Tuesday, 25 November 2014

Jouluruusunlehtiviidakossa

Istuttelin tänään vähän Rohanissa ja muuallakin. Tänne huussin viereiseen vuokko-esikkopuutarhaan päätyi kauan havittelemani kelta- ja liuskalehtinen terttuselja 'Plumosa Aurea'. Oikealla oleva kivimuuri täydentyi myös, aina muutamalla kivellä kerrallaan. Kun jotain istuttaa, täytyy yleensä ensin kaivaa muutama kivi ylös, jotta saa hyvän istutuskuopan.
Huussin takana, tai siis tässä kuvassa edessä, näkyy tarhajouluruusujen reheviä lehtituppaita.

I just love the way hellebores have established in my Spring garden! I find more and more seedlings several metres from the mother plants.

Suurista lehdistä tulee viidakkomainen olo. Tämän rehevyyden ja korkeuden vuoksi pidän tarhajouluruusuista, vaikka ovat vaaleajouluruusutkin kauniita. Ne vain ovat kovin köykäisiä näihin verrattuna... niiden etu on toisaalta se, että nytkin parissa vaaleajouluruusussa näkyy kukkanuppuja (vasta aivan maan tasalla), kun minulla eivät tarhajouluruusut ole ikinä kukkineet syksyllä.
Ilokseni huomasin tänään näiden siementaimia, jotka olivat jo aika suuria, jopa neljän metrin päässä emokasveista ylämäessä, jota en ole juuri lainkaan hoitanut!

Katoavaa kauneutta: syysasteri 'Royal Ruby' kumartuu talven tulon edessä yhdessä pionin kanssa.


Pari puna-ailakkia vielä sinnittelee.

Voikukka pohtii avautuako vai ei.

Aurinko pilkahti pariin otteeseen tänään. Muotopuutarha näyttää vielä ihan kivalta, kiitos puksipuiden ja muutaman muun vihreän.


Maustesahramit ovat versoneet muotopuutarhassa. Nämä tuskin ikinä voivat kukkia, kun näiden kukat tulisivat vasta lehtien jälkeen. Silti, kiva tietää, että ovat hengissä.

Syyssahramit sen sijaan ovat vielä täydessä vedossa, näiden rytmi sopiikin paremmin ilmastoomme. Vaikka kukkia on purtu poikki ja laonnut, on onneksi enemmistö pystyssä.


Näitä kasvaa kahdessa paikassa ja kummassakin kukkii! Tämän tuppaan seurana on lintulaudalta loikannut kaura.

Iloista syyspäivän iltaa kaikille!


Maustesahrami – Crocus sativus
Puksipuu – Buxus
Syysasteri – Aster novi-belgii
Syyssahrami – Crocus speciosus
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Terttuselja – Sambucus racemosa
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

Sunday, 23 November 2014

Marraskuun kalenteripoika

Pikkujoulumies Franz Sanchez osallistuu mamman joulumarkkina-askarteluihin. Tarjolla on monenlaista kimaltavaa, hohtavaa, villaista ja pehmeää juttua.


Elsan lempituoli on tänäkin vuonna mukana Hvitträskin joulumarkkinoilla! Tunnelma on joka vuosi ollut mahtava.
Tänä vuonna markkinat pidetään ensi viikonloppuna 29.–30.11. klo 11–17.
Paikkana on siis rakennuskulttuurimme kehto, arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen ateljeekoti Hvitträsk Kirkkonummella. Lämpimästi tervetuloa!


Vietin tänään pikkujouluja syömällä parvekkeella kypsyneen pikkuisen valkoisen mansikan. Ei se kyllä ihan kypsältä maistunut. Raukka ei ole saanut lähes yhtään auringonvaloa koko kypsymisensä aikana. Taimessa on vielä yksi vihreä raakile ja useita kukkia. Raakile oli niin tiukassa, etten saanut sitä irti. Kypsyköön sitten, tai pakastukoon, saa nähdä kumpi tapahtuu ensin.


