Sunday, 22 October 2017

Tuesday, 17 October 2017

Pastellia


Tänäänkin oli ihan kelpo puutarhapäivä. Tutkailimme Mustin kanssa muotopuutarhaa.

Weird Clouds and Cute Flowers
This morning the sun was supposedly red due to hurricane Ophelia's aftermath, dust from Sahara and smoke from Portugal. As I generally do not open my eyes very early, of even if I do, fail to notice anything happening around me, I sadly missed the occasion. During the day there were some interesting cloud formations however, and now the wind is seriously picking up.

Ensimmäisessä kuvassa Mustin takana näkyy suloisen värinen loistoluppio eli ransunhäntäkukka.

Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' kukkii vielä.


Mutta muuten muotopuutarha on hieman rempsahtanut.


Jos edellistä kuvaa katsoo suurennuslasin kanssa, saattaa nähdä jokusen kukan, kuten tämän viimeisen maurinkiiltomalvan (edessä harmaaminttua). Tuulessa huiskuvia kukkavarsia on vaikea saada kuvattua. Maurinkiiltomalvoista tuli matalia, korkeintaan 40 cm korkeita, mutta tuulen takia on ehkä parempi niin.


Muutama harjaneilikka kukkii, nämä ovat ihania syyskukkia! Tämä on siemenkasvatus Hollandia-sarjasta: Hollandia Purple Crown. Siemenmyyjän kuvassa kukat olivat violetimpia, mutta ei haittaa. Ihana väri! Ensi vuonna tätä sarjaa tulee enemmänkin kukkaan.


Suureksi ilokseni löysin muotopuutarhasta tällaisenkin, maahan laonneena. Tämä on kesällä istutettu purppuratulikukka 'Plum Smokey'. Aivan ihana väri!


Tässä olisi vähän samaa marjapuuronpunaa, jos sitä noista siemenistä mitenkään erottaisi... tulevina vuosina varmasti, kun pehko kasvaa. Siirsin huonossa paikassa sinnittelevän 'Transparent' -siniheinän kesällä muotopuutarhaan.

Siemenet ovat kauniita muissakin kasveissa. Kärhön pallerot etenkin!

Sitten on pieniä ja söpöjä, jotka jaksavat kukkia ja kukkia: luonnonkukkanen haisukurjenpolvi, joka on tosiaan haisuli, mutta niin söpö ja pitkään kukkiva sellainen. Aberdeenissä tapaamani Ian Young kutsui haisukurjenpolvea hauskasti "vapaaehtoistyöntekijäksi", se kun tulee itsestään, istuttamatta, ja kukkii reippaasti.
Kuvassa haisuli kasvaa ruudan seassa.


Kurkkuyrtti on istutettu, ystävältä taimena saatu. Niin nätti syksyisten vaahteranlehtien keskellä!

Iltapäivällä huomioni kiinnittivät erikoiset pilvet. Taitaa sfääreissä olla voimakkaita virtauksia. Tuuli onkin nyt noussut kohtalaiseksi, on syystunnelmat, kun nurkissa natisee ja piipussa suhisee!

Hyvä uutinen taitaa olla se, että seuraavan sateen jälkeen on kaiketi aurinkoa monta päivää. Nautitaan!


Haisukurjenpolvi – Geranium robertianum
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Kurkkuyrtti – Borago officinalis
Loistoluppio – Sanguisorba hakusanensis
Maurinkiiltomalva – Malva sylvestris ssp. mauritiana
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Purppuratulikukka – Verbascum phoeniceum
Ruuta – Ruta graveolens
Siniheinä – Molinia caerulea

Monday, 16 October 2017

Myrkkyliljamyhäilyä


Ihanat myrkkyliljat sulostuttavat syksyä. Tavallinen valkokukkainen syysmyrkkylilja 'Album' on raikas noustessaan valkokirjavalehtisen 'Florentinum' -keltapeipin seasta.

Lovely Colchicums
This was meant to be an ode to Colchicums, only, but there is actually quite a lot of prettiness in the garden! But first, the lovely Colchicums.


Kerrottu valkoinen 'Alboplenum' on todella nätti. Sen vieressä kasvaa syysvuokko, siksi tuossa on suojaverkko. Osa myrkkiksistä on kasvanut verkon sisään – ehkä hyvä niin, sillä tässäkin on yksi poikki purtu kukkavarsi.

