Pyöreät

Muutama ilta sitten taivaalle nousi superkuu. Se oli valtavan hieno! Kuu nostatti ihailun lisäksi ajatuksen slow-blogista. Oletusarvo tuntuu olevan se, että kuvien ja asioiden pitäisi olla ihan justiin tapahtuneita, esimerkiksi alle puoli tuntia sitten. Koska näin hektiseen menoon on ajauduttu ja miksi?
En syytä lukijoita, vaan puhun tendenssistä laajemmin. Itsekin sorrun ajattelemaan, että blogien kuvat on samana tai korkeintaan edellisenä päivänä otettu. Kun huhtikuun lopulla julkaisin kuun alkupäivinä otetun kuvan jossa oli lunta, eiköhän joku kommentoinut että onko siellä vielä noin paljon lunta. Itsekin olisin niin tehnyt. Toisaalta blogit ovat hauska tapa seurata kevään etenemistä eri puolilla maata ja maailmaakin. Blogi voi myös olla päiväkirja.
Mutta silti: vastaiskuun! Eihän siitä ole kuin kymmenen vuotta, kun vielä otettiin kameralla filmi loppuun ja sen jälkeen se kiikutettiin kehitykseen. Puoli tuntia sitten otettujen kuvien näkemisestä ei ollut puhettakaan. Hidastakaamme tahtia. Haastan kaikki julkaisemaan estoitta vähän vanhempiakin kuvia ilman huonoa omaatuntoa. Eivät asiat oikeasti niin nopeasti vanhene!

A few nights ago an extraordinarily big moon rose above the trees. What a lovely sight!

Sitten muihin aiheisiin. Toinen pyöreä aihe on venevajan ikkuna, joka on odottanut seinään laittamista pari vuotta. Kaj-Ingmar, joka rakensi venevajan lattian uudestaan, laudoitti seinät ja kiinnitti pitkän sivun ikkunat, sai tarpeekseen asialistalle roikkumaan jääneestä ikkunasta. Hän kävi piirtämässä sabluunat ikkunasta paperille ja teki sille listat.

The boat house finally got the last window to the back wall. Kaj-Ingmar, who has built the new floor, clad the walls and placed the other windows too, helped – or rather, I helped him.

Olin kyllä sanonut, että minä kiinnitän tämän viimeisen ikkunan, mutta enpä ollut vielä ehtinyt...

Aukon jyrsintää moottorisahalla, kun parru estää pistosahan käytön. Minä toimin lähinnä apupoikana startaten ja sammuttaen aggregaattia. Enkä hermostunut, vaikka uutta hienoa seinää käsiteltiin moottorisahalla.

A few finishing touches with the chainsaw...

Ikkuna lepää tiiviisti aukossaan ja ulkopuolelle hyvin kiinnitettyjen listojen varassa, jotka ovat hieman aukkoa pienemmät. Sisäpuolelle rakennettiin kakkoskakkosista kehykset, joihin ikkuna kiinnitettiin ruuveilla niin, että sen saa helposti irti huoltoa varten.

Putting the window in place. This and other boat house windows are from a reclamation yard.

No niin! Pyöreä ikkuna kuten venevajan muutkin ikkunat ovat Billnäsin rakennusapteekin varaosapankista.

Siinä se on! Riippumatossa voi valita suunnan minne haluaa katsoa ennen suloiseen uneen nukahtamista laineiden liplatuksessa. Vasemmalta näkyy selälle, pyöreästä ikkunasta lahdelle.

Tämä varasto on oikeastaan tarkoitettu verkkojen ja muiden vene- ja kalastustarvikkeiden säilyttämiseen, mutta kuka kieltää venevajassa lorvailun: ei kukaan. Oikealla oleva ovi varsinaiselle venepuolelle on vielä kiinnittämättä, sitä pitää lyhentää, sillä uusi lattia tuli aiempaa ylemmäs. Sitten joskus... Jos tarpeeksi lorvailen, ehkä Kaj-Ingmar tulee ja tekee senkin, hehe.

There! One can choose the direction for the afternoon nap: the left windows offer a wider sea view, the round window gives to the sheltered bay.

Työn aikana ei juuri tupakkataukoja pidetty, mutta ikkunaa ulkopuolelta ihaillessa sille tuli sopiva sauma.

The well earned fag break came when the job was finished, no sooner!

Sitten pitäisi vielä maalata vaja loppuun. Talvella vesi oli niin korkealla, että punamultamaali huuhtoutui seinän alaosasta pois ja vajan lattia peittyi veteen. Lattiakin kestää kyllä, se on käsitelty tervan ja vernissan sekoituksella.
Niin ja ei tämäkään tapahtunut puoli tuntia sitten, vaan tiistaina!

Sitten tuore ja hyvä uutinen kaikille Ransuli Karvapehvan ystäville: varhain tänä aamuna todistin normaalin kokoisen ja näköisen pissan! Heräsin neljältä, kun kuulin hiekkavadin keittiössä rasahtavan kissan astuessa siihen – tämä kertoo huoleni määrästä, kun normaalisti olen erittäin sikeäuninen. Ransuhan siellä oli! Ilme ei kertonut virtsaamisvaikeuksista eikä myöskään pissan määrä eikä laatu. Kaikki hyvin siis.
Huh, tulipa monirönsyinen postaus. Ransu lähettää lentopusut kaikille ystävilleen!

Ransu is well, last night I finally witnessed a normal pee. So far he managed to do it out of sight but now his urinary tract problem is officially over (although he is still on antibiotics for another four days).

Valtiovieras rannalla

Olemme tutustuttaneet Koratian valtiovierasta Ahvensaaren luontoon. Eilen, vähän aurinkoisemmassa säässä, kävimme kalkkikaivoksilla ja tänään pilvisemmällä kelillä tutustuimme laivaranta- ja venevajakohteisiin.

Koratian kansalainen tutustuu lähemmin Saaripalstan tekstuuriin.

Venevajan laituri on lumen vallassa. Jätimme siihen yhtäläiset jalanjäljet merkiksi valtioiden välisestä yhteisymmärryksestä.

Venevajan sisällä on talvella yhtä vihreä tunnelma kuin kesälläkin.

Pyöryläjäät.

Venevajan vuosi

Vuosi sitten oli tällainen talvi. Huh huh, en vaihtaisi. Voi sitä lumessa kahlaamisen määrää! Ja lumessa kahlaamista lukemattomien tilauspakettien, pyykki- ja ruokakassien ja kissankoppien kanssa, ja niiden kantamista ilmatyynyalukseen ja sieltä autoon toisella saarella, kun autolla ei päässyt tänne asti, ja ai niin, mainitsinko jo lumessa kahlaamisen?

A year in the life of a boat house.
Last winter was, in one word, terrible. Too much snow, too long winter; far too long.

Tämän talven näkymä on tällainen, tosin tänään ei tuule näin. Äsken paistoi aurinko puolen tunnin ajan!
Vuoden aikana venevaja on saanut italianpunaisen punamultamaalin pintaansa.

This is this winter.

Tässä kuva kesäkuiselta aamulta, kun en ollut vielä maalannut venevajaa.

In June.

Ja heinäkuussa vastamaalattuna. Ah kesä! Lämmin meri, lämmin tuuli, uimavedet ja uimatikkaat!

And July, after painting the boat house.

Mostly red

The other day coming home from the shore I looked as if I'd murdered someone. Also my friend's boat is splashed with red.

Toissapäivän teemaväri oli punainen. Päivän päätteeksi olin niin poikki, etten jaksanut edes vaihtaa linssiä kameraan – tämä kuva on otettu zoomlinssillä, jota ei saa tarkennettua niin lähelle kuin omaan sääreen. Pointti näkyy kyllä. Lienen murhannut jonkun...?

Ei suinkaan. Maalasin vain venevajan. Ja ystävän veneen, siinä samassa. Ja jalkapohjani, sillä olin venessä avojaloin. 
Venevajan päätyseinässä en yltänyt ihan ylös asti ja maali loppui ennen päädyn vasenta laitaa, mutta siinä olikin vanha maali, vaikkakin vähän eri sävyinen. Tämä uusi maali on Uulan keittomaalia, sävy italianpunainen. Ikkunanpuitteet ja nurkat ovat vielä maalaamatta valkoisiksi. Maalipensseli oli kiinnitettynä pitkään harjanvarteen. 
En ottanut kameraa operaatioon mukaan, sillä en halunnut siitäkin punaläikikästä.

I got the boat house painted! With red ochre paint. Thankfully it's quite easily washable with water, even on a glass fibre boat surface, I hope. I did not want to photo shoot the painting standing in a boat -operation for I did not want to end up with a red camera too.

For comparison, this is what the boat house has looked like for over a year – since it was re-pollarded and re-clad.

Venevaja sai uuden paalutuksen puolitoista vuotta sitten ja uuden ulkoseinän saman vuoden keväällä. Uudet vanhat ikkunat hankin Billnäsin rakennusapteekin varaosapankista.

Vielä yksi talvikuva, kerta kiellon päälle, jotta muistamme millaista on kahlata hangessa talvella ja arvostamme kesää entistä enemmän! No, onhan tämä kaunistakin mutta...

Another wintery seaside image.

And my red garden.

Puutarhassakin on nyt punaista. Kyllä, tuo sama tiilikasa on edelleen tuossa.

Boat house grand opening

... except I forgot to take much pictures.

Most importantly, guests of honour Kaj-Ingmar and his wife Carita were captured. Kaj-Ingmar has made the new floor, walls and door and set reclaimed windows in place, with some help from Carita. This is a long, narrow fish net -storage part of the building. Roof beams are low but between them there's room to stand.
We had some rosé wine and blackcurrant leaf cordial, courgette pie on rye crust, rye bread with cheese and coconut & cinnamon buns. It didn't occur to me to take photos of the table either!

Venevajan kyljen verkkovajan eli Sailan rantatuvan avajaiset. Laineet liplattivat alla ja tuuli kävi kovaa ja kylmästi. Kunniavieraat, remonttimestari Kaj-Ingmar ja kauniimpi puoliskonsa Carita tulivat onneksi ikuistettua, jotenkin loppuajaksi kamera unohtui...
Menu käsitti roseeviiniä ja Louhisaaren juomaa, oman sadon kesäkurpitsapiirasta ruispohjalla (vehnäjauhot käytin pulliin), ruisleipää ja juustoa sekä niitä juorupullia kookoksella ja kanelilla täytettynä. Unohdin ottaa kuvia juhlapöydästä kuten myös juhlien loppuosasta!

I hadn't tar-linseed oiled the floor, decorated nor even fixed the hammock properly (I tried but the drill battery was empty and then the first guests arrived!)
Nevertheless, a lovely day with friends among cold wind.

Greetings from the boat house

After a bit of cleaning and some help from an energetic friend we emptied the floor of bits of wood and sawdust and took some furniture in. The floor will get a tar coating and a round window at the rear wall is still missing. Nevertheless, not bad not bad...

Boat house nearly finished and Finland lost

Last days have been hard work following ice hockey world championships. If there's anything good about Finland dropping off at this point (losing to a very skilful Chech republic), it must be gaining hours to enjoy the garden and... tadaa! A boat house net store nearing completion. The net store is the long storage part on the left side of the boat harbour bit, that is, the left side of the building.

Venevaja, jipii, tidii, titityy! Vasemmalla se verkkovajani joka on nyt ollut korjauksessa vajan paalutuksen jälkeen. Verkkovajasta oli lattia huuhtoutunut mereen ja ovi ei enää auennut, sisäovikin oli meressä mutta ehdin pelastaa sen.

Kaj-Ingmar usually never looks sour but here he's saying "flounder" instead of "cheese".

Rakennusmestari harvinaisen vakavalla naamalla. Kaj-Ingmar teki kokonaan uuden oven, jossa on sellainen lukko kuin olla pitää. Sen saa auki niin sisältä kuin ulkoa. Huomaa vanha korkista tehty "pelastus"rengas seinällä. Siinä lukee Eriksson veljekset bröderna. 

The storage before putting in the windows. I'll probably never use it as a net storage, not doing much fishing (there's too much else to do!) Instead I'll lie there in the hammock, securely hanging from the roof beams and listen to the sound of water.

Sisällä ennen ikkunoiden laittoa. Pitkulaisen varaston päätyyn tulee vielä pyöreä ikkuna.

There's a lot of old treasures left in the boat house. The wall between the storage and the boat harbour inside the building didn't need to be replaced. It was nicely weathered.

Aarteita vanhalla sisäseinällä, tämä jäi sinälleen. Tuokin pelastusrengas on niin painava, että se uppoaisi pohjaan kuin kivi.

Near completion and sweet as a doll house! The timber is green so I won't paint it until next year.

Aah. Sanaton.

Kukkia ja halaus

Viileässä keväässä on se hyvä puoli, että kukat kestävät kauan. Nämäkin krookukset ovat kukkineet jo ties kuinka pitkään, jo ennen kuin nyt tulinkaan saareen. Ja ne narsissit, joiden kasvua tuskailin ennen viimeksi täältä lähtöäni, eivät ole ihan vieläkään avanneet nuppujaan. Turhaan tuskailin, mutta kun tästä ei haluaisi menettää minuuttiakaan.
Nämä kukat haluan ojentaa Kaj-Ingmarille, Caritalle ja Sebastianille, jotka ovat puurtaneet venevajan kyljessä olevan verkkovajani kimpussa.

Tältä venevaja näytti talvella 2009. Minun puoli, eli ulkopuoli, oli kärsinyt säissä ja jäissä. Laudoitus oli rispaantunut, mutta mikä paljon pahempaa, rakennus pysyi pystyssä vain parilla lähes poikki ruostuneella pultilla. Viime joulukuussa saatiin uudet paalut, hirret ja pultit ja nyt vaja (minun puoli, heh) pysyy tukevasti pystyssä seuraavat 50 vuotta.

Venevaja tänään. Meri kimmeltää kutsuvasti, vaan rantaan mennessä kannattaa sonnustautua talvitakkiin. Näin keväisin olen monesti tyytyväinen, että asun vanhassa kylässä keskellä saarta, missä on lämmin!
Venevajan ulkosyrjällä on kapea, koko vajan mittainen verkkovaja, johon Kaj-Ingmar teki uuden hienon lattian ja laudoitti seinät. Ikkunoille on jo aukot ulkoseinällä ja tähän päätyyn, missä oli ennenkin ikkuna-aukko, tulee pyöreä ikkuna.
Vielä kerran halaus, Kaj-Ingmar! Hienosti tehty ja ihan omasta päästä, kertaakaan ei tarvinnut soittaa ja keskustella vaan parhaat ratkaisut syntyivät tekijän päässä. Mitäpä minä olisin osannutkaan vähemmän viisaana ehdottaa.

So pleased. The boat house repair is proceeding fast. There is a new floor and new walls in the fishing net storage beside the boat shelter. Windows are still to be put in place and then - a hammock, a couple of chairs, some beer... Relaxing to the sound of waves...

Ikkunat ovat talon silmät

Näin olen pienestä pitäen ajatellut, ja näin ajattelevat myös muut perinnerakentamisesta kiinnostuneet. On sääli katsoa, kuinka moni hirsinen vanha päärakennus on saanut suuret panoraamaikkunat ruutuikkunoiden tilalle 60-luvulla – ei siksi, että siinä ikkunatyypissä on mitään vikaa, mutta se kuuluu eri talotyyppiin.

Onneksi omaa taloani ei koskaan innostuttu muuttamaan, ja se onkin mielestäni hienoa ja talo on oikea helmi, vaikka saatan olla ainoa, joka näin ajattelee. Tontille rakennettiin 40-luvulla rintamamiestalo, jossa perheen poika eli. Jos sitä ei olisi rakennettu, olisi vanhaa taloa muutettu. Kuvassa näkymä ulko-ovesta sisään tupaan, jonka muurista näkyy kulma. Takaseinällä ehjä pohjoisikkuna. Lähes kaikki talon alkuperäiset ikkunat saa kunnostettua, se pitäisi vain ehtiä tehdä!

Rintamamiestalossanikin on alkuperäiset ikkunat, ja alkuperäinen lähes kaikki muukin, siis helmi sekin! Ullakon ikkunan sain viime kesänä vähän rikki, kun maalasin taloa ja siirsin pitkiä tikkaita. Mutta tuo ullakon kolmiruutuinen ikkuna on muutenkin erittäin huono, länsipuolella se on saanut kokea tuulet ja myrskyt jo 60 vuoden ajan ja karmi on lähes läpimätä. Onneksi rintamamiestalon ikkunoita on varaosapankeissa hyvät valikoimat.

Vanha talo on nyt pakettitalo tuulensulkupaperissa. Yläosan laudoitus on niin hyvässä kunnossa, ettei sitä tarvitse uusia, maalata vain.

Ahvensaaressa on kiintoisia ikkunoita ladoissa ja rantavajoissa: kun lasiveranta on purettu tai sen ikkunat vaihdettu, on vanhat käytetty hyödyksi. Näin hieno ikkuna löytyy laivarannan vajasta.

Tämä venevaja on Espoossa. Kun omaa venevajaani nyt kunnostetaan, päätin etsiä siihen uudet ikkunat, sillä siinä ei ole kuin yksi ikkuna ennestään ja sekin huonokuntoinen. Billnäsin rakennusapteekista löysin muutaman ruutuikkunan ja yhden pyöreän, neliruutuisen ikkunan, joilla saa venevajan kyljen varastosta valoisamman. Paremmat valikoimat ovat todennäköisesti kauempana pääkaupunkiseudulta – Metsäkylän navetassa Hämeenlinnassa, Curatiossa Paraisilla ja Tammelassa Raumalla.

Tämä hurmaava saaristohuvila on Espoossa, Munkholmarnalla. Alunperin kesähuvilaksi rakennetussa talossa on ilmeisesti alkuperäiset tai ainakin niiden mallin mukaan tehdyt ikkunat, tasapainossa rakennuksen kanssa.

Hip hei paalut tuli

Se tarkoittaa sitä, ettei venevaja enää ole kaatumisuhan alla. Uudet paalut ovat neljän metrin syvyydessä. Enää ei tarvitse kuunnella tuulen ujellusta miettien, kestääköhän vajaparka vielä tämänkin talven yli.

Boat house repairs

Horray - the boat house has been re-pollarded! Meaning, I don't have to fret over it falling into the sea anymore. The last three winters I've been worrying it will not stand the pressure from the ice, at the same time hoping the ice would become thick enough for the work to be executed. Alas, it never did and therefore we needed to get a barge for the excavator. And it was no minidigger...!

Notice the two guys flat on the roof. They have not fallen from an aeroplane but are putting the roof sheets back on.