Viimeinen kuva

Viimeisiä hetkiä viedään. Ensi kuussa ilmestyvä Kukkia sipuleista -kirjani menee varmaan tällä viikolla painoon. Tänä aamuna ehdin vielä ottaa uuden kuvan freesioista edellisen surkeassa valossa otetun kuvan tilalle, mutta tämä taisi olla viimeinen kirjaan otettu kuva.
Tänä talvena kotonani onkin ollut ennätysmäärä leikkokukkia!

Because of my next book, coming out next month, I have had to photograph some cut flowers. There has been a record amount of flowers in my home this winter!

On ollut myös inkaliljoja...

... sekä tämä hurmaava keijunlilja. Taustalla kukkivat jääkurjenmiekat, ne ostin sipuleina loppusyksyn alesta ja ne ryhtyivät kukkimaan tammikuussa. Nyt ne odottelevat viileässä maahan pääsyä, joka varmaan tapahtuu ensi viikonloppuna!

Myös työnantajaltani synttärilahjaksi saadussa ihanassa kimpussa oli mukulakukkia, nimittäin kruunuvuokkoja!

Myös tämä gloksinia on tullut hankittua. Enkä kadu hankintaa! Toivon vain saavani pidettyä sen hengissä. Trooppisten kasvien kanssa on hankalaa, kenellä muka on trooppiset olosuhteet kerrostaloasunnossa? Ja saarikodissani on trooppisille kasveille puolestaan liian viileää, vaikka ilmankosteus onkin paljon parempi. Yritän ottaa tämän suihkuun kaveriksi aina kun muistan.

En ole vielä sopinut ottavani uutta kirjaani myyntiin omaan nettikauppaani, tässä on ollut todella paljon muita kiireitä. Ilmoittelen heti, kun sitä voi tilata!

Työasioista johtuen olemme taas olleet kaupungissa. Onneksi pojilla on sielläkin puuhaa. Musti näyttää mallia parvekepöydän käsittelyyn.

Pahvilaatikkovastaava Ransu puolestaan testaa kotiin tuodut uudet laatikot.

Iloista laskiaistiistai-iltaa!

Freesia – Freesia
Gloksinia – Sinningia
Inkalilja – Alstroemeria
Jääkurjenmiekka – Iris danfordiae
Keijunlilja – Gloriosa superba
Kruunuvuokko – Anemone coronaria

Kukkia ja joululahjoja

Kävin Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa perjantaina. Näsiä on siellä nupulla. Voi kunpa oma näsiäni näyttäisi näin hyvältä, pelkään että se on menehtynyt. Se on kutistunut vuosi vuodelta ja näytti jo viime syksynä ihan kuihtuneelta. En halua luovuttaa, täytyy vain istuttaa uusi toivottavasti paremmalle paikalle.

On Friday, I went to the Botanic gardens at Helsinki. There are some first flowers: Daphne and winter aconites!

Talventähden ensimmäiset viisi kukkaa (joista kuvassa kolme) ovat lähtökuopissa! Tämä on italiantalventähteä, olen yrittänyt istuttaa pihalleni sekä tätä että turkintalventähteä, mutta molemmat näyttäisivät olevan turkkilaisia. Sen kukkaa ympäröivät varsilehdet ovat ruskeammat ja kapeammat kuin tällä, ja se on myöhäisempi, mikä on kriittinen ominaisuus. Mahdollisimman aikainen olisi parempi! Täytyy yrittää taas syksyllä, ja sitten saa taas arvailla mitä sieltä tulee...

Kevätkurjenmiekat lajiketta 'Pauline' viihtyvät kaupunkiparvekkeella. Kukinta edistyy mukavan hitaasti viileässä.

Sattuneista syistä vaihdoimme siskoni perheen kanssa joululahjat vasta nyt. Ransu auttoi lahjojen pakkaamisessa. Kas näin se käy.

Hyvää joulua vaan kaikille!

