Thursday, 23 March 2017

Vihreissä tunnelmissa


Keittiön pöytä on täynnä taimikasvatuksia. Niiden seuraksi asetin viiriäisenmunia vihreälle lasivadille. Munat tulivat myyntiin nettikauppaani. Pieniä ja somia!

Greenery All Around
... apart from outdoors, where it is still very cold. There are small shoots here and there but not enough to make the environment very green yet. But indoors there is quite a lot of green!

Musti leikkii Green Highlander -perhollaan. Se taitaa olla nykyään lempilelu.


Soppakulhon syyssahramit voi kohta istuttaa puutarhaan, kunhan maa sulaa.


Kukkakaupasta tarttui mukaan ruukullinen ilostuttavan keltaisia narsisseja.


Lajike on kauluskukkainen 'Cassata'. Ihanaa, että erikoisempiakin lajikkeita saa keväällä ruukussa, ja että niissä on lajikenimet taimilapuissa! Kaikkein ihaninta on kuitenkin upottavan raikas sitruunasorbetin värinen kukka. Se kutsui minua seireenin lailla enkä päässyt kukkakaupan ohi.


Värihykerrystä tarjoaa myös nettikauppani uutuusruukku, josta tulee jotenkin jugend mieleen, tai 1800-luku. Eikö ole herkku!

Tämä ei ole ihan vihreää, mutta ehkä vedenvärinen kelpuutetaan vielä mukaan... etenkin vihreällä kuvausalustalla. Neulesuunnittelija Tanya Alpertin huivimalli Clear Water ihastutti heti sekä mallillaan että nimellään. Ajattelin ostaa ohjeen Ravelrystä, mutta kirja, jossa malli on, löytyikin ihan kotikirjastosta. Kirja on Haiku Knits, kirjailija Tanya Alpert. Ravelryssä ohje löytyy täältä: KLIK.

Nettikauppaani Elsan lempituoliin pääsee ruukku- ja viiriäisenmunaostoksille täältä: KLIK.

Sitten vielä sellainenkin vihreä uutinen, että olen kunnallisvaaliehdokkaana Vihreiden listoilla! Kuntani on Parainen, joten harva blogin lukijoista voi minua äänestää, mutta kipin kapin kaikki äänestämään oman kotikunnan parasta ehdokasta!


Narsissi, kauluskukkainen – Narcissus ryhmä 11a, kauluskukkaiset

Tuesday, 14 March 2017

Kukkaloistoa

Huone-esikot aloittivat kukinnan kevättalven riemuksi, nämä ovat valtavan kiitollisia! Joskus lehdet lurpottavat, mutta vettä saatuaan ne taas nousevat, kukkiakin tuntuu syntyvän vähän väliä. Loppusyksyllä tuli pieni kukintatauko kummallekin.

Flowery Feelings
My latest book came out just now!


Uusin kirjani ilmestyi sopivasti kevään alkuun. Kivaa!

Uusimmat keramiikkajuttuni uivat merellisissä tunnelmissa, Pohjois-Atlantin viileät vedet ovat innoittaneet nämä laatat ja pienen valaan.


Aikaisemmin valmistunut pikku kirkko sai sammaltarhansa, joten lammas pääsi vihreänpehmeälle tyynylle – kahdehdittavaa.


Viime aikoina on blogissa esiintynyt lähinnä Musti, niinpä tässä Ransu pehmoisissa unimaailmoissaan.

Uusinta kirjaani saa ostaa mm. nettikaupastani Elsan lempituolista täältä: KLIK. Pelkästään kirjan postituskulu on vain 6 euroa, ja hintaan sisältyy tietenkin omistuskirjoitus!

Friday, 10 March 2017

Riemuvoitto


Eilen räpsi räntää, tänään on sumuinen päivä. Toissapäivänä pyrytti. Niinpä keittiön pöydälle oli levitettävä vihreänkirjava lootuksenkukka-vahakangas, sillä se helpottaa oloa. Pääsiäispupuset ja verenpisaranpistokkaat lisäävät toiveikasta värimaailmaa entisestään.

Improvement
The spring will finally arrive, it seems. The first flower buds were spotted today! (Yesterday they were covered with 4" snow).

Vahakangas on mitä mainioin alusta myös märille pantterintassuille.

Ajattelin jo, että kirjoitus loppuu tähän. Musti näyttää, mitä harvoina aurinkoisina talvipäivinä kannattaa tehdä:

Köllötellä ja venytellä vihreällä huovalla.

Mutta sitten! Tänään iltapäivällä näyttääkin tältä. Eilinen sade ja tämän päivän tihku ovat hävittäneet lunta esimerkillisen tehokkaasti. Rautapadan minipuutarha kaipaa ryhdistämistä, mutta sen ehtii tehdä huomennakin.


