Pikkuisia aarteita

Paria kukkaa jännitin kovasti reissuni aikana. Ne olivat nupulla lähtiessäni. Olin kovin kiitollinen kylmästä viikosta! 

Keijunpikkusydän 'Pink Punk' on puutarhani uutuus, jonka istutin viime kesänä. Toivoin kovasti, että näkisin sen ensikukinnan ja niin kävikin! Tältä se näytti reissulta palatessani ja on edelleen kukassa.

Tämä on todellinen miniatyyri.

Tähtikoiranhammas 'Rosy Wing' on toissa syksynä istutettu ja näin sen ensimmäisen kukan viime keväänä, mutta halusin toki nähdä sen uudestaan. Se oli kotiin palatessani jo hieman kuihtunut (tai paleltunut), mutta kyllä tästäkin vähän kauneutta erottaa.

Saman katajapenkin toisella puolella ehdin jo huolissani etsiä vanhempaa rusokoiranhammasta, mutta yhtäkkiä se nousi maasta ja alkoi lähes saman tien kukkia. Taustalla kultatesma.

Muiden pikkuisten koiranhampaiden kanssa saa vielä elää jännityksessä. Nyt on niin kuumaa ja kuivaa, että pelkään vielä yhden nuppuisen lakastuvan saman tien kun kukat avautuvat! Monissa muissa on lehtiä, mutta ei kukkia. Lehdetkin ovat iloinen asia, todiste elossa olemisesta.

Valkokukkainen sinivuokko on luonnonkantaa tästä läheltä. Muitakin sinivuokkoja on vielä tullut kukkaan pihan eri osissa.

Valkoisesta sinivuokosta vihreään valkovuokkoon. Ensimmäinen valkovuokko kukassa on tämä vihreä 'Virescens'. Eilen poksahti myös hämyvuokon ja tavallisen valkoisen valkovuokon kukkia auki.

Tuossa vieressä kukkii vielä 'Hippolyta' -lumikello! On tämä ollut kummallinen kevät. Kaikki kukkii samaan aikaan, kun osa nousi niin hitaasti.

Ihana hailean vaaleansininen balkaninvuokko 'Blue Snow' kukkii muotopuutarhassa. Taustalla itsekseen tullut aho-orvokki.

Räväkämpi 'Charmer' kasvaa vuokko-esikkopuutarhassa.

Kostealla kevätniityllä nousee kirjopikarililjoja ja täälläkin viimeiset lumikellot ovat yhä kukassa.

Hirvittävän jääkentän alla monta viikkoa talvella eläneet puistolumikellot nousevat sittenkin. Olin jakanut näitä ojan viereen pidemmälle matkalle. Valitettavasti valkokukkainen, kerrottu Ellen-sarjan tarhajouluruusu mätäni, mutta sille ei voi mitään, uuden saa kaupasta tai voin siirtää siementaimia muualta, tosin valkoista ja kerrottua niistä ei löydy. 

Suurempi aarre kuningassaniainen pitää vielä jännityksessä, sillä sekin oli saman jään alla. Voi olla, että se on menetetty.

Vaahteran varjossa on posliinihyasinttien meri, joka vaihtuu kauempana valkoisten 'Alba' -idänsinililjojen vaahdoksi.

Pkkuisten aarteiden joukkoon lukeutuu myös lumikki.

Ja vuokkoängelmä, joka ei ole vuokko eikä ängelmä. Tämän hankin viime vuonna ja toivon, ettei se kuole kuivuuteen. Joskus yritin tätä kasvattaa siemenestä, ja jotakin iti kyllä, mutta sitten kuoli. Yritän nyt muistaa kastella. Aarre löytyi Tommolan tilalta, kun poikkesin sinne pikaisesti matkalla Nurmekseen viime elokuussa.

Niin. Tässä sitä taas ollaan: saisi sataa!