Marraskuun kalenteripoika eli pikkujoulumies Franz Sanchez toivottaa kaikille iloista juhlakautta!

Friday, 21 November 2014

Lepäävän pantterin kuvaaminen

Tilanne: Musti nukkuu söpösti. Yritän lähestyä uinuvaa pantteria hiljaa kameran kanssa.
Mutta pantterin silmät raottuvat.

Sikeä uni olikin silmänlumetta. Pantteri on valppaana.

Toiveet söpöistä unikuvista voi heittää.

Todisteena ovat enää joka suuntaan harottavat karvat.

Kuvauspalkkio.

Sunday, 16 November 2014

Iloa lehdistä

Monet vihreät ja värikkäät lehdet ovat ilostuttaneet viime viikkojen ajan. Purppurahappomarja muuttui tumman punaruskeasta vaaleamman ruosteenpunaiseksi. Sen vieressä on todella vihreä laakeriheisi, jonka sain Sametti Hortensialta keväällä. Valitsin kasvin itse, vaikka arvelin, että sen täytyy olla talvenarka. Kohtapuoliin se täytyy suojata huolella, sillä en halua menettää sitä!

Toive lauhasta ja lyhyestä talvesta pätee niin omalla kuin tämän pensaankin kohdalla. Laakeriheiden talvenkesto huitelee 16–17 pakkasasteen tietämissä, se on ehkä juuri ja juuri mahdollinen raja lounaissaaristoa ajatellen, kunhan kasvi on hyvin suojattu.
Pensas kukki keväällä valkoisin tuoksuvin kukin. Se kukkii esimerkiksi Englannissa keskellä talvea ja tekee nuput valmiiksi jo syksyllä. Olisipa hauskaa nähdä sen kukkivan ennen talven tuloa!

Näissä kuvissa näkyy vaahteranrisuja, joita olen tökkinyt vähän joka puolelle estämään peurojen haukkaisuja. Suurimpana tässä näkyy vaskivarjohiippa, varjohiippoja ei kylläkään syödä. Tummat lehdet vasemmalla kuuluvat haisujouluruusulle. Sen kukat, jos niitä joskus tulee, ovat vihreät. Peurat syövät jouluruusuja ja varsinkin salkoruusuja, joiden kasvattaminen saarellamme onkin täysin tyjänpäiväistä ja turhauttavaa. Salkoruusun vaaleita tappeja näkyy kuvan ylälaidassa. Hyvä jos lehtiäkään ehtii nähdä ennen kuin ne syödään, kukkavarsista pääsee vain uneksimaan.

Rohtosormustinkukan vehreitä lehtiruusukkeita ei onneksi syödä. Taikapähkinällä oli loistavan keltainen syysväri, mutta unohdin ottaa siitä kuvan ennen kuin tuli tuulinen yö. Sen jälkeen pensaassa oli kiinni enää kaksi lehteä, nuo kuvan lehdet.

Tässä kuvassa on mukava rypäs syysilostuttavia lehtiä: tähtiputkea, akileijaa, rohtosormustinkukkaa ja murattisyklaamia. Esikoissakin on ihanan vehreät lehdet, mutta näihin kuviin ei osunut yhtäkään esikon lehtiruusuketta. Olen ollut näkevinäni myös pienen pieniä kukkanuppuja yhdessä esikossa, täytyy tarkkailla sitä lähemmin joku toinen päivä.

Kaupunkiparvekkeellakin on ihania lehtiä, nimittäin mansikkaa. Inkan antama valkoinen mansikka tekee lisäksi yhä vain uusia kukkia. Saa nähdä, kypsyykö jokunen marja tässä lähiaikoina...
Aurinkoista sunnuntaita!