Italiantalventähti – Eranthis hyemalis
Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Näsiä – Daphne mezereum 
Turkintalventähti – Eranthis hyemalis Cilicica-Ryhmä

Suuri tapettikatsaus

Rynttyliisan kotkotukset -blogin Maija pyysi katsausta tapetteihini. Niitähän on esitelty sitä mukaa kuin olen jotakin tehnyt, mutta tässä kooste.
Olohuoneen tapetoin viime ja toissa talvena, tai siis tapetoin kaksi seinää, eli niin pitkälle kuin tapettia riitti. Tapetti on jotakin vanhempieni hankkimaa, kolme rullaa, joita ei koskaan käytetty. Lisäsin samalla kerroksen huokolevyä näihin seiniin, ne kun ovat talon tuulisimmalla nurkalla.
Tauluiksi laitoin joitakin talosta löytyneitä aarteita, valokuvia, kortteja ja kaunokirjoitusvihko.

A blog reader wished to see more of my wallpapers, so here is a whole post on them.

Makuuhuoneen seinät olivat hyvässä kunnossa ja niissä on oikein tyypillinen 50-luvun vaalea hailakkakuvioinen tapetti. Siinä on epämääräisiä vaaka- ja pystyraitoja ja väri on kiva siniharmaa, oikein levollinen makuuhuoneeseen. Ripustin seinälle kai äitini Sveitsistä ostaman kalenterin vuodelta 1955, jolloin äitini kai siis oli Sveitsissä, luulen. Minua ei silloin vielä ollut!

Keittiössä on kuluneimmat seinät ja ne ovat muutenkin oikeat pula-ajan seinät, laudoituksen päällä on vain nauloilla kiinnitetty pahvi, joka on maalattu. Minusta se tavallaan kuuluu rintamamiestaloon, niinpä en ole suunnitellut keittiöremonttia. Olisi omituista, jos rintsikka olisi jotenkin ylellinen, sen kuuluu olla vaatimaton ja kotikutoinen, säästeliäästi kokoon kursittu.

Eteisen seinät ovat vain valkoista pahvia, joka on paikoitellen ihan repeillyt. Ajattelin vähän siistiä sitä sitten, kun se ei enää ole huonekalu- ja ikkunavarastona. Eteisen kupeessa on vessa, jonka rakennutin, sillä talossa ei ollut sisävessaa. Seinään laitoin pienen määrän tapettia, jota oli lapsuudenkotini eteisessä, vanhempani olivat säästäneet kaikki ylijäämäpalat.

Tämä tapetti on ihan lemppariani kaikista malleista ikinä. Valitettavasti sitä ei enää valmisteta.

Samaa tapettia toisessa, vielä ihanammassa värissä oli lapsuudenkotini lastenhuoneessa, siis minun ja siskoni makuuhuoneessa. Siitäkin oli säästetty ylijäämät, niinpä päällystin niillä kaupunkieteisessäni pari seinää.

Kaupunkimakkarini oli niin ruma, että siitä lähti tapetit ensi töiksi (siis hämäläiseeen tapaan ehkä kahden vuoden kuluttua). Lapsuudenkotini tapettiaarteistosta tuli tämäkin, tätä oli meillä olohuoneessa. Kaikki lapsuudenkotini tapetit olivat paperitapetteja ja olen ajatellut pitäytyä samoilla linjoilla, etenkin puutaloissa on varmaan tärkeää, ettei seinään synny muovikalvoa esimerkiksi vinyylitapetista.

Yhden tapettirullan olen sentään ostanut! Tämä Laura Ashleyn tarjoustapetti oli niin kivan väristä, että se täytyi ostaa, vaikka en tiennyt, mihin sitä käytän. Löytyihän sen paikka lopulta, kun päällystin sillä kylppärin oven viime talvena.
Samalla vaihdoin ruman kahvan ja lukon vähän kivempiin. Samaa kuosia eri värisenä on minulla muuten makuuhuoneen verhoissa.

Nyt hyvää yötä, maaliskuun ensimmäistä sellaista!