Balkaninvuokko Anemone blanda

Idänsinililja Scilla siberica

Keijunpikkusydän Dicentra cucullaria

Kirjopikarililja Fritillaria meleagris

Lumikki Sanguinaria canadensis

Posliinihyasintti Puschkinia scilloides

Puistolumikello Galanthus nivalis

Rusokoiranhammas Erythronium dens-canis

Sinivuokko Hepatica nobilis

Tähtikoiranhammas Erythronium revolutum

Valkovuokko Anemone nemorosa

Vuokkoängelmä Anemonella thalictroides

Uutuuksien penkki

 Viime syksynä perustettu kasvimaan nurkkauksen istutusalue on kiinnostavimpia paikkoja tänä keväänä, kun siinä on kaikki uutta! Käyn tsekkaamassa sen vähintään viidesti päivässä.

Kun istutin nyt keväällä kirjavalehtisen tyräkin, en onneksi onnistunut tuhoamaan syksyllä istutettua lumikkia. Se nousee kaksin kukkavarsin maahan laonneen tyräkin lomasta.

Ihanaakin ihanampi lumikki! Eilen ja tänään on ollut niin lämmintä, että se on avannut kukkansa.

Tyräkin lakoamiseen on varmaan parikin syytä. Ensinnäkin tuuli: taimi tuskin oli tottunut saariston tuuliolosuhteisiin tähänastisessa elämässään. Jos se selviää hengissä ensi talvesta, se varmaan harkitsee kasvattavansa lyhyemmät varret.

Toiseksi se ei varmaan ole tykännyt yöpakkasistakaan, joista tässä taannoin kärsittiin. 

Mutta viimeiset kaksi yötä ollaan pysytty +3 asteen lämpimämmällä puolella ja tänään oli yli 15 astetta varjossa! Sen huomaa puutarhan tapahtumista. On siirrytty pikakelausmoodiin.

Olen niin rakastunut tämän pienen istutusnurkkauksen väreihin, joihin laonnut tyräkki tuo herkullisen oranssin-limensävyisen lisän. Tai toisi se pystykasvuisenakin. 

Valkoiset "Azov" -pystykiurunkannukset tuovat lumikin lailla raikkautta ja niiden punaiset varret sointuvat tyräkin vastaaviin. Sipulikukkien versoissa on ihana keväänvihreä sävy. Tuossa on ainakin jotakin tähdikkiä, tähtihyasinttia ja laukkaa, tulppaanejakin.

Pystysuuntaiseen yhteispotrettiin pääsee mukaan myös 'Ruduke' -keisarinpikarililja. Se on ollut nupulla jo pitkään, ehkä nyt lämpökauden alettua kukkia alkaa avautua. Sama on keltavärisellä keisarilla: nuput visusti kiinni yhä.

Keisarinpikarililjalla on jännä lähes musta varsi. Keisareilla on ylimmän lehtikiehkuran ja kukkien välinen osa todella tumma – paitsi keltakukkaisella, jolla se on samaa vihreää kuin varren alaosakin. Tämän keisarin pitäisi olla vaalean oranssikukkainen.

Otin kuvan yläviistostakin – joka suunnasta täytyy ikuistaa! Tyräkki on risteymälaji Euphorbia × martini 'Ascot Rainbow' ja sillä on todella hieno väritys: punaiset varret, kelta-vihreäkirjavat lehdet ja limenvihreät kukat. Jotenkin tämä kombo lumikin ja kiurunkannuksen kanssa toimii kuin unelma. Lumikillakin on muuten punasävyiset varret. Ja kun oranssikukkainen keisari vielä avaa kukkansa, ehkä pökerryn onnesta.

Nurkan istutuksia ei ole mitenkään värikoodattu, kunhan istutin tuohon kaikkea syksyllä hankittua ihanaa. Keskellä on iso tupsu syksyllä kukkivaa syyriansyyssahramia, jolla on todella reippaat lehdet: lupaa hyvää syksyn kukintaa ajatellen. 