Poikki purtua kaikenlaista on sen verran, että toivon tyypin saaneen vakavan myrkytyksen. Jalohortensiassa on kuin ihmeen kaupalla säästynyt yksi kukinto, muuten puska on kaluttu. Tämä kasvaa hankalapääsyisessä paikassa aivan talon edessä. Hemmetin peurankutaleet, kaikkialle ne änkevätkin.

Toivoin herkkuvihanneksestani palsternakasta hyvää satoa uudessa kohopenkissä ja hyvässä pussimullassa, mutta kutaleet ovat syöneet varret niin, ettei juuri ole kasvanut. Jätän osan kuitenkin vielä maahan, jos ne siinä ihmeen kaupalla kasvaisivat.


Kaikkea ei onneksi ole syöty, ja korjattuani peurojen kolmesta kohdasta kaataman riista-aidan on toivoa, ettei syödäkään (paitsi että uusia kakkaläjiä löytyy pihalta joka aamu). Tarhalyhtykärhö Princess Kate pistää parastaan. Istutin tämän korkean katajan juurelle: vaaleat kukat loistavat kivasti katajan oksien lomasta.

Siinä vieressä kukkii jaloängelmä 'Hewitt's Double'. Vaikka tästäkin on latva syöty, on kauniita kukkia vielä.


Valkokukkainen Splendide White eli 'Fr21034' (voi hemmetti näitä lajikenimiä ja kauppanimiä!) on upea. Varjopaikassa se kukkii kuukausia, viimeiset kukat ovat jo keltaiseksi menneessä kasvissa.


Kasvutapakin on hurjan kaunis: nuo vaakatasoon levittäytyvät kevyet lehdet, vähän kuin neidonadiantumissa.


Olen niin iloinen, että rusokapinsäde kukkii pitkään! Tämä kehitti kukkanuppuja jo elokuussa, ennen pitkää reissuani, ja luulin, että nyt en sitten näe sen kukkia tänä vuonna. Mutta mitä vielä!


Aurinkoisena päivänä, kuten tänään, suuri kukka levähtää auki. Ja varressa on lisää nuppuja!


Päivän loistomyrkkyliljakuva. Nämä on pakko kuvata joka päivä!


Ja päivän tunnelmat. Yöllä satoi, ropisi rankastikin, nyt pihakivet kiiltävät mutta aurinko paistaa!


Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Loistomyrkkylilja – Colchicum speciosum
Rusokapinsäde – Berkheya purpurea
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Tarhalyhtykärhö – Clematis Texensis-Ryhmä

Saturday, 14 October 2017

Punaisia ilonaiheita ja onnen kukkula


Punaista, vahvaa ilon väriä, kohtalokastakin, löytyy puutarhasta nyt yllin kyllin. Meksikonhanhikissa on vielä viimeisiä kukkia.

Lovely Reds
Red is a strong and cheerful colour, dramatic too. Right now there is an abundance of it!

Pihlajissa on lintujen juhlat.

Sirotuomipihlaja alkaa olla jo pienen puun kokoinen. Sen ihanaa punaisuutta on vuosi vuodelta enemmän, kun se kasvaa. Tämä on ihan huippupuu! Keväällä kauniit kukat ja kuparinruskehtavina puhkeavat lehdet, ja syksyllä tämä väri.
Linnut ovat jo syöneet marjat, mutta niitäkin voisi kerätä vaikkapa hilloksi.


Osa helmipihlajan lehdistä on jo yhtä punaisia. Tarkoitus on, että tuomipihlajasta tulee isompi puu ja puskamainen helmipihlaja täyttää sen kainaloon jäävän kolon, pikku hiljaa alkaa suunnitelma toteutua.

Lempimaisema kuistilta käsin, edellämainitut puskat etualalla. Kuvasta näkyy, miten sirotuomipihlajan oksat hakeutuvat vaakatasoon. Helmipihlaja on pystykasvuisempi.

Hieman ylempänä rinteessä on kirkkaanpunainen japaninvaahtera kivimuurin edustalla. Se on vuodesta toiseen noin matala, mutta olkoon. Tuolla värityksellä matalakin näkyy!
Syreeneissä ja saarnessa alkavat lehdet muuttua kellanvihreiksi, ihana väri sekin.

Japaninvaahtera on lajiketta 'Osakazuki', yksi parhaita syysvärin suhteen.

