Sunday, 24 June 2018

Ransua ja rehuja

Tarulta tuli toteamus, että hän katsoo kaikki kukkakuvat läpi, jotta näkisi vilauksen Ransusta tai Mustista. Tässäpä nyt tämäniltaista pihakierrosta Ransun kanssa.
Ransusta on vaikea saada kuvia, koska se seuraa minua ja tulee puskemaan kameraa jos kyykistyn, tai sitten se puuhailee omiaan eikä siitä silloinkaan välttämättä saa kovin järkeviä kuvia.
Kuva: Ransu mietti, hypätäkö penkin päälle vaiko ei ja tuli viime tingassa siihen tulokseen, että ei.

Cats and Flowers
A reader remarked that she looks through all my flower pictures to see a glimpse of either one of the cats. So here's a bit more cats than flowers.

Sitten menimme toisen penkin luo, sellaisen kukkapenkin, jossa kasvaa kissanminttua. Kuva: Ransu syö kissanminttua.


Samassa penkissä kasvaa keltainen etelänkurjenmiekka, niiiiin ihana! Taustalla 'Rosa Mundi'.


Muotopuutarhassa on avautunut loistokurjenmiekka 'Shirley's Choice', taustalla kiinanpioni 'Wladyslawa'.

Se vilaus Ransusta.

Näköhavainto Mustista.

Näköhavainto Ransun hännästä.


Ihan kuin Ransun häntä: Lysimachia atropurpurea 'Beaujolais'. Tästä toivottiin kuvaa, kun on kukassa.

Tällaista täällä meillä on.


Yritin saada kuvaa Ransusta pihatiellä, mutta sille tuli kiire seurata minua sisälle ja ruokakupin ääreen.


Etelänkurjenmiekka – Iris spuria
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kissanminttu – Nepeta cataria
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
'Rosa Mundi' on kirjoapteekkarinruusu, ranskanruusu – Rosa Gallica-Ryhmä

Saturday, 23 June 2018

Voihan eskimopiirakka

Juhannusruusu ehti kukkia ennen juhannusta, mutta sen serkku tarhapimpinellaruusu 'Tove Jansson' pistää parastaan.

Midsummer Blooms
The proper Midsummer rose (Rosa spinosissima 'Plena') flowered well before midsummer festivities, but its cousin 'Tove Jansson' is looking splendid. 
We have finally had some rain! First 4 mm and yesterday a full 8 mm of water right from the sky. I could not be happier for my garden.

Ruusuja on tulossa kukkaan enemmänkin, tosin osasta ovat peurat syöneet versonkärjet ja siten myös nuput. Akileijojakin syödään, mutta onneksi vain vähän. Tässä on ihana väriyhdistelmä hempeitä lehtoakileijoja ja taustalla mahtavan sävyinen tummakurjenpolvi 'Lavender pinwheel'.

Sen seitsemän sortin akileijat. Kuvassa on ylärivissä vasemmalla 'Nora Barlow' ja sen tuottamia risteymiä tavallisten lehtoakileijojen kanssa (joita on keskellä). Oikeassa reunassa on hyvin kerrannaisia petticoat-mallisia lehtoakileijoja, jokunen nimettykin lajike siinä on, kuten 'Tower White'. Ne vain eivät olleet vielä oikein kehittyneet täyteen kukkaan ja kokoon, toki kuivuuskin vaikuttaa verottamalla kokoa.
Alarivissä toinen oikealta on japaninakileija, ja iso punavalkoinen vasemmalla on jaloakileija 'Red Hobbit'. Kukan kokoero lehtoakileijoihin on valtava, ja siinä on piiiitkät kannukset.


Kerrotut petticoat- tai mummon myssy -mallit ovat erityisen lähellä sydäntäni. Näin hieno tummakukkainen röyhelöinen akileija tuli suopayrtin mukana Huovilan puistosta Kärkölästä, kun ostin sieltä taimia. Hauskaa, sillä äitini suku on siitä ihan vierestä, ties vaikka olisi ollut samaa kantaa myös sillä pihalla.


Edellisen jutun kurjenmiekkakarkelot ovat saaneet uusia osallistujia. Keltakurjenmiekka 'Berlin Tiger' on levinnyt isoksi kasvustoksi.


Ihastuttava keltainen sirokukkainen etelänkurjenmiekka on avautunut oranssissa penkissä.


Oranssissa penkissä on lähes kaikkea muuta kuin oranssia nyt! Siinä on keltaista, pinkkiä ja tämä ihanan punainen verihanhikki. Se sointuu japaninvaahtera 'Enkanin' kanssa niin nätisti, että en voi siirtää hanhikkia punaiseen penkkiin, vaikka sitä jo aiemmin suunnittelin.
Kaiken huipuksi oranssissa penkissä on kohta tulossa kukkaan tummanvioletti varjolilja ja tummansininen ritarinkannus.