Oikealla on nimettömänä hankittu kaunis imikkä, jolla on hyvin paljon harmaata kuviota lehdissään; lähes kokoharmaat lehdet. Saattaa olla 'Majesté'. Sen takana on iso ruusupuska: portlandruusu 'Duchesse de Rohan'. Rohan-alue alkaa sen takana vähän alempana.

Saman kivipengermän päällä, mutta toisella puolella alas Rohaniin johtavaa ovea, on punahevoskastanja 'Briotii'. Jännään, paljastuuko avautuvien lehtien keskeltä yhtään kukkanuppuja!

Päivän realismikuva. Kivipengermä ja punahevoskastanja ovat kottikärryjen takana. Kuvassa on vanha, laho sauna-liiterirakennus. Kattopeltien irrottaminen on kuumottavaa, sillä tuo nurkka, joka tikkaiden takana näkyy, ei lepää juuri minkään varassa. Hirsi on aikoja sitten lipsahtanut nurkkakiven päältä ja on enää reunastaan parin sentin verran kiven reunan päällä. Maa on siinä vieressä mutavelliä, siksi sauna niin laho onkin.

Kivi, joka näyttää olevan nurkkahirren alla, on oikeasti siitä tänne päin. Pönkäsin siihen tiukasti tukipuun poikittain menevää puuta tukemaan, sillä se on lovettu nurkkahirteen kiinni kunnon liitoksella. Jos se jotain auttaa, ehkä henkisesti ainakin. Että on niinkuin yritetty.

Kaunis pärekatto peltien alta kyllä paljastuu! En ole vielä päättänyt, puranko koko rakennuksen, jätänkö rungon, tuleeko tuosta pärekattoinen huvimaja, vai mitä teen. Tässä on aikaa miettiä – purkaminen on hidasta hommaa – ja haluan katsoa, miltä se näyttää. Olenhan ehkä kierrätyksen maailmanmestari.

Koivut ovat sampanjanvärisiä, kuten kummisetäni sanoisi!

Pojista on hauskaa, kun rakennukseen pääsee monestakin kolosta.

Muita puu-uutisia: viime syksynä istutettu pikkuinen kuriilienkirsikka 'Brilliant' kukkii! 

Eikä rusokirsikallakaan enää kauaa mene. Olen löytänyt siitä seitsemän nuppua. Toissa vuonna oli noin kolme kukkaa (ensimmäiset!), viime vuonna ei yhtäkään, nyt näyttää lupaavalta – ehkä viimein päästään vuotuisen kukinnan alkuun.

Rusoista puheen ollen. Lupailin kuvaavani katajapenkin rusokoiranhampaan, kun se kukkii. No nyt se kukkii!

Imikkä Pulmonaria

Keisarinpikarililja Fritillaria imperialis

Kuriilienkirsikka Prunus nipponica var. kurilensis

Lumikki Sanguinaria canadensis

Portlandruusu Rosa Portland-Ryhmä

Punahevoskastanja Aesculus × carnea

Pystykiurunkannus Corydalis solida

Rusokirsikka Prunus sargentii

Rusokoiranhammas Erythronium dens-canis

Syyriansyyssahrami Crocus kotschyanus

Tyräkki Euphorbia

Lumikkilöytö ja tyräkkiaarre

 Eli päivän hommat.

Tänään puuhailin vähän tuolla puutarhaovesta oikealle olevan säleikön takana. Siellä on syksyllä perustettu kasvimaan nurkan penkki.

Sieltä nousi iso lilja, jonka aiemmin arvelin olevan amurinlilja. Sitä se ei todellakaan ole. Olin lukenut istutusmerkintäni ylimalkaisesti ja missannut keisarinpikarililjan, joka myös upposi tänne syksyllä. Se on lajiketta 'Ruduke', jonka pitäisi olla vaalea kullanoranssi. Nuput näkyvät jo, eli kohta pääsemme tarkistamaan kukkien värin.

Siitä vasemmalle tuli uusi tyräkki, jota en voinut vastustaa.

