Sunday, 2 August 2015

Kukkapuutarha kukkeimmillaan

Muotopuutarhassa on niin kauniin vehreää, kiitos säännöllisten kesäsateiden. Tarhajalomalva 'Purpetta' on avannut ensimmäiset kukkansa, ja kuten nupuista huomaa, kukinnasta riittää iloa pitkään.

Pinkkejä kukkia tulee sopivasti piristämään korkeaa ja vielä vihreää keltakaunokkipehkoa.

Kaunokkipehkon toisella puolella on kukassa ihanan syvän värinen väriminttu 'Kardinal'. Kun katson näkymää keittiön ikkunasta kolmen metrin korkeudesta, resonoi väriminttu täydellisesti harjaneilikan kanssa, jonka yritin ottaa tässä kuvassa mukaan taustalle. On vaikea saada samaa efektiä valokuvaan paljon alempaa käsin. Ehkä tästä saa jotakin tolkkua. Keittiön ikkuna on niin likainen, ettei sen läpi kannata yrittää ottaa kuvaa.

Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' kukkii pitkään ja kauniisti. Taustalla on vaaleankirjavalehtinen syysleimu.

Viileää väritunnelmaa jatkaa piikkiputki Eryngium variifolium 'Miss Marble'.

Hempeissä tunnelmissa on myös loistokurjenpolvi eli 'Johnson's Blue'.

Sen sukulainen, harmaakurjenpolvi 'Purple Pillow' on puolestaan taas purppurainen, ihanan värinen.

Samoin pallerolaukat, tämä on lempparilaukkani käärmeenlaukan ohella.

Seuraavaksi värimaailma menee ihan sekaisin, kun loistosädekukka 'Burgunder' tulee kukkaan. Sen takana kukkii kirkkaansininen ritarinkannus. Jotenkin nämä kaikki värit kumminkin sopivat yhteen.

Keltaisiakin kukkia löytyy muotopuutarhasta! Syyshohdekukka 'The Bishop', esimerkiksi. Keltakaunokkeja odotellessa, niistä tulee lisää keltaista.

Edelleen kukassa on vaaleankeltainen 'The Pilgrim' -ruusu ja jalohortensia. Kuvaan on ängennyt yksi pioniunikkokin. Pyhiinvaeltaja ja piispa muuten kasvavat aivan lähekkäin, hauskaa.

Samettihortensia, päivän tilanne.

Näkymä Rohanista kohti muotopuutarhaa. Sormustinkukka on laonnut esteeksi, mutta en raaski leikata sitä poikki, kun sen päässä on vielä kukkia. Hypitään.

Päivän kissakuvassa on mattovahti Ransu. Pesty matto piti ottaa kuistille sadekuurojen ajaksi.
Aurinkoista alkuviikkoa!


Harjaneilikka – Dianthus barbatus 
Harmaakurjenpolvi – Geranium cinereum
Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Loistokurjenpolvi – Geranium 'Johnson's Blue'
Loistosädekukka – Gaillardia  grandiflora
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Ritarinkannus – Delphinium
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Syyshohdekukka – Helenium Autumnale-Ryhmä
Syysleimu – Phlox paniculata
Tarhajalomalva – Sidalcea cultorum
Väriminttu – Monarda

Saturday, 1 August 2015

Luonnonkukkien kauneutta

Puutarhassani kasvaa paljon luonnonkasvejakin, itsekseen tulleita ja itse kylvettyjä tai istutettuja. Kurjenkello ja päivänkakkara paahdepenkissä.

There are many wild flowers in my garden.

Samassa penkissä verikurjenpolvi ja silkkihanhikki, jälkimmäinen taimistolta ostettu koristekasvi.

Punakärsämöä, päivänkakkaraa, keltamataraa ja tähkänsä jo kypsyttäneet niittyräpelöt. Punakärsämö on taimistolta ostettu, tosin se on risteytynyt luonnon siankärsämöiden kanssa ja tuottanut hieman hailakamman värisiä jälkeläisiä – kai ne ovat puoli-luonnonkasveja.

Paikkoihin, joista maata käännetään, ilmestyy kirjopillikkeitä. Tämä yksivuotinen rikkaruoho on minusta hieno, eikä siitä ole mitään haittaa, yksivuotinen kun on. Kasvit voi nyhtää tai jättää kasvamaan, miten tykkää.

Edellisen kuvan otin vuokko-esikkopuutarhassa. Musti saapuu esittelemään sitä kivimuurin aukosta, mistä pääsee naapuriin lainaamaan sokeria. Musti varmaan mieluummin lainaa kermaa ja myyriä.