Kiinanpionit ovat alkaneet kukkia. Tämä on viime vuoden hankinta, jonka ostin niin kauniin kuvan kuin hassun 'Eskimo Pie' -nimenkin perusteella. Nuppu pullistui ja pullistui juuri ennen kuin minun piti lähteä kaupunkiin, mutta ei ehtinyt aueta. Kun tulin takaisin, oli näky tämä. Voihan eskimopiirakka! Onneksi kukassa on kumminkin vielä nähtävissä sitä ihanaa pinkkiraitaista marmorointia, johon kuvassa ihastuin.
Noh, ensi vuonna uusi yritys ja jospa kukkiakin tulisi enemmän kuin yksi. Toisaalta on mahtava juttu, että heti istutussyksyn jälkeisenä kesänä ylipäätään tulee yksi kukka!


Tämän vaaleanpunaisen sain Sametti Hortensialta, hän oli saanut tämän vanhasta pihasta. Hurmaava kukka! Tänään minulla kävi puutarhavieraita ja sain asiantuntija-arvion, että kovasti 'Sarah Bernhardtilta' näyttää. Niinpä tosiaan näyttääkin, ja se on niin vanha lajike, että voi hyvin asustaa vanhassa pihassa. Jossakin kukassa on hieman tummempiakin läiskiä, eikös se ole juuri Sarahille tyypillistä.

'Bowl of Beauty' näyttää pitävän välivuoden; se on kitulias, mutta elossa. Siitä on pieni jakopala samassa penkissä, ja sinä vuonna, kun ne molemmat kukkivat, on kauneutta maljakaupalla.
Onneksi tämä lähes identtinen 'Wladyslawa' on rehevöitynyt suureksi puskaksi ja kukkii – jälleen kerran – runsaammin kuin koskaan ennen.

'Duchesse de Nemours' kasvaa hieman römpsähdellen kirsikkapuun varjossa, mutta sen lakoamisessa on tiettyä viehkeyttä. Ehkäpä ballerinan siro taivutus pikemminkin kuin juhannustanssien jälkeinen pusikkoon päätynyt harha-askel?


Etelänkurjenmiekka – Iris spuria
Jaloakileija – Aquilegia × cultorum
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Keltakurjenmiekka – Iris pseudacorus
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Tarhapimpinellaruusu – Rosa Spinosissima-Ryhmä
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Verihanhikki – Potentilla atrosanguinea
TallennaTallenna

Thursday, 21 June 2018

Kesäkuun kalenteripoika toivottaa

Hyvää juhannusta!

Letkeää meininkiä toivottaa Ransu.

June Calendar Boy and I want to wish everyone a Happy Midsummer! We have an iris party going on.

Täällä alkoivat kurjenmiekkakarkelot. Siperiankurjenmiekka 'Wealden Butterfly' avautui.

Kosteikkopuutarhan ihana kirjokurjenmiekka 'Kermesina'.


Mutapuutarhan toisella laidalla avautui ihka ensimmäinen sysikurjenmiekan kukka ikinä!


Vielä kerran muotopuutarhan ihastuttava tarhakurjenmiekka "Kulosaari", löytömiekka Kulosaaresta.


Kirjokurjenmiekka – Iris versicolor
Siperiankurjenmiekka – I. sibirica
Sysikurjenmiekka – I. chrysographes
Tarhakurjenmiekka – I. Germanica-Ryhmä

Sunday, 17 June 2018

Lisää oranssia

Nyt on oranssikeltanoita auki! Tämä ihana niittykukka alkaa olla siinä rajoilla, pitääkö se siirtää, sillä melkoinen jyrä se on. Ehkäpä se kuuluu kedolle, vaikka on niin loistavan värinen tähän.
Olenkin alkanut miettiä kukkapenkkejä kasvuvauhdin kannalta. Moni leviäjä on varsinainen herkku, mutta ne peittoavat hentokasvuisia alleen. Istutuksia voisikin suunnitella kasvuvoimakkuuden näkökulmasta.
Käytännössä homma menee nimittäin niin, niin minulla kuin varmasti kaikilla muillakin, että istuttamisesta parin vuoden päästä on helisemässä alle jäävien pikku herkkujen kanssa. Sitten siirretään joko jyrät tai pikkuherkut.
Yhden pienen kohdan puutarhastani olen nimennyt herkkunurkaksi, ja sieltä kitken lehtoakileijan siementaimet ja vastaavat heti, kun niitä ilmestyy. Toisaalla taas voi ihailla rehevää ja toisiaan täydentävää kasvustoa.

