Monday, 15 October 2018

Hyvä päivä

Saarni muuttui limenvihreäksi, mutta parin viime päivän voimakas tuuli vei sen lehdet vuorokaudessa. Se on varsinainen pikavaristaja. Niin ihana puu, että muuta vikaa siinä ei sitten olekaan.
Taustalla on lämpimänkeltainen metsävaahtera, mahtava väripari saarnelle. Ruskan eri sävyistä syntyy eloisa syyspiha. Huussin edessä on vielä nuori rusotuomipihlaja, siitä tulee yhtä upean punainen kuin aiemmin mainitusta sirotuomipihlajasta. Pari pienempää punaista läiskää ovat japaninvaahteroita.

A Great Day
Gorgeous autumn colours, a new gate in place plus warm weather with sunshine all day – could one ask for more?

Edellisistä syysastereista jäi mainitsematta 'White Ladies'. Suurin osa kukista on valitettavasti syöty, mutta muutama on säilynyt 'Rohan Weeping' -pyökin oksien suojissa. Ruosteenpunainen ja valkoinen ovatkin ihana pari.

'Rohan Weeping' näkyy Rohan-penkin etuosassa.

Penkin kauimmaisessa päässä on ainoa verkolla suojattu Austin-ruusuni, joka näyttää, mihin nämä ruusut kykenevät, jos niitä vain ei syödä... koko ajan uusia kukkia ja vielä muutama nuppukin! Tämä upottavan punainen lajike on WILLIAM SHAKESPEARE 2000 eli 'Ausromeo'.

Shakespearen voi juuri ja juuri erottaa Mustista oikealle valkoisen kepin takana.
Kauempana kylätien varressa loistavat vaahterat, pihlajiin alkaa tulla punaista väriä. Kuvan vasemmassa laidassa hehkuu parsa keltaisena, sen sävy osuu koivun kanssa täydellisesti yksiin.

Tontin toisessa päässä, niin ikään kylätien varressa, on uusi portti. Kuvassa sitä esittelee marjaomenapensas 'Marleena'.
Portin oikeanpuoleinen osa on vanha, se on lojunut navetan takaseinällä monen monen rojun takana kaikki nämä vuodet.
Ihanaa, kun tällainen pitkään mielessä kytenyt projekti valmistui. Tein portille pienemmän parin vasemmalle puolelle, sillä en halunnut kovin kapeaa tolppien väliä – tähän pitää mahtua esimerkiksi peruuttamaan traktorin peräkärryä. Vähän mietin, miksi en laittanut porttiin samaa välistystä ja kulmaa kuin oikeallakin puolella, mutta minulla onkin tapana tehdä ensin ja tuumia vasta sitten.

Siinä se on kylätieltä päin katsottuna. Täytyy todeta, että vanha portti sopii vanhaan kylään. Tummanruskea väri tulee tervasta (+pellavaöljy +puutärpätti), sillä tuo vanha portti on melko iäkäs, toivottavasti se kestää mahdollisimman pitkään. Nyt kylätiellä kulkijoita kohtaa ihana tuoksu jonkin aikaa.
Tolpat ovat korkeat, koska ompelen niiden väliin vielä viirinauhan pitämään peuroja loitolla. Tämän portin jälkeen tonttia on enää aidattavana parikymmentä metriä, sitten homma alkaa olla valmis. Ei aita peurojen tuloa estä, mutta hankaloittaa toivottavasti merkittävästi. Toistaiseksi joka aamu on pihassa tuore peurankakkaläjä jossakin kohtaa ja kasvillisuutta syöty sen mukaisesti.

Lähdin jatkamaan tietä ylös. Tältä näyttää muotopuutarha tieltä käsin.

Toisessa päässä tonttia, laivarannan puoleisessa päässä, on uusi liikennemerkki. Vanha kissakylttini oli niin huono alun perinkin, että olen jo pitkään suunnitellut sen uusimista. Viimein sain hankittua sille tolpan, lyötyä tolpanjalan maahan ja kun löysin vielä kyltiksi sopivan muovisaavin kannenkin, ei mikään enää pidätellyt – siinä se nyt on ja toivottavasti kestää kauemmin kuin edellinen.

Mahtavaa, kun työlistalta voi vetää peräti kaksi kohtaa yli saman päivän aikana!


Japaninvaahtera – Acer palmatum
Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Metsävaahtera – Acer platanoides
Parsa – Asparagus officinalis
Pyökki – Fagus sylvatica
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii
Saarni – Fraxinus excelsior
Syysasteri – Symphyotrichum novi-belgii

Friday, 12 October 2018

Asteri, sahrami, Ransu ja moni muu

Ihanat syysasterit tulevat kukkaan. Osa olisi tullut jo aiemminkin, mutta kun peurat syövät latvat, kestää astereilla tehdä uusia kukkanuppuja. 'Royal Ruby' on onneksi säästynyt syömiseltä, ehkä siksi, että tämä kasvaa niin kookkaan pionipehkon katveessa, että koko asteri on melko pieni siihen verrattuna. Taustana ovat limenvärisiksi menneet liljanvarret, hyvä korostusväri tummalle kaunottarelle.