Kitkettyäni vuokko-esikkopuutarhaa tässä yhtenä päivänä jätin jäljelle liudan ojakärsämöitä ja keltamataraa.

Ojakärsämön kukat näyttävät tässä siltä, kuin kuuluisivat rotkolemmikille. Se on lajiketta 'Variegata'.

Käärmeenlaukan itusilmut alkavat kypsyä. Lehdet kuuluvat 'Osakazuki' -japaninvaahteralle.

Käärmeenlaukka on niin hieno, että ansaitsee toisenkin potretin.

Vuokko-esikkopuutarhan kukkaloistoa tai sekamelskaa, miten sen ottaa.

Uusin istutus sinne on pukinjuuri. Kyllä, pukinjuuri! Tienposkien kasvi. Toivottavasti en tule katumaan tätä. Tietääkseni tämä ei ole mikään hankala rikkaruoho, vaikka monivuotinen onkin. Minusta tämä on niin kovin kaunis ja siitäkin kiva, että kukkii vasta nyt keskikesän jälkeen, kun koiranputki kukkii jo alkukesällä.
Pukinjuuri tuli salamatkustajana, kyllä sitä tällä saarellakin kasvaa, mutta kun luulin kaivavani villiä palsternakkaa yhden palaneen talon pihasta. Tällä ja palsternakalla on identtiset lehdet.

Tässä on palsternakka, jota luulin kaivaneeni kaksin kappalein. Tämäkin on niin upea, että harkitsen tämän siirtoa johonkin oikeaan kukkapenkkiin yrttipenkistä, missä tämä nyt kasvaa. Pidän palsternakan mausta mielettömästi, mutta tämä villi laji tekee niin olemattoman kapean juuren, että en tiedä, kannattaako sen sadonkorjuu. Ei ainakaan vielä, kun pihallani on vasta tämä yksi!

Sitten muihin luonnonlajeihin. Harmaasiepot päivystävät pihallani ihanan tunnollisesti. Ne tekevät hyvää työtä napsiessaan hyönteisiä, siinä menee monta tuhohyönteistä nälkäisiin suihin. Siepot käyttävät kasvitukia ja köynnöskaaria tähystyspaikkoina, mikä on niin kovin mukavan näköistä – elävä lintukoriste.

Ojan pielestä pihapolun varresta olen niittänyt korkeat koiranputket, nokkoset, vadelmat sun muut. Musti pääsee paremmin näkemään apajille, nääs.

Tarkkaavaista pyhäpäivää!


Harmaasieppo – Muscicapa striata
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Keltamatara – Galium verum
Kirjopillike – Galeopsis speciosa
Kurjenkello – Campanula persicifolia
Käärmeenlaukka – Allium scorodoprasum
Niittyräpelö – Briza media
Ojakärsämö – Achillea ptarmica
Palsternakka – Pastinaca sativa
Pukinjuuri – Pimpinella saxifraga
Punakärsämö – Achillea millefolium, punakukkaiset
Päivänkakkara – Leucanthemum vulgare
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Silkkihanhikki – Potentilla atrosanguinea var. argyrophylla
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

Varjopaikkoja ja tarkkailtuja kukkia

Tässä pieni katsaus tonttini varjoisiin penkkeihin. Vuokko-esikkopuutarha on näin keskikesällä aika varjoisa sen yllä kasvavan suuren saarnen takia. Tällä hetkellä penkissä rehottavat ojakärsämöt, pidän niistä niin kovin. Tämän kuvan ottamisen jälkeen kyllä jo vähän perkasin, alkoi olla niin holtiton meininki.

Here are some shady borders.

Seuraavaksi kukkaan tulee kerrottukukkainen pallohortensia.

Talon lähellä olevassa herkkujen nurkkauksessa on tarhasyysvuokko 'September Charm' tehnyt kukkanuput aiemmin kuin koskaan ennen!

Hieman alempana rinteessä kukkii amerikankullero, tämän varsinainen kukkimisaika oli jo keväällä, tämä on bonuskukka.

Alkukesällä ostettu helmisaniainen on ilahduttavasti rehevöitynyt vaikeassa paikassa vaahteran alla.

Keltaneidonkannus eli keltakiurunkannus kukkii vähän matkan päässä.

Vaahteran toisella puolella näyttää tältä. Keltapeippi ja lehtosinilatvat kansoittavat maan ja hyvä niin.

En ole muistanut näyttää tätä, safiirikiurunkannusta! Kuva on kahden viikon takaa, nyt kukinta alkaa olla viimein ohi, kauan se kesti.

Siirrytään takaisin tähän päivään. Vaahteranaluspenkistä vähän matkaa kohti mäntyjen alustan metsäpuutarhaa kukkii isotähtiputki.