Vaaleajouluruusu kukkii... tämä on huijausta, sillä olen suojannut kasvit lasikuvuilla. Muuten ei olisi toivoa kukista, sillä ne syödään. Eli nämä on tavallaan hyödetty. Mutta silti – ihanaa!

Tämä on pieni ihme! Eilen nämä tähtilumikellot olivat kokonaan lumen peitossa, miten ne voivat tänään olla jo nupulla. Nämä ovat pihani aikaisimmat lumikellot, vain yhdessä toisessa paikassa on parin sentin mittaisia lehdenkärkiä – nuppuja ei näy – ja muissa paikoissa ei näy yhtään mitään maan pinnalla.


Muotopuutarhassa näkyy jotakin, joka muistuttaa erehdyttävästi tulppaanin versoja. Näiden päälle täytyy nyt nopsaan etsiä verkkoa, muuten alut syödään ehkä jo ensi yönä. Harmi vain, että maa meni lopulta kuitenkin jäähän tammi–helmikuun aikana, siihen ei saa mitään keppejä työnnettyä: verkot lentävät tuulessa tiehensä, jos niitä ei saa ankkuroitua. Täytyy kumminkin yrittää...


Ja sitten... Mustin kopin edustalla nousee pihan ensimmäinen talventähti!

Juhuuuuuuuu! (Anteeksi epätarkkuus ja pölyt, mutta juhuuuuuuuu!)


Talventähti – Eranthis
Tähtilumikello – Galanthus elwesii
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
Verenpisara – Fuchsia

Monday, 6 March 2017

Aurinkoa ja uutta keramiikkaa

Aikaa on ollut hirmu vähän, vaikka vuorokaudessa on tietääkseni sama määrä tunteja kuin ennenkin, eikä viikostakaan ole kaiketi päiviä karannut. Nämä kuvat ovat yli viikon takaa, jolloin lunta oli paljon.

Puksipuuaidat peittyivät lumeen parissa päivässä.


Keramiikkakurssilla syntyi pieni kirkko ja kirkkotarha säilytysastiaksi sammalelle (tehtävä oli säilytysastia). Sammal vielä puuttuu. Pikkuruinen lammas (Paraisilta, Gullkronan kaupasta) odottelee jo vihreää pupellettavaksi. Kuten me muutkin.

Takana on ovi sakastiin ja pienet raput, sillä kirkon alla on salainen kellari (luita ja aarteita!!). Tämä mustaksi palava savi on mielettömän kaunista sinällään mattapintaisena, oikeastaan lasitusta olisi voinut laittaa vähemmän. Täällä takapuolella lasitusta ei oikeastaan ole ollenkaan.


Musti esittelee (laitoin kippoon vihanneskrassia sammalta odotellessa).

Snow and More Ceramics
That's last weeks in a nutshell.

Wednesday, 22 February 2017

Dagen efter

Jos eilen valitin säästä, on tänään kansalaisaloitteen paikka. Suomesta on tulossa Siperia, tämä on estettävä! Joku laki tällaista vastaan olisi oltava. Nostin tuolin pystyyn pariin kertaan, ihan turhaan, sillä se oli viiden minuutin päästä taas kumossa.

From Bad to Worse
Yesterday there was only snow, today there is also Siberia.


Lunta ei ole hirmu paljon, mutta tuuli kinostaa sitä dyyneiksi. Paikoin on lähes polvenkorkuisia kinoksia. Ja miten tämä köynnösporttikin on mennyt näin vinoon?

Oi ja voi. Äkkiä sisään.


Pojat eivät ole käyneet ulkona kuin pikavessalla (sisähiekkavadilla ei raavas mies voi kerta kaikkiaan käydä). Säätä voidaan sen sijaan tarkkailla ikkunastakin.

Poikien menovinkki: Menkää sänkyyn.

Monday, 20 February 2017

Päivästä toiseen

Tähtitulppaani 'Persian Pearl' alkoi kukkia ruukussaan. Huoneenlämpö vain veti terälehdet kuiviksi jo avautumisvaiheessa, kukkien kauneudesta ei oikein päässyt nauttimaan. Onneksi nämä ovat ihan söpöjä ruttuisinakin.

What a Difference a Day Makes
... 24 little hours... Yesterday I was tidying the borders in lovely sunshine and warm breeze, today I woke up to a snow world. Well, it is only February but I was so getting into the spring mood.


Kun sää viimein salli ruukun laittamisen ulos, olivat kukkaset jo kuihtumassa. Ei se mitään, näen ne sieluni silmillä jo ensi keväänä kukkapenkeissä kukkimassa.
Otin nämä kuvat eilen, +6 asteen lämmössä (varjossa!) kukkapenkkien siivoilun lomassa. Taustalla häämöttää toisenlainen penkki...