Tyräkki Euphorbia × martini 'Ascot Rainbow' ei ollut ikinä ennen tullut vastaan, niinpä se oli ihan pakko ostaa. Lajikkeella on kirjavat lehdet, niissä on vaalean kellanvihreät reunat. 

Euphorbia × martini on manteli- ja vahatyräkin risteytys, joka ei hyvää tiedä talvehtimisen suhteen. Mantelityräkki vielä saattaa talvehtia, omanikin selvisi lampaanvillalla suojattuna. Vahatyräkki on niitä ihania limenvihertäviä, korkeita lähes puskamaisia tyräkkejä, joita esim. Briteissä suositaan. Ne ovat meille auttamattoman liian talvenarkoja.

Joten tälle ei ehkä voi povata leppoisia eläkepäiviä. Paikan tulisi olla todella hyvin vettä läpäisevä, mitä jäin miettimään. Tässä kohdassa on melko savinen maa. Kahteen suuntaan on kyllä pengermät ja maanpinta jatkuu niiden jälkeen alempana, joten ei luulisi kovin vetistä olevan, mutta ehkä se ei riitä. Voi olla, että vielä siirrän tämän. Preerialla olisi soraisempaa.

Juuri nyt en kuitenkaan uskalla koskea tuohon istutusalueeseen ollenkaan. Sen verran sinne tuli syksyllä istutettua harvinaisuuksia. Kauhukseni huomasin heittäväni multaa pienen nupun päälle!

Se on lumikki. Kerran se jo minulla oli, mutta kuoli, tämä on yritys nro 2.

Tyräkin ja keisarin juurella on myös pieniä valkokukkaisia pystykiurunkannuksia, onneksi ne olivat jo nousseet ja kukkivatkin, niitä en onnistunut tuhoamaan. Ne on hankittu nimellä "Azov". En tiedä, onko se lajinimi, ryhmä, muoto tai joku muu määre, siksi lainausmerkit.

Lopuksi ripustin talvella tekemäni keramiikkapöntön säleikköön. Saa nähdä, kelpaako se jollekulle. Koristeeksi lähinnä ajattelin.

Kaupungista tarttui mukaan muitakin taimia: kaksi ruusua ja muutama pikku perenna. Pari puuta olisin ottanut, jos olisi autoon mahtunut. Äidin lahjaksi saamat narsissit ovat jo kuihtuneet ja pääsevät maahan kukkimaan seuraavina keväinä.

PS. Eilen ja tänään tapahtui sama, josta Hiidenkiven puutarhan Minna on kertonut. Omia, lyhyitä kommenttejani oli mennyt roskapostin puolelle, sekä muutamia muidenkin jättämiä. Ne näkyvät vain, kun valitsen kommenttisivulla spam-osaston eli painan nuolta, josta voi valita eri osastot. Sieltä ne oli helppo valita kaikki ja klikata kerralla julkaistavaksi. 

Harmillista, että tällaistakin tapahtuu! Kyseessä oli yhden–kahden sanan tai sydänsymbolin pituisia pikakommentteja. Joten kannattaa joskus tsekata roskapuoli.

Amurinlilja Lilium pensylvanicum

Keisarinpikarililja Fritillaria imperialis

Lumikki Sanguinaria canadensis

Mantelityräkki Euphorbia amygdaloides

Pystykiurunkannus Corydalis solida

Vahatyräkki Euphorbia characias

Hempeilyä

Tämä yhdistelmä ilostuttaa joka kevät: varhainen 1500-luvun tulppaanilajike 'Duc van Tol Rose' ja 'Top Hit' -tuoksuhyasintit, jotka kukkivat joka kevät yhtä suurina kukkapatukoina. Suosittelen lajiketta! Ostin sen sipulit Plantagenista kaksi ja puoli vuotta sitten syksyllä, toivottavasti ne tulevat ensi syksynäkin valikoimiin, tätä täytyy nimittäin saada lisää. Vieressä nousevat vihreäraitatulppaanit, ne kukkivat vasta touko–kesäkuun taitteessa, varjossa vasta kesäkuun puolella. Sitten kun ne ovat kukkineet, on kevät auttamatta ohi – nyyh!