Pienikokoinen, tuuhea ja yleensä hyvin kukkapitoinen 'Little Carlow' -asteriristeymä on myös ehjä ja availee ensimmäisiä kukkiaan. Tämän ympärillä on rautakehikko, joka toivottavasti riittää suojaksi.

'Little Carlow' kasvaa muotopuutarhassa samassa penkissä kuin muutama viikko sitten istutetut syyssahramit (lajike 'Conqueror', vaikka en näe eroa tavis-syyssahramiin muuta kuin hieman isommassa koossa). Värimätsäys on täydellinen asterin kanssa, vaikka en niitä yhteiskuvaan saanutkaan.

Liilansiniset kukat erottuvat kauniisti syksyisistä vaahteranlehdistä. Ihanaa syysiloa!

Riemu repesi siitäkin, kun voitimme paketin luujauhoa Sarin puutarhat -blogin arvonnassa.

Ransun mielestä mitä mainiointa ainetta, hän on selvästi samoilla linjoilla Kukkaiselämää -blogin tähden Mikin kanssa.

Luujauho on kiinnostanut minua jo pidempään (Ransua ehkä vasta tästä päivästä alkaen), mutta en ollut saanut aikaan paketin ostamista. Kuulin luun käytöstä lannoitteena jo ammoisina aikoina ottaessani selvää biodynaamisesta viljelystä.
Nyt upotin sen kokonaan multiin kukkasipuleiden kanssa. Tai siis en pakettia, vaan jauhon, istutuslapiollinen kerrallaan, kunkin sipulin kanssa samaan kuoppaan.

Luujauho lienee osastoa Moni muu, mutta en tullut lukeneeksi paketin kylkeä ja käytin sen jo hellan sytyttämiseen. Liekö lehmien luuta vai mitä, ehkä Moni röh tai kot? Täytyy tutkia asiaa. Joka tapauksessa kannatan sydämellisesti sitä, että eläimen ruhosta käytetään kaikki hyväksi, kiitollisuudella ja eläintä arvostaen.

Ransu arvostaa samoja asioita.

Istutussession lopuksi vedettiin pieni manulihepuli.

Sitten piti vielä odottaa, että mamma lopettaa muut ulkohommat. Kuisti on sekasorron vallassa, sillä mamma on alkanut skrapata kuistin kaiteita.

Hirmu paljon hommaa yhdelle pienelle manulille.
Mukavaa viikonloppua!


Syysasteri – Symphyotrichum novi-belgii, Aster novi-belgii
Syyssahrami – Crocus speciosus

Wednesday, 10 October 2018

Ruskamaratooni

Marjaomenapensas 'Marleena' lähes kukkii uudestaan syksyllä, kun siihen tulee kaunis väri ja pikku marjat.
Paahdepenkin verikurjenpolvissa on leiskuva punainen väri. Maiseman vaahterat alkavat värittyä.

Autumn Colours
This is such a great time. The first trees, shrubs and some perennials are turning colourful. In Finnish language there is a specific word for it: ruska

Saarnen lehdet alkavat kellastua ja putoavat tuulessa lähes saman tien. Tänään oli kylläkin ihanan tyyntä!

Edellisessäkin kuvassa pilkotti japaninvaahtera 'Osakazuki'. Kesällä tämä on vihreälehtinen, mutta keväällä ja syksyllä kaunis kuin koru.

Saarnen varisseet lehdet sointuvat mahtavasti Suvikummun 'Sun Power' -kuunliljan kanssa. Se kasvaa niin huussin lähellä, että on säästynyt syödyksi tulemiselta, luomu-hajukarkote. Samoin tarhajouluruusut.

Sirotuomipihlaja on yksi parhaita ruskapuita tai iso pensas.

Näkymä kuistilta kylän poikki on yhtä juhlaa. Edessä sirotuomipihlaja, sitten naapurin pajut ja vaahterat, kauempana seuraavan talon tummalehtinen kirsikkaluumu ja lisää vaahteroita.

Syreenit ovat vielä vihreitä.

Samoin omenapuut.

... paitsi koristeomenapuu 'Musta Rudolf', joka on leiskuvan punainen! 'Marleenan' tapaan tälläkin on punaruskeat lehdet, se varmasti vaikuttaa syysväriin.

Tämä tonttini ylärinne on vielä melkoista ryteikköä – tai ryteikkö on raivattu, mutta heinikkoa ja nokkosikkoa on jäljellä. Tästä muotoutuu hiljalleen hedelmätarha. Puolet puista on koristepuita, kuten tämä rusokirsikka. Mahtava syysväri. Syötävät kirsikat ovat vielä aivan vihreitä.

Vielä kerran 'Musta Rudolf'. Taustan kaksi valkoista keppiä kannattelevat kirsikkasorvarinpensaan suojaverkkoa. Se on jo pudottanut lehdet, ne olivat hohtavan vaaleanpunaiset. Tästä tulee melko kiva alue niin keväällä kukkiessaan kuin ruska-aikaankin.