Akileija – Aquilegia
Esikko – Primula
Haisujouluruusu – Helleborus foetidus
Laakeriheisi – Viburnum tinus
Mansikka – Fragaria
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Purppurahappomarja – Berberis thunbergii, punalehtiset lajikkeet
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Salkoruusu – Alcea
Taikapähkinä – Hamamelis
Tähtiputki – Astrantia
Vaskivarjohiippa – Epimedium × warleyense

Wednesday, 12 November 2014

Viimeisiä kukkia, pojat esittelevät

Näiden täytyy olla vuoden viimeisiä kukkia, tai ainakin hyvin lähellä. Seuraavaksi esittelenkin lehtiä. Mutta sitä ennen pojat näyttävät muotopuutarhan viimeiset kukat.
Tiikeri, ei kun Ransu, vaanii kasvuston seassa. Edessä kukki asteri.

"The Boys" point out a few flowers... the last of the season. May spring arrive soon!


Elokuunasteri 'Rudolf Goethe' on aika sinnikäs – elokuusta on monta tovia.

Asterin lähellä on muutama harjaneilikan kukka ja Endless Summer -jalohortensia, jonka vaaleanpunaiset kukinnot ovat lähes kokonaan haalistuneet.

Musti esittelee. Mustia lähinnä oleva uusin ja pienin hortensiankukinto on vielä vaaleanpunainen. Lehtien syysväri on kiva, pirteän limenvihreä. Ruotsinköynnöskuusamassa on sama väri.
Eläköön värikäs marraskuu!

Elokuunasteri – Aster amellus
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Ruotsinköynnöskuusama – Lonicera periclymenum

Sunday, 9 November 2014

Marrassato paras sato

Menin kasvimaalle keräämään rucolaa salaattiin, kun huomasin, että siellä on vielä jotakin vihreää. Ja sitähän oli! Rucola on siitä ihanaa, että sitä ei tarvinnut kylvää kuin kerran. Sen jälkeen kasvi on pitänyt huolen siitä, että jälkikasvua on joka ikinen vuosi keväästä syksyyn. Nyt siellä oli rucolaa laatoituksenkin väleissä, vielä en hennonut kitkeä taimia, korjasin vain sadon.
Ja millaisen sadon! Kesällä perhosten toukat syövät rucolanlehdet aivan pitsiksi, minulle jäävät usein vain lehtiruodit. Nyt lehdet olivat suorastaan ravintolatasoa.

I was delighted to discover a great rocket harvest. In the summer, cabbage butterfly caterpillars eat the leaves totally. November is far better than I remembered!

Marraskuu on muutenkin paljon parempi kuin muistinkaan. Herukoissa on vielä keltaiset lehdet ja omenapuissakin muutama värikäs lehti. Tänään aurinkokin näyttäytyi, Ransu esittelee.


Vaahteroiden perkuusta syntyneet oksat muodostavat kasoja vielä jonkin aikaa. Olen viritellyt pienemmistä oksista suojia kasvien ympärille, jotta peurat eivät pääsisi niihin helposti käsiksi. Tuuli ja maan jäätyminen saattavat tietysti kaataa viritelmäni, mutta kaikkea pitää silti kokeilla.

Pidemmistä rangoista olen jatkanut aidan tekoa Rohanin ympärille. Totuushan on se, että näin harva aita ei pidä peuroja poissa – ne kaivautuvat ali tai hyppäävät läpi, mutta jos tämä edes vähän hidastaisi niiden kulkua. Sellaisessa kohdassa, josta aita puuttuu, on selvä peurapolku.
Sain viikonloppuna kaikki loput taimet ja sipulit maahan, nyt Rohanin kukkapenkki on jo kahdeksan metrin pituinen ja enää viimeiset neljä metriä puuttuvat, plus vasen puoli saunan edustalla. Rohan tulee ulottumaan A-tikkaisiin saakka, niiden jälkeen on oja ja sen jälkeen tulee muuta joskus hamassa tulevaisuudessa.
Haluan jossain vaiheessa jonkinlaisen laatoituksen alueen keskelle, mutta saa nähdä, toteutuuko se koskaan. Kuvan vasemmassa laidassa katajan oksien alla näkyy vähän vettä, siinä on mutapuutarha. Musti esittelee.