Saman kukkapenkin takaosassa hempeilee 'Apricot Passion', joka on selvästi lämpimämmän sävyinen.

There is sweet love in the air as our blog received an award for a charming cat blog – and there is plenty of pastel shade to go with it ♥

Hempeilemme siksikin, että saimme Elämää ja elämyksiä -blogin Pirkolta ja Bélalta tunnustuksen! Tämä on täysin Mustin ja Ransun ansiota. Siis eihän tämän pitänyt edes olla kissablogi.... silloin joskus alun perin siis. Siitä on kylläkin pitkä aika.
Kiitos Pirkko ja Béla!

Tämäkin Pirkon blogissa ollut kissainfotaulu on pakko laittaa tähän, niin osuva!

Tässä floppy superman Ransu esittelee entisestä venevajan ovesta tehtyä pöytää, joka on hieman vino. Tästä tulee istutuspöytä, siis kunhan ensin rakennan puutarhavaja/puuvaja/puuhailupaikan. Siihen menee tovi.

Ransun ilmeestä voi nähdä, että Musti on kuvanottohetkellä maisemissa. Ransu pohtii, keksiäkö isoveljelle jekkuja vaiko ei.

Hempeily jatkuu vuokko-esikkopuutarhassa, missä hämyvuokot kukkivat seuranaan tarhavarjohiippa (se, jonka ottaisin autiolle saarelle – katsokaa nyt noita ihania punertavia lehdenreunoja!).

Balkaninvuokon pinkki 'Charmer' -lajike kukkii valkotäpläimikkä 'Mrs Moonin' seurana. Kummallista kyllä, kaikki siniset balkaninvuokot ovat hävinneet puutarhastani viime talven aikana.

Tämä suloinen on lumikki, joka kukkii nyt ensimmäistä kertaa puutarhassani. Tänään iltapäivänokosten aikana joku oli käynyt puraisemassa kukkavarren ja toisen lehdistä poikki! Toivottavasti kasvi toipuu, sillä on enää yksi lehti.

Uskokaa huviksenne, isokevättähti kukki vasta nyt. Nämä kasvavat kovin varjossa rappusten pielessä, aikaisia nämä eivät koskaan ole, mutta on tämä nyt pikkuisen myöhäistä!

Nämä valkokukkaiset idänsinililjatkin voivat olla myöhässä, mutta metsäpuutarhani on muutenkin kovin hidas heräämään kevääseen ainakin tänä vuonna. Löysin särkyneensydämen nousevat versot vasta muutama päivä sitten ja lehtokielon piipon eilen.

Kevätesikkopellossa kukkivat myös tarhajouluruusut. Kitkin tänään koiranputkia, jotta esikoilla on enemmän valoa ja siemenillä myös paljasta maata johon itää. Koiranputket ja heinät ovat selvästi lisääntyneet sen jälkeen, kun muutama puu kaadettiin; ja ne verottavat esikoita. Esikkopellossa kasvaa myös varjolilja ja jonkin verran jouluruusujen siementaimia, on jännittävää nähdä minkälaisia kukkia niistä tulee.

Toisaalla, metsäpuutarhan reunalla, esikko 'Raili' rehevöityy ja viihtyy. Tämä ei ole koskaan aiemmin ollut näin suuri! Paikan vaihto avarampaan kohtaan ja pienempien vierustovereiden sekaan auttoi.
Hempeää keskiviikkoiltaa!

Balkaninvuokko – Anemone blanda
Hämyvuokko, kuvan laji – Anemone nemorosa f. caerulea
Idänsinililja – Scilla siberica
Isokevättähti – Scilla luciliae (ent. Chionodoxa)
Kevätesikko – Primula veris
Lumikki – Sanguinaria canadensis
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum
Tuoksuhyasintti – Hyacinthus orientalis
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata