Friday, 19 December 2014

Joulunvietto alkoi

Ripustin keittiön ikkunaan tähtivalon ja laitoin kaksi ulkovalosarjaa toimimaan ajastimella. Sitten olikin jo niin ylen määrin jouluista, että keittiön pöydälle täytyi levittää kukallinen pöytäliina.

This is as Christmasy as it gets at my home. A star light in the kitchen window.

Täytynee lähteä narraamaan Mustille jouluhaukea, niin se ihastui tuoreeseen haukeen tässä muutama viikko sitten. Nyt Musti saa tyytyä toiseen suurherkkuunsa, tuoreeseen maksaan. Maiskutus kuului varmaankin mantereelle asti. Tästä alkoi Mustin joulunvietto.

Ystäviltä on tullut huimaava määrä joulutervehdyksiä. Lämmin kiitos niistä!
Musti ja Ransu saivat omat uistimet, joten se haukiateria ei ehkä ole kovin kaukana...
Unna Tuutikki lähetti radiopusuttimen.


Kiitos Nöpölle ja Sulolle mainiosta tervehdyksestä ja uistimista!
Unna Tuutikin tervehdys oli vähän virallisempaa laatua, Kissatieteellisen insti-Tuutin julkaisu. Siinä on kaavio, joka havainnollistaa radiopusuttimen toiminnan. Kuvassa Unna pussaa vimmatusti lähetinvastaanotinta ja perillä pusut osuvat kissapoikiin, myös Mustiin, sillä laite ei ole ransuspesifi. Mustin ilme on erittäin ihastunut!


Niin kuitenkin kävi, että Ransu omi pusuttimen täydellisesti.





Ransu keskittyy pusujen lähettämiseen kohti Unnan vastaanotinta.

Kohta olohuoneen lattialla oli onnesta pökertynyt, pusutinta nenäänsä vasten pusertava Ransu.

Ransu toivottaa pusupitoista aikaa kaikkiin muihinkin talouksiin!

Thursday, 18 December 2014

Kevätkalenterin neljäs luukku


Neljännestä luukusta paljastuu vuoden neljäs kuukausi, huhtikuu. Ja tänään on enää neljä päivää talvipäivänseisaukseen! Tästä ei päivä enää juurikaan lyhene, ja se on jo jotakin se. Vihdoin koittaa kulku kohti auvoisaa kevään valoa.
Huhtikuun alussa pihallani kukki kevätlumipisara.

Varhaiskevät on myös sahramien aikaa. Tässä on kultasahrameita.

Pikkusinililjat kuuluvat myös aikaisimpiin kukkijoihin.

Huhtikuun puolivälin jälkeen kukkivien lajien kirjo kasvaa kohisten. Keisarinpikarililjat ovat nupulla.

Monet esikot kukkivat, tässä tarhakääpiöesikko.

Vaaleajouluruusut eivät minun pihallani ole useinkaan kukkineet joulun aikaan, mutta viime huhtikuussa tuli näin reipas kukka.

Kevät on tarhajouluruusujen kulta-aikaa.

Aikaisimmat tulppaanilajit aloittavat, tässä kääpiötulppaani.


Ojanpielessä kukkii kerrottu rentukka.


Aikaisimmat vuokot kukkivat, kuten sinivuokot ja kuvan balkaninvuokot.


Narsisseja alkaa kukkia siellä sun täällä. Tämä on syklaaminarsissi 'Peeping Jenny'.

Kurjenmiekkakausi jatkuu, kun kevätkurjenmiekkojen jälkeen kukkivat bokharankurjenmiekat.


Helmililjatkin pääsevät mukaan huhtikuun karkeloihin.


Toukokuun häämöttäessä elämä on yhtä juhlaa. Kuvassa kukkii tähtitulppaaneja ja Duc van Tol -tulpaaneja, helmililjoja ja tuoksuhyasintteja.
Oi ihana huhtikuu, vain reilun kolmen kuukauden päässä!