Oranssissa penkissä on punaistakin, ja sen siirtämistä villiin punaiseen penkkiin mietin ihan vain värin takia. Pirteän punakukkainen verihanhikki sopii toisaalta hienosti yhteen punalehtisen 'Enkan'-japaninvaahteran kanssa, ja jälkimmäistä en ole siirtämässä mihinkään.


Pehmeän korallinpunainen kellukka 'Bell Bank' on täydellisen värinen tähän.


Idänunikoita olen siirtänyt, mutta ne sietävät siirtoa niin huonosti, että nyt annan näiden rassukoiden olla. Pahimmassa tapauksessa kasvi kuolee siirtoon, tai ainakin siltä kuluu monta vuotta toipumiseen.
Pehmeän sävyinen 'Cedar Hill' tarhaidänunikko tuli tähän vahingossa, oli tarkoitus siirtää vain tavallisia oranssinpunaisia.



Rikkaporkkana alkaa jo miettiä kukintaa, viime vuonna ne kukkivat vasta loppukesällä! Mutta tämä onkin itse kylväytynyt taimi, ehkä siinä ero. Nyt sain viimein ihanaa rikkaporkkanaa puutarhaani, siementaimia on paljon.

Penkissä kasvaa myös sitruunankeltainen etelänkurjenmiekka, jonka hankin Päivölän koepellolta toissa kesänä. Viime vuonna huomasin kasvuston keskellä pienet pionin sirkkalehdet, ja hämmästys oli melkoinen, kun tänä vuonna siellä onkin kahta erilaista pionin lehteä! Melkoinen kylkiäinen, tällaisen kytkykaupan uhriksi joutuisi mielellään useamminkin.
Taimet ovat niin pieniä, että en uskalla alkaa taimipaakkua kaivaa ja jakaa, tulisin vielä katkaisseeksi hennot juuret. Joskus tulevana vuonna sitten.
Lähetin kuvan Pirkko Kahilalle ja hän mietti, että näyttävät kiinanpionin ja amerikanpionin lehdiltä, kiinalainen olisi siis vasemmalla ja pyöreämmät amerikanpionin lehdet oikealla. Sieltä pilkottaa myös sinipiikkiputken sahalaitaista lehteä, mutta se on tullut sekaan vasta täällä omalla pihallani.

Mitä tästä opimme: kannattaa hankkia kasveja pellolta, jossa kaikenlaisia ihanuuksia kasvaa vierekkäisissä penkeissä.


Siinä se oli; oranssi penkkini on niin pieni, ettei siinä enempää esiteltävää ole, paitsi puutarhapantteri, jolla taisi mennä sopivasti kissanminttu väärään kurkkuun.


Amerikanpionit ovat risteymäpioneja, jotka syntyvät siementaimista, kahta täysin samanlaista ei ole. Niillä ei ole tieteellistä- eikä lajikenimeä.
Etelänkurjenmiekka – Iris spuria
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kellukka – Geum
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Oranssikeltano – Pilosella aurantiaca
Rikkaporkkana – Daucus carota
Tarhaidänunikko – Papaver Orientale-Ryhmä
Verihanhikki – Potentilla atrosanguinea

Friday, 15 June 2018

Sinitiaisen poikaset

Minulla on ilo ilmoittaa onnellisesta perhetapahtumasta. Tänä vuonna sinitiaiset saivat pesiä rauhassa, vaikka kirjosieppo kävi jossakin vaiheessa toukokuuta yrittämässä omia pöntön. Sinitiaisvanhemmat ovat pieniä mutta pippurisia ja onnistuivat karkottamaan siepon sekä pitämään pönttönsä, jossa oli siinä vaiheessa varmaan jo munat. Sitä jännitysnäytelmää oli kiva katsoa, etenkin, kun se päättyi hyvin.

Blue Tits Nesting
This year the blue tit couple managed to keep their nest. The flycatcher tried to take over the nesting box at some point in May but little blue tits are fierce parents and drove the intruder away.
During a one-hour email meeting the nest became empty. It happens so very fast! After the chicks fledged I have no idea where they went. They will hang around for a while but they are also likely to have moved into the neighbouring forest.

Viime viikkoina totuin siihen, että pöntöstä kuuluu voimakasta piipitystä, yhä vaativampia ääniä. Sitten alkoi ilmestyä pieniä päitä ikkuna-aukkoon.

Onpa alas pitkä matka...

Molemmat vanhemmat lensivät yhtä mittaa pöntölle poikasia ruokkimaan.

Joskus ne tulivat pöntöstä ulos peräkanaa.

Tipuset tottuivat siihen, että liikuin pihalla. Jos kuvasin niitä, tein sitä vain muutaman sekunnin kerrallaan, jotta vanhemmat eivät minun takiani pitäisi taukoja ruokinnassa.