...pari viikkoa sitten Paraisten Honkkarista löytynyt hempeä rautapenkki. Joidenkin asioiden kohdalla vain ei voi odottaa alennusmyynteihin, sitä riskiä ei voi ottaa, että ei saisikaan. Tässä on todella kaunis kuvio, ei liikaa kiemuraa, niin kuin useimmissa rautaisissa pihakalusteissa on. Hinta noin 90 euroa on paljon, mutta kahdenistuttavasta penkistä ei sittenkään, järkeilin. Naisen logiikkaa?
Kun vielä myymälän avulias pilkkihaalarinen miesmyyjä auttoi nostamaan paketin ostoskärryyn ja toi pudonneen hanskan perässäni parkkipaikalle, olin pelkkää hymyä. Eikö siinä ole mahtavaa arkipäivän romanttista komediaa, että pilkkihaalarinen gubbe tuo pitsikoristeisen hansikkaan daamille Honkkarin parkkipaikalla?
Penkin alle on tulossa laatoitus, sillä olen jo pidempään miettinyt, että tuon nurmikäytävän leikkuu on ärsyttävää.

Tähän väliin sopiikin pieni avautuminen blogeissa usein näkyvästä "tämä ei ole maksettu mainos" tai "blogiyhteistyö" -maininnoista. En oikein ymmärrä niitä, ts. ne oikeastaan häiritsevät. Ammattitoimittajana näen asian niin, että joskus tuotteita saa kokeiluun, joskus ei, mutta joka tapauksessa niistä on kirjoitettava oma puolueeton arvio ja käyttökokemus, riippumatta siitä, onko tuote saatu tai ostettu. Näin tekee toimittaja, enkä näe tässä asiassa mitään eroa bloggaajan ja toimittajan välillä. Asiaa ei kuulu kehua siksi, että se on saatu, vaan siksi, että se on hyvä. Jos se ei ole hyvä, se täytyy kertoa. Jos se on osittain hyvä, osittain huono, se täytyy kertoa (omista lähtökohdista, omaan kokemukseen ja tarpeeseen perustuen). Siinä se. Sitä ei tarvitse kertoa, miten tuote on hankittu tai saatu, sillä sen ei kuulu mitenkään vaikuttaa arvioon.


Tänä aamuna todellisuus paiskautui vasten kasvoja. Kevätaurinko tiessään, sen tilalla valkoiseksi mennyt maailma! Ja lisää tuli koko ajan.


Ransu rohkaistui kanssani ulos.


Mamma, täällä on epäilyttävää.

Pikainen pisu.

Sen jälkeen sisälle, niin vähän tassuja lumeen kuin mahdollista!


Tähtitulppaani – Tulipa humilis

Saturday, 18 February 2017

Helmikuun kalenteripoika


Helmikuun poika nauttii siitä, että tassuja ei tarvitse laittaa lumeen. Tänään hän teki lenkin kanssani viemään roskia ja hakemaan posteja laivarannasta, tie oli paikoin jäinen ja siitä riitti purnattavaa. Onneksi kotipihalla ei ole melkein yhtään jäätä.

February Calendar Boy
Ransu enjoys having grass and moss under his paws, not snow or ice. He also enjoys the sheepskin that I put in the bed – the house is always quite chilly after my absence. Friends recommended sheepskin, and indeed: it is super cosy to sleep on, even if it is no warmer than the bed. It just does not have that damp and cold feel to it that a regular mattress does. Actually, it is so comfy that I have not wanted to remove the sheepskin at all and keep sleeping on it. Probably will into the summer.

Tarkastamme kalenteripojan kanssa pihan piipot päivittäin: ei edistystä kevään suhteen, mutta hienoja säitä on pidellyt. Kalenteripojalle siellä on kyllä kaikenlaista kiinnostavaa.


Laitoin ystävien neuvosta lampaantaljat sänkyyn, kun tulin koleaan taloon. Sanoivat, että taljan päällä on mukava nukkua, ei tunnu sänky kylmältä. Minulla on yleensä käytössä kuumavesipullot, mutta tällä kertaa vesijohto on jäätynyt enkä ennättänyt kaivolle valoisan aikaan, niinpä luotin pelkkiin lampaantaljoihin sängyn lämmikkeenä.
Ai että niillä on ihanaa nukkua! Eivät ne sen lämpimämmät olleet kuin sänkykään, mutta taljan päällä ei ollut lainkaan sitä normaalia kosteanviileää tuntua, mitä sängyssä yleensä on ekana yönä talvisin. Olen nyt nukkunut taljojen päällä joka yö, vaikka talo on jo lämmin, ja voi olla, että nukun vielä kesälläkin.. on taivaallista! Kuin pilvenhattaralla nukkuisi. Ransukin tykkää.


Alkuiltaunet isoveljen kainalossa maistuvat myös.


Ehkäpä Ransu näkee unia kesästä ja siitä, kun Leena-täti kävi rapsuttamassa. Oli mukavaa.
Makoisia kesäunelmia kaikille,
toivottaa Ransu