Värejä ja väriyhdistelmiä

 Syysvärejä ei vielä näy Saaripalstalla, onneksi on paljon muunlaisia värejä.

Kirsikkasorvarinpensas kukki ilmeisesti hyvin runsaasti kesällä. Sen kukat ovat niin pikkuiset ja huomaamattoman väriset, ettei niitä tule noteerattua, kun on paljon komeampaakin kukassa. 

Nyt kukinta on muuttunut hedelmiksi, ja voi veikkoset, miten kauniita ne ovatkaan! Kun nuo kaikki vielä poksahtavat auki paljastaen kirkkaan oranssit siemenet, on puska kuin ilotulitus.

Siinä vieressä kukkii Pink Annabelle -pallohortensia. 

Vaaleanpunaisia pallukoita tarjoilee myös punahelmipihlaja.

Pilvihelmipihlaja (ent. helmipihlaja) on aivan ihana, mutta voi melko köykäisesti. Tässä kohdassa on niin paljon myyriä, että esimerkiksi viereinen sirotuomipihlaja kuivui ja ruusuherukassakin on vain muutama elävä verso. Juuria on syöty. Onneksi tämä kaunis pihlaja sinnittelee elossa.

Veripähkinäpensas on mukavan tuuhea. Se sai vähän vaurioita kevättalvella, kun leikkasin sen yllä kasvavasta vaahterasta ison oksan, joka rysähti pähkinän päälle, vaikka yritin kiskoa sitä sivummalle. Pähkinää suojaava jänis/kaurisverkko kai vähän pehmensi osumaa. Pähkinäpensas taipui, mutta vain yksi verso katkesi.

Keltaisenaan kukkiva ripsialpi näyttää kivalta pähkinäpensaan tummia lehtiä vasten, ja onpa ripsialpilla itselläänkin tummat lehdet etenkin alkukesällä.

Kurkataanpa sitten Rohaniin, sielläkin on tummaa, mutta keltaisen sijaan valkoiseen yhdistettynä. Purppuraheisiangervo 'Diabolo' on viimein kasvanut komeaksi, kun peurat eivät ole enää päässeet sitä syömään, ja siitä vasemmalle kasvaa superkorkea isosiniheinä 'Skyracer'. Se on myöhemmin, marraskuussa, aivan ihana lämpimänkeltainen ilmestys.

'Diabolon' edessä kasvaa helminukkajäkkärä. Sehän on loistoperenna, kukkii ikuisuuden. Se on edukseen monessakin yhdistelmässä, mutta tummaa vasten erityisen dramaattinen.

Kasvimaalla on oranssia, kun ruusupapu 'Celebration' ja kehäkukat kukkivat.

Lopetetaan juttu samansävyiseen Bathsheba-ruusuun.

Helminukkajäkkärä Anaphalis margaritacea

Isosiniheinä Molinia caerulea ssp. arundinacea

Kehäkukka Calendula officinalis

Kirsikkasorvarinpensas Euonymus planipes

Pallohortensia Hydrangea arborescens

Pilvihelmipihlaja Sorbus frutescens

Punahelmipihlaja Sorbus vilmorinii

Purppuraheisiangervot ovat lännenheisiangervon, Physocarpus opulifolius, punalehtisiä lajikkeita

Ripsialpi Lysimachia ciliata

Ruusupapu Phaseolus coccineus

Veripähkinäpensas Corylus maxima 'Purpurea'

Puutarhavuosi 2024

Aivan ensiksi hyvää joulun aikaa! 

Helmiomenapensas 'Marleena' on pukeutunut juhla-asuun.

Hiidenkiven puutarhan Puutarhavuosi 2024 -haaste tuli Rikkaruohoelämää-blogista, kiitos sinne suunnalle!

1. Mitä uutta teit tai koit puutarhassa?

Koska taloni ovat keskellä puutarhaa, aihe kai yltää niihinkin. Laudoitin vanhemman talon toisenkin päädyn, minkä jälkeen maalasin koko yläosan. Sekin oli uutta, että viimein toisen päädyn yläosan ikkunan listoja naulatessani ja maalatessani ei enää tehnyt tiukkaa olla korkealla tikkailla. Aika mahtavaa, että pelon ja tutinan saa loppumaan muutaman viikon treenauksella.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Kirjaan To Do -listoja puutarhapäiväkirjaan, ideoitakin. En välttämättä tee sitä talvella, vaan silloin kun päähän jotakin pälkähtää. Niitä tulee sitten toteutettua joustavalla aikataululla.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

Ihan varmasti!

4. Menetitkö kasveja?

En enää muista, miten ihanaa! Kovin armollista. Ei kun nyt tulikin heti yksi harmillinen menetys mieleen. Himalajanjättililja menehtyi viime talveen, taas. Tämä on jo toinen kerta. Jonakin kertana vielä onnistun saamaan pidettyä sen elossa kukintaan asti!

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Isoa kalliota ja puroa, jossa olisi vettä ympäri vuoden. Siis oikeaa luonnonpuroa, ei mitään muovista.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2024?