Paras syysväriperenna puutarhassani on verikurjenpolvi, kuvassa näkyvät punaiset läntit ovat sitä.
Kaikki muut laidunkarstaohdakkeet ovat jo kuivattaneet kesäiset kukkapamppunsa, mutta yksi ilostuttava matala tyyppi päätti vielä ryhtyä kukkimaan! Siitä vasemmalle kasvaa hopeamarunaa, josta toivon isoa pehkoa, mutta tässä kohdassa on betonimaisen kova savimaa, maruna-raukalla on todellisia vaikeuksia pystyä leviämään. On ollut tuossa jo viitisen vuotta ja yksi vaivainen varsi siitä edelleen kasvaa.


Oranssissa penkissä kukkii harmaakäenkukka, ihana piristys syksylläkin.


Todellinen piristys on kuitenkin tässä. Olin juuri haikaillut tavallista rotevakasvuisempaa loistomyrkkyliljaa, kun niitä matkallani näin, ja sitten sain sellaisen. Olin ihan unohtanut tilanneeni loistomyrkkiksen kesällä! Tässä se nyt on, ja toivottavasti leviää. Tämä määrä kukkia ekana vuonna on jo lupaavaa! Olen onneni kukkuloilla.

Musti saa kicksinsä kissanmintusta, terveiset Onnille Suvikumpuun!


Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Helmipihlaja – Sorbus koehneana
Hopeamaruna – Artemisia ludoviciana
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kissanminttu – Nepeta cataria
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Loistomyrkkylilja – Colchicum speciosum
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Pihlaja – Sorbus aucuparia
Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

Wednesday, 11 October 2017

Puutarhapäivä


Tänään aurinko paistoi, jihuu! Pidin pienen kukkasipulien istutushetken, pieni se olikin, kun sipuleita ei ole kuin muutama hassu pussi. Silti täytyy muistiinpanovälineet pitää esillä, sillä jos niitä muutamaa laatua ei heti kirjaa ylös, ei kohta enää muistakaan, mihin penkkiin tuli mitäkin laitettua.

Planting, Mowing and Wondering
Today the sun shone! It was time to start the lawnmower, for the first time since August. After mowing the garden just looks so much better, it's like the touch of a wizard wand. After that it was a pleasure to plant some bulbs and do a bit of weeding – or, mostly, wondering at how everything seems to have grown in a month.


Syksyisistä sipulikukista minulla ei ole paljoa raportoitavaa: on vain näitä valkoisia syysmyrkkyliljoja, yksinkertaisia ja kerrottuja. Kerrottu pinkki 'Waterlily' on hävinnyt, taisin siirtää sen kesällä paremmalle paikalle, mutta nyt en ole varma, mikä se paikka saattaisi olla, kun olen unohtanut merkitä sen muistiin.
Valkoisiin syysmyrkkyliljoihin sointuu kivasti japaninhiirenporras 'Purple Garden'.

Viime syksynä istutin muutaman murattisyklaamin mukulan isoon ruukkuun. Kyllästyin siihen, että nämä elävät vain pari vuotta, eikä syksyn lehtien seasta tahdo kukkia oikein löytää. Nyt kukkaset näkyvät, kun ovat ruukussa laatoitetun alueen reunalla. Ruukussa oli myös syyssahrameita, jotka istutin keväällä kukkapenkkiin – jokunen mukula on näköjään jäänyt ruukun multiin. Avomaalla ei vielä syyssahrameita näy, yhdet lehdet vasta bongasin, ja kukat tulevat niiden perään. Yleensä ne taitavat tulla kukkaan pihallani loka–marraskuun vaihteessa.
Ruukku talvehti viileässä eteisessäni, joka kyllä menee pakkaselle, mutta ei näköjään liiaksi. Hyvä juttu. Näillä jatketaan.


Sitten avomaan ihmeisiin. Tässä vielä ruostekukka, jota edellisessäkin jutussa hehkutin. Ihana! Kuten kuvasta näkyy, se on nyt suojahäkkyrän sisällä, sillä aiempina vuosina peurat ovat syöneet näiden kukkavarret.


Sitten huomasin toisenkin kappaleen tulossa kukkaan. Ou jee!


