis fontana 'Rufa'
Safiirikiurunkannus – Corydalis flexuosa
Tuoksukeltavirma – Patrinia triloba
Tähkäesikko – Primula vialii

Puutarhakierros Mustin kanssa

Nurmi on kätevästi kulottunut, mamman ei tarvitse käynnistää pärinäkonetta niin usein.

Tuossa saunan edessä se tosin on aina vihreää. Täälläpäin on pulleita vesimyyriä.

Peuratkin pitäisi kuulemma syödä pois. Ne syövät muun muassa varjoliljoja. Esittelen tässä liljaa, huomaatko? Mamman tarkennukset on taas päin mäntyä.

Nyt tulen mukaan muotopuutarhaan. Tässä oikealla on mamman lempiruusu 'The Pilgrim'. Siitä pitää sanoa, että se tuoksuu. Ei nyt ihan myyrältä, mutta kumminkin.

Toisessa penkissä kukkii jalopähkämöä ja valkoisia sormustinkukkia.

Sitten lähden tutkimaan naapurin myyrä- ja hiiritilanteen. Heippa!

We get to follow Musti the Garden Panther on his round.

Jalopähkämö – Stachys macrantha
Rohtosormustinkukka, valkoinen – Digitalis purpurea 'Alba'
Varjolilja – Lilium martagon