Balkaninvuokko, kuvan lajike – Anemone blanda 'Charmer'
Bokharankurjenmiekka – Iris bucharica
Helmililja, kuvan laji – Muscari aucheri
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Kevätlumipisara – Leucojum vernum
Kultasahrami – Crocus chrysanthus
Kääpiötulppaani – Tulipa turkestanica
Pikkusinililja, vaaleanpunainen – Scilla bifolia 'Rosea'
Rentukka, kerrottu – Caltha palustris 'Multiplex'
Syklaaminarsissi, lajikkeet – Narcissus Cyclamineus-Ryhmä
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä
Tuoksuhyasintti – Hyacinthus orientalis
Tähtitulppaani – Tulipa humilis
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

Sunday, 14 December 2014

Joulusatu

Lukijain pyynnöstä ja kolmannen adventin kunniaksi: tämän vuoden joulusatu.
Ulko-ovelle on jätetty puksipuu ja ruusuja. Miksiköhän Jeeves ei ole ottanut niitä vastaan? Siirrytäänpä sisälle...

Toisen kerroksen makuuhuoneessa ovat lelukarhu ja tonttu kerääntyneet kannettavan lämmittimen ja sängyllä olevan pedinlämmittäjän ääreen. Talossa on viileää, mutta Jeevesiä ei näy missään! Kuka lisäisi puita lämmityskattilaan ja uuneihin? Tontut ovat siihen liian pieniä eikä nalle saa tassujaan irti alustasta.

Keittiössä alakerrassa on lämmin. Hellassa on tuli ja kattilallinen muhennosta porisee levyllä. Jeeves ei voi olla kaukana.

Eteisessäkään ei kärsitä kylmästä, vaikka ulko-ovi on raollaan. Tango-koira on keskittynyt joulumakkaran järsimiseen kenkien sijasta.
Eteisen pöydälle on ilmestynyt vaateharja, mutta nyt täytyy hankkia hieno takki, jota voi harjata. Ehkä Jeeves on lähtenyt sitä hakemaan.


Eteisestä näkyy ruokasaliin, missä Miss Marple nauttii teekupposesta ja donitsista ennen kuin siirtyy vihreisiin kuuliin, jotka ovat hänen herkkuaan.

Kuusen kimmellystä on mukava ihailla rätisevän takkatulen ääressä. Siirrytäänpä portaita ylös toiseen kerrokseen ottamaan selvää, miksi siellä on niin viileää.

Ompeluhuoneessa ompelijatarpupu ihailee joululahjaansa: uutta ompelutarvikelaatikkoa. Uudet lankavärit tulivat tarpeeseen, sillä juhlapukukankaissa käytetään nyt paljon värejä.


Toivottavasti syy Jeevesin poistumiseen on myös se, että hän on hakemassa maalia portaikkoa varten. Tämä täytyy saada maalattua viimein tänä talvena! Keskeneräinen portaikko ei sovi ollenkaan pupulle, sillä hän haluaa vastaanottaa asiakkaat mitä eleganteimmassa ateljeessa.
Tonttu on pikku hiljaa hiipinyt rappusia yhä alemmas tuoden Suuren tonttukirjan mukanaan. Se varmaan tarkoittaa, että hän on päättänyt muuttaa kokonaan pois ullakolta. Miksi?
Kun lähdemme nousemaan portaita ylös, huomaamme, että tulee yhä vain viileämpää. Suorastaan vetää.

Mitä ihmettä! Vintille on ilmestynyt rakennustyömaa. Seinät on maalattu, kaakeliuuni on rakennettu, mutta sitä ei vielä ole kiinnitetty hormiin ja tyhjästä hormin aukosta vetää kylmää ilmaa suoraan sisään.
Seinää vasten nojaa maalaus, joka on varmaan tulossa seinälle.
Vielä ihmeellisempää on se, että työmaan keskellä on Totoro! Ja harppu!
Totoro väittää muuttaneensa asumaan taloon. Hänen korvissaan on hieman nokea.
"Mutta tästä instrumentista en tiedä mitään. Se oli tuossa, kun kiipesin sisään. En osaa soittaa, enkä aio opetella!"
Kuinka niin Totoro, sinullahan on oivat kynnet siihen puuhaan, ei muuta kuin harjoittelemaan!


Ompelijatarpupu on tyytyväinen saatuaan vastauksen kylmyyteen. Hän vetää villasukat jalkaan ja käy täyttämässä makuuhuoneen pedinlämmittimen lämpimillä hiilillä keittiössä. Sitten pupu odottelee Jeevesin paluuta maalipurkkeineen, ja aikoo seuraavaksi pyytää Jeevesiä hankkimaan patterin myös hänelle. Eikä niistä maaleistakaan koskaan tiedä, voivat olla aivan väärää sävyä – miesten värisilmään ei voi luottaa, edes Jeevesin.

Illalla Miss Marplen jo siirryttyä punaviinin ja herukkapiiraan pariin alkaa ylhäältä kuulua vaimeita sointuja. Ensin pari varovaista nuottia, sitten useampia, ja pian kokonaisia sävelkulkuja varsin avantgardistisessa hengessä.
"Viihdyttävää, kunhan pysyy riittävän etäällä. Meillä kissoilla on herkkä ja hienostunut kuuloaisti", tuumaa Miss Marple.

Iloista kolmatta adventtia ja joulun aikaa toivottaa nukkekodin väki!

Thursday, 11 December 2014

Ruokapöydällä

Meillä on keittiön "ruoka"pöydällä monenlaisia juttuja. Tällä hetkellä siinä on hyasinttiyritelmä, tosin se varmaan kukkii vasta pitkät ajat joulun jälkeen.

This post shows some of the activity that happens at my kitchen table, the so-called dinner table. Needless to say, I don't eat at the table.

Vähän aikaan sitten pöydällä oli myös lähetystorilta löytynyt jännittävä sairaalakaappi. Se on oudosti halkaistu ja varustettu heppoisin peltihyllyin luultavasti alkuperäisten lasisten sijaan. Hyllyjen takareunat oli kiinnitetty ajat sitten haurastuneella maalarinteipillä ja maalattu huolimattomasti. Päätin antaa hyllyjen olla, sillä ne on myös juotettu kiinni. Päädyin vain maalaamaan kaapin sisältä uudestaan, mutta se on edelleen ripustamatta seinälle.
Tällaista tapahtuu kaupunkikeittiössä.

Saarikeittiön ruokapöytä toimii myös toimistona. Lisäksi siinä tehdään kaikenlaista, kuten kunnostetaan kattovalaisimia. Kuva on lokakuulta, uskomatonta, että vielä tuolloin jotakin pystyi tekemään kirkkaassa päivänvalossa ilman sähkövaloja! Nyt kirkasta päivää ei ole, se puuttuu kokonaan. Voi masennus. Kunpa marraskuun lopusta voisi hypätä suoraan helmikuun alkuun...!

Kaupunkikodissa on työpöytä erikseen, mutta siinäkin on joskus tilapulaa.
Meillä ei syödä pöydän ääressä, mitenkäs teillä?

PS. Anteeksi kovasti, kun blogiini on ilmestynyt sanavahvistus! Olen monen päivän ajan yrittänyt laittaa sitä pois päältä, tuloksetta. Blogini kysyy sanavahvistusta jopa minulta. Nyt vaihdoin kommentoinnin tekstin alle, tosin siinä on se vaiva, että joutuu odottamaan koko sivun uudelleenlatautumista ennen kuin voi kommentoida – ärsyttävä ominaisuus hitaan ja pätkivän nettiyhteyden omaajalle, eli ainakin minulle ja varmaan monelle muullekin. Nyt tämä blogi ei kysy sanavahvistusta ainakaan minulta, toivottavasti ei keneltäkään muultakaan!

Sunday, 7 December 2014

Pienen pieni joulu

En harrasta joulukoristelua, paitsi ihan pienessä mittakaavassa. Nukketalossa. Tänään Miss Marple sai punaviininsä ääreen myös vihreitä kuulia. Havuseppele laitettiin takanreunukselle ja siihen muutama koristepallo ja polkkakaramelli. Joulukuusi pystytettiin puutarhaoven edustalle.

Christmas at my dolls' house:


Käytännön syistä piparikoriste on ovessa ympäri vuoden.


Ulko-ovikin sai seppeleen. Nyt syksyllä siihen myös asennettiin jykevämpi leijonanpääkolkutin aiemman pilipalikolkuttimen tilalle. Nyt kuuluu yläkertaan asti, jos joku on ovella.


Eipä silti, heti eteisessä tulijaa on vastassa Tango-koira. Sen ohi ei pääse kukaan huomaamatta!


Syksyllä saatiin viimein soittokello keittiön seinälle. Eteisessä on kyllä ollut soittonaru, mutta kello on puuttunut. Hercule-kissa ryntää paikalle, jos kelloa soitetaan – tai sitten ei. Sekin on saanut viimein parempaa sapuskaa makkaranviipaleiden tilalle, joita sille on tarjottu parin vuoden ajan.

Toisessa kerroksessa on ompeluhuone. Tonttu laskeutuu vintin rappusia, liekö häiriintynyt, sillä olen viimein alkanut sörkkiä ylintä kerrosta!


Ompeluhuoneessa valmistuu hieno silkkinen tanssiaispuku juhlakautta varten. Ompelijatarpupu pitää hieman taukoa ja mittailee työnsä tulosta silmillään.
Sain syksyllä viimein vietyä tämän kerroksen sähkötyöt loppuun ja tässäkin huoneessa on nyt sähkövalo. Se kyllä helpottaa ompelutöitä!


Jokaisessa huoneessa on nyt siis sähkökytkin oven pielessä. (Tosin sähköt eivät ihan oikeasti kyllä mene niistä päälle, heh). Makuuhuonettakin vartioi tonttu. Niitä on liikkeellä.


Makuualkovi sai joulukalenterin takaseinälle ja perhoskokoelman sivuseinään. Seinien koristelu on vielä kesken, samoin petivaatteiden ompelu sekä kirjailu. Onneksi! Tekemistä on vielä, sitten on kamalaa, kun se loppuu. Toivottavasti ei ikinä.


Siinä ne joulujutut sitten olivatkin, eli pientä ja pienessä määrin sopii minulle. Kirjoituspöydän ääressä kirjoitetaan ahkerasti, olisiko siinä kumminkin vielä joulutervehdyksiä.

Pääsin tänään käymään Nalle- ja nukkemarkkinoilla Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Olen nyt minikroketin onnellinen omistaja! Yksi katkennut maila on mukana, kuten asiaan kuuluu. Pelin tuoksinassa saattaa kipakampi häviäjä menettää malttinsa.
Minulla on oikea vanha puukroketti, ja nyt täytyy tarkistaa, onko mailoissakin joitakin koristeraitoja. Muistaakseni on. Sitten näihinkin voisi maalata.

Minipuutarha ei kuitenkaan ole ihan vielä rakenteilla, vaan nukketalon kolmas kerros. Sinne tulee goottikirjasto, joka ulottuu harjakattoon saakka ja sen toiseen päähän pieni musiikkihuone, ja sen päälle salaisen tiedemiehen (tai Totoron) työparvi. Tein vasta musiikkihuoneen lattian ja kaakeliuunin tänään, sekä mallailin seinämateriaaleja. Kaakeliuunin päälle tarvitaan ehdottomasti esi-isä kuten muumikirjoissa. Sitäkin täytyy alkaa miettiä.
Nyt hyvää yötä ja mielikuvituksellisia unia!