Piip!

Alas on edelleen hieman pitkä matka... 

Seuraavaksi suuaukolle tuli toinen, jolla oli vähän pörröisempi kampaus.
Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös, että poikaset ovat valmistautumassa lähtemään pesästä... tämä on selvästi vetänyt geeliä tukkaan kuin Onnenpäivien Fonzie.

Tiistai-iltana otin tämän kuvan. Keskiviikkoaamuna tarkkailin keittiön ikkunasta, kun vanhemmat tekivät ruokintareissujaan ja sitten osallistuin tunnin kestäneeseen sähköpostipalaveriin. Kissapojat vetivät sikeitä. Palaverin jälkeen menin pihalle ja oli oudon hiljaista. Pöntöstä ei kuulunut piipitystä eivätkä vanhemmat pyrähdelleet pesälle.
Toden totta, ne olivat lähteneet tunnissa maailmalle. Koska en tunnista sinitiaisen ääniä, en tiedä, minne päin ne lähtivät. Voivat hyvinkin oleilla metsässä talon takana.

Oudon hiljaista. Tyhjän pesän syndrooma.
Onnekasta elämää ja paljon hyviä hyttyspaisteja!

Tuesday, 12 June 2018

Pieniä valkokukkaisia iloja


Ihastuttava koiranputki kukkii siellä täällä. Vaikka sitä niitänkin, silti sitä riittää – onneksi.

Light White Flowers
Cow parsley grows everywhere and I try to have some natural meadow areas, although they need scything every once in a while. 


Karhunjuuri on putkikasveista suosikkini, aloin kirjoittaa, mutta ei se taida ihan pitää paikkaansa. Pidän monista putkikasveista vallan mahdottomasti.
Karhunjuuren hienonhienosti liuskoittuneet lehdet, tilliäkin hienommat, tekevät siitä upean koristekasvin. Kukinnot ovat taattua putkikasvilaatua, kauniit ja keveät sekä melko aikaiset, mikä on kiva juttu. Esimerkiksi rikkaporkkana tulee kukkaan vasta loppukesällä. Toisaalta saksankirveli ehti jo ohikukkia, se on vielä aikaisempi.
Karhunjuuri tekee loistotyötä kukoistaessaan vaahteran alla kuivassa ja varjoisassa penkissä, missä moni muu kasvi kituu.

Valkoiset ovat varjossa erityisen kauniit. Nuokkutähdikki saattaisi viihtyä paremmin valoisammassa paikassa, mutta on niin kaunis nuokkuessaan varjoisassa penkissä.


Samat sanat: tarha-alppikärhö 'Albina Plena' on ihastuttava varjopaikan kasvi.


Varjosiippa ilahdutti tekemällä pikkuruiset kukat, vaikka kasvaa melko kuivassa varjopaikassa katajan alla.


Amurinkärsäkalla kasvaa vieressä ja pääsi mukaan tähän juttuun, vaikka onkin vihreäkukkainen. Rakastan kärsäkalloja, tälläkin on kunnioitettava sopeutumiskyky! Toinen yksilö kasvaa aivan varjossa, tämä taas toivottoman kuivassa, ja kumpikin pärjäilee vallan mainiosti. Näitä ei ole tähän mennessä edes kukaan syönyt.


Tämä vanha Sametti Hortensialta muutama vuosi sitten saatu löytöpioni tekee ensimmäistä kertaa useamman kukan. Olin istuttanut tämän aivan liian lähelle isoa lipstikkapehkoa, sen siitä saa, kun istuttaa myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä eikä osaa hahmottaa. Sitten siirsin tämän ja nyt on tulossa monta kukkaa, jihuu!
Taustalla pari 'Mount Everest' -sorjalaukkaa, jotka ovat jääneet peuroilta syömättä. Toivon, että pionin nuppuja ei käy kukaan myöskään napostelemassa.

Musti kävi tutkimassa ja hyväksymässä kedolle ilmestyneet rottinkituolit. Tässäkin kasvaa muutama koiranputki, mutta hiirenvirnojen ja keltamataran myötä väritys muuttuu. Tuolien takana kasvaa vanha kirkonruusu harvana puskana.
Aurinkoisia päiviä, tänne odotetaan yöksi sadetta, oi onnea!


Amurinkärsäkalla – Arisaema amurense
Karhunjuuri – Meum athamanticum
Koiranputki – Anthriscus sylvestris
Nuokkutähdikki – Ornithogalum nutans
Sorjalaukka – Allium stipitatum
Tarha-alppikärhö – Clematis Atragene-Ryhmä
Varjosiippa – Vancouveria hexandra