Läheisessä tuomessa on myös ihana syysväri, keltaista ja vaaleanpunaista.

Naapurin hevoskastanja on keltainen. Japaninlehtikuusen muuttumista keltaiseksi saa vielä odottaa. Etualalla palmusaraa ja päivänliljoja, kaunis ruska niissäkin.

Tämä ei ole ruskaa, mutta syyssahramin hedetupsu on niin hassu! Ihan kuin niillä olisi niin kiire, ettei ehdi odottaa kukan avautumista.

Maratonin päätteeksi vielä iltanäkymä kylälle. Ruska syttyy hehkuun silloinkin, kun aurinko menee mailleen.


Hevoskastanja – Aesculus hippocastanum
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kirsikkaluumu – Prunus cerasifera
Kirsikkasorvarinpensas – Euonymus planipes
Kuunlilja – Hosta
Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Palmusara – Carex muskingumensis
Päivänlilja – Hemerocallis
Rusokirsikka – Prunus sargentii
Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis
Syyssahrami – Crocus speciosus
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tuomi – Prunus padus
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

Monday, 8 October 2018

Palohälyttimet

Hankin – ööööööööö – ehkä kymmenen vuotta sitten pari Jalo Helsingin palohälytintä, kun ensimmäistä kertaa elämässäni näin kauniita hälyttimiä. Olisin halunnut vihreän, mutta siinä kaupassa, jossa kävin, oli vain vaaleanpunaisia ja harmaita. Otin sitten yhden kumpaakin.
Vaaleanpunainen pääsi heti olohuoneeseen entisen ruman valkoisen muovihälyttimen tilalle, mutta eteisen hälytin jäi odottamaan katon maalausta.

Smoke Detectors
When I saw pretty smoke detectors – for the first time in my life – some ten years ago, I had to get them. The living room pink one found its place straight away, I was so glad to remove the old ugly white plastic box.
But the entrance detector had to wait until last week. It took that long to paint the ceiling and that had to be done first, naturally.

Maalasin eteisen katon joskus vuosia sitten, mutta maali oli mennyt kokkareiseksi ja homma meni plörinäksi. Katto odotti tasaisempaa maalipintaa tähän syksyyn saakka.

Ja nyt – tadaa, töttörööt, tytytytyyyy, päripäri! – eteisenkin hälytin on paikoillaan. Jopa patterit toimivat edelleen (vaikka ei sitä ollut vielä päälle laitettukaan).

Ransu esittelee.

SE remonttiasia, joka tässä talossa muuten tehtiin heti ensimmäiseksi, oli kissanluukku. Olin varmaan vasta ruuvaamassa viimeistä ruuvia paikoilleen, kun Viljo tuli katsomaan mitä teen ja tuumasi, että tuo on sopivalla korkeudella, se on varmaan meille, ja meni luukusta läpi. Musti ei olisi luultavasti ikinä hoksannut käyttää luukkua, mutta seurasi sitten Viljoa. Sellainen oli Viljo ♥

Friday, 5 October 2018

Väripilkkuja

Silmä osuu kaikkiin hauskoihin väripilkkuihin, kun kukkia ei juuri ole viemässä huomiota. Naapurin pyykkinaruun, esimerkiksi.

Little Specks of Colour
Absence of flowers makes one notice other small details, little specks here and there. Such as the neighbours' washing line.

Pihassa on oikeastaan ihan nättiä. Ruohokin on pysynyt mukavan siistinä parin viikon takaisen leikkuun jäljiltä.

Peurat ovat syöneet kaikenlaista, kuten suurimman osan kärhöjen versoista. Katajan sisällä avautuneita Princess Kate -tarhalyhtykärhön ('Zoprika') kukkia ne eivät ole kuitenkaan äkänneet.

Närkästyksekseni joudun toteamaan, että myrkkyliljatkin kuuluvat nykyään syötävien listalle. En väitä, että peurojen, on täällä metsäkauriita ja jäniksiäkin. Joku niitä kuitenkin syö, kukat (tätä lukuun ottamatta) ovat hävinneet. Osa myrkkyliljoista ei ole vielä noussutkaan, täytyypä laitella niille suojakupuja.

Ransu kiittää kaikista onnitteluista. Juhlimme eilen saapumalla kotiin.

Illalla tihkui, minisateenkaarikin näkyi.

Tästä tuli harmaan alun jälkeen upea päivä. Saarnissa alkaa olla kohta kananpojankeltainen syysväri.

Mamma, täällä on ihan hirveästi hommia.

Voisit siirtää pelargonit sisään, esimerkiksi.
Yön alin on tähän mennessä ollut 1,1 astetta plussalla. Ehkä niitä voisi tosiaan vähitellen ottaa sisään.


Myrkkylilja – Colchicum
Saarni – Fraxinus excelsior
Tarhalyhtykärhö – Clematis Texensis-Ryhmä