Sen vieressä kasvaa itsekseen ilmestyneitä tummasyyläjuuria. Ne ovat pörriäisten suosiossa, vaikka kukat ovat pieniä.

Ransu esittelee. Se on jo laskenut päänsä hyökkäävän härän asentoon, mikä merkitsee ankaraa puskemista ja pusukohtausta.

Päästetään sitten lukijat jännityksestä, sillä henkeä ei ehkä enää jaksa pidättää. Jaloängelmä 'Hewitt's Double' on alkanut availla ensimmäisiä kukkiaan! Nämä ovat niin suloisia, niiiiiiin suloisia. Kukin kukka on vain noin 6 mm halkaisijaltaan, pallomaisesta nupusta paljastuu mitä täydellisin keijuprinsessan balettihamonen. Kukkavarsia on nousemassa kaksi lisää!

Samettihortensian kukintaa saa vielä odottaa. Vasta ensimmäisen kukinnon pari ensimmäistä reunuskukkaa alkaa hitaasti raottaa terälehtiään. Vai olivatko nämä reunimmaiset nyt kukkia laisinkaan, miten se nyt taas menikään.

Lopuksi yksi pieni nolo juttu, jota en ehkä saisi kertoa ollenkaan. Musti teki hienon syöksyloikan ojaan ja tuli sieltä myyrä suussaan. Kantoi sen pihakuusen alle (minkä vieressä on nyt alkava saniaistarha), ja Ransu tuli paikalle. Musti päästi irti ja myyrä juoksi kivenkoloon.

Sinne se jäi. Ransun kaivuuyrityksistä huolimatta.
Miten näin voi käydä, kaksi kissaa eikä yhtään myyrää?


Amerikankullero – Trollius laxus
Helmisaniainen – Onoclea sensibilis
Isotähtiputki – Astrantia major
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Keltaneidonkannus –  Pseudofumaria lutea
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Lehtosinilatva – Polemonium caeruleum
Ojakärsämö – Achillea ptarmica
Pallohortensia – Hydrangea arborescens
Safiirikiurunkannus – Corydalis flexuosa
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Tarhasyysvuokko – Anemone hybrida
Tummasyyläjuuri – Scrophularia nodosa

Thursday, 30 July 2015

Tolkien-penkin ympäristöä

Ystävän siemenestä kasvattama koreakärsämö kukkii. Kiitos tästä Maria!

Valkoisia pieniä kukkia on tässäkin: ängelmäristeymä 'Splendide White'.

Ängelmänkukkien avautuessa valkoisuus lisääntyy. Paikka on aika varjoisa, joten tämä kasvaa aina vinoon.

Tässä on tämän päivän tilanne. Tummalehtiset ovat 'Chameleon' -metsätyräkkiä, sininen on sinilaukka.

Penkin takaosassa ovat 'Red Hobbit' -akileijat alkaneet kukkia uudestaan, leikkasin näiden akileijasääsken vioittamat kukat muutama viikko sitten. Nyt kukat ovat kunnossa.

Koko Tolkien-penkki on kapea istutuspaikka talon päädyssä.

Tolkien-penkki näkyy vasta, kun menee huussia kohti ja kiertää syreenipuskan ympäri oikealle.

Tässä itse talo. Kulman syreenipuska on nyt niin varjossa, ettei sitä kuvasta oikein huomaakaan. Tolkien-penkki on kauimmaisessa päädyssä. Tänäkin kesänä on jokunen kivi talon edustan kivikasasta siirtynyt kivimuuriin tai mikä minnekin.

Talon etupuolella, etelän puolella on ruostekukkaniitty, suorastaan. Ihanan hyvä talvehtiminen! Istutin siihen pari isoa ruukullista ruostekukkia syksyllä. Vasemmassa reunassa on leveämpiä lehtiä, jotka kuuluvat kurjenmiekoille, ja ihan reunimmaisena sinipiikkiputki. Olen siirtänyt niitä liian varjoisasta Tolkien-penkistä, missä ne aina kaatuilevat, tänne etelän puolelle.
Ruostekukissa ei vielä ole havaittavissa kukkanuppuja, mutta tarkkailen niitä suurennuslasin kanssa päivittäin. Ja verkko on nyt jo yllä, totta kai.

Ransu esittelee (uudemman talon kuistilta käsin).

Kääk, tämä oli tasan 1500. postaukseni! Skool ja kiitos kun jaksat käydä lukemassa!


Akileija – Aquilegia
Koreakärsämö – Achillea ptarmica f. multiplex
Kurjenmiekka – Iris
Ruostekukka – Crocosmia
Sinilaukka – Allium caeruleum
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
Ängelmä – Thalictrum