Päivän syyssahramikuva. Näitä nousee koko ajan lisää! Heittelin eilen tuhkat tähän kohtaan, siitä tuo harmaa töhnä. Meillä ei ole ollut lunta sen viime torstaisen luonnonoikun jälkeen. Juhuu!

Rucola – Eruca sativa
Syyssahrami – Crocus speciosus

Friday, 7 November 2014

Kasvien väreissä

Kasvit antavat loputtomasti inspiraatiota. Niiden elinvoima, kasvutapa, omapäisyys, yllättävyys! Tuoksu, lehtimuoto... ja väri.
Syklaamit ovat ihastuttavia, niin pienet luonnonkukat kuin vähän isommat jalostetutkin, kuten kuvan minisyklaami. Tällainen on pakko hankkia joka syksy, vaikka se onkin vain kausikukka. Minä en ainakaan ole onnistunut näiden talvettamisessa, eikä tarvitsekaan, kun joka syksy voi muutamalla eurolla ilahduttaa itseään hankkimalla sen kaikkein kauneimman. Tänä vuonna se on purppurakukkainen, ja lehdissä on erityisen hieno suonikuviointi.


Lempivärit toistuvat hankkimissani langoissa. Tämä lanka tuli vastaan kirpputorilla monta vuotta sitten ja ostin ison vyyhdin, luulen, että se on pellavaa. Vasta tänä vuonna keksin, mitä siitä teen: nutun.
Malli on pienestä kirjasta Vogue knitting – Vintage knits, jonka ostin käytettynä Yhdysvalloista joskus kymmenen vuotta sitten. Kirjaa näyttää tälläkin hetkellä olevan Amazonilla myynnissä käytettynä.
Tätä nuttua en kylläkään käytä sängyssä, vaan ihan neulejakkuna. Kerrankin noudatin ohjetta alusta loppuun, nauhakiinnitystä myöten!


Makuuhuoneessa oli niin hämärää, että väreistä ei saa selvää, tässä näkyy väri paremmin. Aika raju, enkä edes ole varma, sopiiko purppura minulle, mutta pidän tällaisesta syvän purppuraisesta kovasti. Nauha on samettia, hieman luksusta elämään!


Purppura on kestoihastukseni, mutta tänä syksynä olen syttynyt erityisesti myös lämpimästä keltaisesta. Sitä näytti pari viikkoa sitten olevan joka suunnassa, mihin tahansa katsoi! Tässä neljä päivää sitten otetussa kuvassa japaninlehtikuusi on vielä mahtavan pörheä, nyt neulaset ovat alkaneet jo putoilla.

En voinut vastustaa, kun Menitan lankakaupassa silmiini osui herkullisen keltainen vyyhti raakasilkkilankaa. Ostin sille kaveriksi pari kerää samansävyistä paksua merinovillaa.


Tein langoista kaulurin. Yritys ottaa kuvaa makuuhuoneen peilin kautta...

Ääh...

Siirrytään suosiolla olohuoneeseen ikkunan ääreen. Napit olen hankkinut vuosia sitten, vaikka en yhtään tiennyt, mihin niitä käyttäisin, mutta kun ne olivat niin ihanat. Kaikkea kannattaa hamstrata, aika tavaran kaupitsee.

Kauluri on leveä suorakaide, jonka molemmissa päissä on resorit 52 silmukalla. Keskikohdassa on 58 silmukkaa. Koko neulomus on noin metrin pituinen. Silkkilankaraidat neuloin nurjiksi, jotta langan käsinkehrätty kuhmuraisuus pääsee oikeuksiinsa, muuten pinta on vain suoraa oikeinneuletta.

Inspiroivaa syksyn jatkoa kaikille!

This autumn I have been inspired by cyclamen and larch colours in my knittings. The only problem is that there is hardly enough light to take photographs.

Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Minisyklaami on jalostettu idänsyklaamista, Cyclamen persicum