Ransun puuhia

Olen viime viikkoina ottanut muutamia kuvia Ransun puuhista kaupungissa, niputan ne nyt tässä yhteen. Tässä Ransu on yhdessä lempipaikoistaan, eteisen ja makuuhuoneen välisen seinän päällä olevalla hyllyllä, ihan katonrajassa (olen ottanut kuvan jakkaralta käsin).

Ransu is keeping busy. Here are some of his favourite pastimes. They include climbing on top of shelves and helping me to wrap parcels.

Ransu myös auttaa minua pakkaamaan tilauksia. Tässä on menossa hansikaspari asiakkaalle, Ransu huolehtii postimaksuista.

Kyllä tämä on nyt riittävän litteä menemään tavallisena kirjeenä!

Ransu lisää paketteihin oman Elsan lempituolin leiman. Tällaisia paketteja ei ole kellään muulla nettikaupalla! (Ja toivon samalla, ettei Elsan asiakkaina ole myöskään hirveästi kissa-allergikkoja!)

Mitä, meinaatko, ettei kaikki ilahdu mun hampaanjäljistä?!

Eräänä päivänä pakkasin laatikkoon korin. Sepä vasta oli mainio paketti! Tuote täytyi heti testata.

Kori pahtilaatikossa soveltui hyvin oleiluun. Koeajo alkaa olla suoritettu. Seuraavat tehtävät odottavat.

Hyps

Ransulla on niin paljon tehtäviä, ettei ihme, että se simahtaa välillä täydellisesti.
Leppoisaa illanjatkoa!

Esikkoihin voi aina luottaa

Etelänkevätesikko on nupulla. No, yksi nuppu, mutta kai sekin lasketaan!

Primulas are doing well.

Loistokevätesikoiden lehdet ovat erittäin reippaan vihreitä, ja ilokseni huomasin, että kaksi vuotta sitten ostettu kerrottu Belarina-esikko on yhä hengissä, vaikkakin se on yhä pieni! Viime kesänä se ei tainnut kukkia, mutta pääasia, että se sinnittelee, ehkä tänä vuonna koittavat paremmat ajat, jos talvi oli näin lyhyt.

Palloesikko 'Ruby' on ainakin sitä mieltä, että nyt on kevät!

Istutin tammikuussa ostetun kerrotun tarhakääpiöesikon Rohan-puutarhaan, pienikasvuisen 'Rohan Weeping' -pyökin varjoon. Pyökki on vasta vähän yli polvenkorkuinen, mutta kai siitäkin vähän varjoa jo tulee.
Tulppaanien versoja näyttää nousevan vaikka kuinka, vaikka mielestäni istutin tähän vain yhden pussillisen niitä. Tämäpä mielenkiintoista.

Iloista tiistai-iltaa ja keskiviikkoa! Paistakoon aurinko kaikille.

Etelänkevätesikko – Primula elatior
Loistokevätesikko – P. Polyantha-Ryhmä
Palloesikko – P. denticulata
Tarhakääpiöesikko – P. Vulgaris-Ryhmä
Pyökki – Fagus

Pihan hallitsijat

Työtön lumikola, mikä ihana näky! Tuon voisi maalata iloisen keltaiseksi, esimerkiksi, ja käyttää sitä vain pihakoristeena tästä lähin. Jos voisin, tilaisin tällaisen talven joka vuosi. Vesijohto suli toimintakuntoon viime viikolla, joten kantoveden kausi loppui tänä talvena miellyttävän lyhyeen.

It is fantastically spring-like!

Olen niin iloinen siitä, että piha on taas minun – koko pihalla voi liikkua, puuhailla, jättää työkaluja ja kottikärryjä, pyörittää kiviä, vaellella... Tämä talvi on ollut tontin omistamisen kannalta ensiluokkainen. Lumen aiheuttamaa kulkemiskyvyttömyyttä tai jään aiheuttamaa kaivuukyvyttömyyttä on esiintynyt ilahduttavan vähän. On hieno tunne, kun koko tontti on hallussa ja siellä pystyy puuhailemaan lähes mitä vain, missä vain.