Nämä nyt eivät ole sipulikukkia, joten hieman poikkeavat teemasta. Tämän vuoden perennakylvöistä olivat elokuuhun mennessä avomaalle istuttamiskokoisiksi varttuneet trumpettisinikärhö (edessä) sekä Lysimachia atropurpurea 'Beaujolais'; alpi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Punaviinialpi voisi olla sopiva!
Reilussa kuukaudessa ovat pienet taimet kasvaneet huimaa vauhtia, kun ne ovat päässeet purkkien ahtaudesta kasvattamaan juuria.
Kuvasta näkyy, että seuraavaksi on vuorossa kitkentää.

Ruohonleikkuu tekee puutarhalle ihmeitä, syksylläkin.


Japaninhiirenporras – Athyrium niponicum
Ruostekukka – Crocosmia
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Trumpettisinikärhö – Clematis heracleifolia

Monday, 9 October 2017

Kukkayhdistelmiä

Tähän aikaan vuodesta ovat kukkaset harvassa. Eipä niitä juuri onnistu saamaan samaan kuvaan. Hämmästykseni olikin suuri, kun huomasin oranssissa penkissä sinipiikkiputken ja mikäliekrysanteemin kukassa aika lähekkäin!

October Combinations
Flowers are few and far between, literally, at this time of year. To everyone's surprise I managed to capture some of them together.


Mikäliekrysanteemi on viime vuoden siemenkylvös – seoksesta, josta ei oikein tiedä, mitä kaikkea siinä on.
JK. Kiitos Sylville tunnistuksesta, tämä on todennäköisesti Chrysanthemum zawadskii!


Samassa penkissä kukkii myös päivänsilmä 'Asahi' ja edellisen kanssa samasta siemenseoksesta peräisin oleva vaaleanpunainen siankärsämö.

Sitten on ihanan punainen siankärsämö 'Pomegranate'. Tai punakärsämö, toisin sanoen. Sen kaverina kukkii syysasteri 'Royal Ruby'. Näiden samaan kuvaan saaminen vaati hieman kukkapenkkiakrobatiaa.


Japaninvaahtera 'Enkanin' alla on jymy-yllätys. Viimevuotisesta seoskylvöksestä on noussut ruostekukkia, jotka ovat paitsi talvehtineet, yksi on myös tehnyt kukat! Koskaan ennen ei ole ruostekukka avomaan-talven jälkeen kukkinut puutarhassani. Lehtiä on joskus noussut, mutta ei ikinä kukkia. Tämä on ihan huippu, ja kuinka satuinkaan istuttamaan nämäkin oranssiin penkkiin, kun en oikein tiennyt, mitä nämä ovat. Nämä voisi suojata talveksi, sillä tämä on ihana syksyn kukka.


Sarja "ilahdutukset" jatkuu. Tämä syysvuokko 'September Charm' hurmaa yhtä lailla lokakuussa. Viime vuonna luulin sen kuolleen edelliseen kauhutalveen, mutta lopulta syksyllä se teki muutaman lehden. Tänä vuonna lehtiä oli jo enemmän, ja nyt on taas kukkiakin!

Ja tässä on yksi, joka kukki viime vuonna ensimmäistä kertaa, mutta en nähnyt niitä, kun peura söi nuput. Nyt on kukkia! Tarhalyhtykärhö PRINCESS KATE eli 'Zoprika'. Tämän täytyy olla kaunein kärhö ikinä... ehkä. On niitä kyllä paljon... Dianakin on hengissä, mutta ei kuki, tai sitten kukat on syöty. Nämä kellomaiset kukat ovat huippukauniita.


Keskikesällä Taimimoisiosta hankittu turkinkaihonkukka on tehnyt muutaman syyskukan! Normaalisti tämä on alkukesän kukkija. Kukat ovat erityisen ilahduttavia siksi, että nyt saamme nähdä tämän olevan juuri se oikea lajike 'Starry Eyes', jota olen metsästänyt vuosikaudet. Terälehdissä on nuo söpöt valkoiset reunat.

Söpö tämäkin.

Tassut kastuu!


Noh? Tee asialle jotain!


Japaninvaahtera – Acer palmatum
Päivänsilmä – Heliopsis helianthoides
Ruostekukka – Crocosmia
Siankärsämö – Achillea millefolium
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
Syysasteri – Aster novi-belgii
Syysvuokko – Anemone hupehensis
Tarhalyhtykärhö – Clematis Texensis-Ryhmä