Jatkoin taas kasvimaan kiveystä, kun tein laastia yhteen toiseen projektiin, siitä lisää toisella kertaa. Tätä menoa koko kasvimaa on kohta kesään mennessä kivetty, jospa samalla vauhdilla saisin kohopenkkejäkin tehtyä, hirret on ainakin kahteen penkkiin vielä. Kesällä ei tunnu aika riittävän tällaiseen melkein ollenkaan. Illallakin alkaa olla jo vähän valoisaa, ainakin alkuillasta. On hienoa, kun päivä ei enää pääty keskellä iltapäivää!

Olemme Mustin kanssa hyvin tyytyväisiä tilanteeseen. Musti on toisaalta aina tyytyväinen tilanteeseen, se on sellainen kaveri. Paitsi jos ollaan autossa.

Muuten kevään edistymistä on kiva seurata, mutta taikapähkinä ei taida kukkia tänä vuonna. Jos kukkisi, olisi tämä kukkaterttu varmaan jo auennut. Terttu taitaakin olla viime talvena paleltuneessa oksassa, joka on niin alhaalla, etten huomannut sitä leikata.
Viime talvi palellutti kaikki oksat kuoliaiksi, pensas teki uudet versot juuresta, mutta niissä on pelkkiä lehtisilmuja. Kukkasilmut ovat tällaisia pyöreitä, lehtisilmut pitkiä ja soukkia, joten ne on helppo erottaa toisistaan. Ilmeisesti taikapähkinä ei kuki uusilla oksilla, vaan ainoastaan ylivuotisilla. Harmi, tämä olisi ihannekevät juuri tälle pensaalle, joka alkaa kukkia heti mittarin noustua nollan yläpuolelle! Kuva on otettu tammikuussa, mutta nuput eivät ole kehittyneet tuosta ollenkaan.

Siirrytään sitten muualle, missä tapahtuu kehitystä. Tarhajouluruusut nousevat kovalla tohinalla. On helppo erottaa limenvihreä- ja tummanpunakukkainen toisistaan jo nyt.

Arvaatko, kumpi on kumpi...

Iloista alkuviikkoa!

Taikapähkinä – Hamamelis
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

Versoa siellä, versoa täällä

Näitä nousee niin, että kohina käy. Tämä on varmaankin 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekka.

There is so much happening right now! I can't believe it, the spring has arrived!

Ja tämä puolestaan joku tarha-, helluntai- tai pikkukurjenmiekka viime syksyn hankinnoista.

Näistä en ole ihan varma, pitäisi kaivaa istutusmuistiinpanot esiin, mutta olen liian täpinöissäni. Voisi olla hyasintteja. Niillä on juuri tuollaiset valaan nokkaa muistuttavat lehdenkärjet.

Vaaleanpunakukkaisen helmililjan tunnistaa verson väristä.

Nämä ovat puolestaan italiantulppaaneja, olen aika varma.

Mustalaukkoja näyttää nousevan monta, mikä on iloinen uutinen, sillä viime kesänä näitä kukki tässä vain yksi. Tässä kuvassa eivät näy kaikki, sillä niitä kasvaa yhden ruusun eri puolilla. Ilmeisesti ne pitivät välivuoden, eikä ihmekään, kun viime talvi oli yhtä Siperiaa. Olisin minäkin tarvinnut hermolomaa.

Sokerina pohjalla: se lumikello (kerrottu puistolumikello), joka eilen vasta oli nousussa, alkoi tänään avautua!

Lisäksi sille nousee kavereita ♥
Pakahtuneen onnellisena toivotan hyvää uutta viikkoa kaikille!

Helluntaikurjenmiekka – Iris Intermedia-Ryhmä
Helmililja – Muscari
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Italiantulppaani – Tulipa clusiana
Mustalaukka – Allium nigrum
Pikkukurjenmiekka – Iris Pumila-Ryhmä
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Tarhakurjenmiekka – Iris Germanica-Ryhmä