Mitään niin dramaattista en muista, mutta koska kivirakennelmat kestävät aikaa, valitsen tämän hedelmätarhaan rakentamani köynnösmajan, johon tuli kivinen penger ylärinnettä vastaan. Tätä en tosin tehnyt vielä kesällä, vaan lokakuussa. Kuvassa siihen on jo istutettu ensimmäiset kasvit eli kaksi kärhöä. 

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Ehdottomasti talon yläosan laudoitus ja maalaus, plus vintin ikkunalistat sun muut siihen liittyvät asiat. Vaikka olinkin silloin pääasiassa tikkailla. Pääsin kuitenkin ihastelemaan puutarhaani uusista vinkkeleistä. Kuva on vintiltä käsin, kun olin purkanut seinää. Heleäorjanruusu kukkii pergolassaan juhannuksena, siitä vasemmalle on mm. kiinanpioni 'Wladyslawa'.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Aika näyttää... olen ainakin tyytyväinen siihen, että tilasin keskikesällä muutaman Austin-ruusun ja mandariiniruusun, joista olin pitkään haaveillut. Ne tulivat paljasjuurisina vasta loppusyksyllä.

Eipä kun nyt tiedän. Se oli kaadetusta kuusenrungosta teettämäni pattingit ja kakkoskakkoset. Pattingeista suurin osa menee kyllä vintin lattiavasoiksi, mutta jälkimmäiset mahdollistivat edellä mainitun köynnösmajan.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

Ei tietenkään! Tai no... senkin aika näyttää.

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Punahelmipihlaja teki viimein kukat ja marjat! Tämä on pitkällinen projekti, sillä hankin ensimmäiset kaksi punahelmipihlajaa portin molemmin puolin jo joskus yli kymmenen vuotta sitten, mutta kookkaat taimet kuivuivat hengiltä. Ei pitäisi ikinä mennä ostamaan niitä parimetrisiä puuntaimia...

Sitten hommasin tämän nuoren taimen Vakka-Taimesta ja se alkoi kasvaa hyvin, mutta sitten yhtenä vuonna jo metrisiksi kasvaneet varret kuivuivat. Voi olla, että vesimyyrät olivat syöneet juuria.

Onneksi puska kuitenkin tuotti uusia versoja ja nyt niistä korkein on reilusti yli metrinen. Viimeinkin sain nähdä kukat ja ihastuttavan väriset marjat. Punahelmipihlajan lehdetkin ovat tavattoman kauniit, pienet ja sirot.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Toivoisin, että parrakkaat kurjenmiekat alkaisivat viimeinkin kukkia runsaammin. Ja päivänliljat – en saa niitä, siis jalostetumpia lajikkeita, millään kukkimaan.

12. Pitikö puutarhabudjettisi?

Ha, tämä on helppo! Ei minulla ole mitään puutarhabudjettia. Jos on rahaa, ostan kasveja, jos ei ole, en osta.

13. Mitä opit?

Varmasti vaikka mitä, puutarha on jatkuvaa oppimista. Se nyt ainakin tulee mieleen, että jotkut vaivalla ja rahalla ulkomailta tilatut marhanliljat ovat yllättävästi lähes tismalleen saman sävyisiä kuin vanhat varjoliljani, kuvassa 'Duchesse de Nemours' -kiinanpionin kanssa kirsikkapuun alla. Joten alan nyt vähän rajoittaa intoani ja ostan vain silloin, jos on todella varmasti jokin uusi sävy puutarhaani. Kirkkaankeltainen 'Citronella' -lilja on edelleen haaveissa, sellaista ei tunnu löytyvän mistään. Kerran minulla oli, mutta se kuoli. Ehkä liian paahteinen paikka.

14. Vinkit ensi kasvukaudelle

Ööööh? Noooo... vaikka että yritä muistaa kitkeä alkukesällä enemmän ja huolellisemmin. Jos ehdit. 

15. Miten odotat tulevaa kasvukautta?

Into pinkeänä, kuten aina. Alan odottaa seuraavaa kevättä jo kesäkuun alussa. 

Lopetetaan juttu samaan kuin mistä aloitettiin: helmiomenapensas 'Marleena' sekuntia ennen kukkaan puhkeamistaan toukokuussa.

16. Tuleeko mieleen vielä jotain, mitä haluaisit kertoa puutarhavuodestasi?

Viime kesästä tuntuu olevan ikuisuus enkä muista enää melkein mitään. Sen kyllä, että kun kevättalvella hirmuiset jääkentät peittivät puutarhaa, oli iloinen yllätys huomata, miten monet kasvit siitä kuitenkin selvisivät. Joitakin menetyksiä siitä seurasi: jalokallioinen, yksi erikoisempi tarhajouluruusu ja se hemmetin himalajanjättililja nyt ainakin. Enkä halua muistaakaan enempää, joten lopetan asian ajattelun tähän.

Haasteen säännöt:

1. Kerro, keneltä sait haasteen.

2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).

3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Koska Navettapiian puuhamaa -blogia on ollut kesän mittaan kova ikävä hiljaiselon takia, haastan hänet.

Täältä löytyy Hiidenkiven valmis haastepohja, josta voit kopioida kysymykset blogiisi: KLIK.

Heleäorjanruusu Rosa vosagiaca

Helmiomenapensas Malus toringo var. sargentii

Himalajanjättililja Cardiocronum giganteum

Kiinanpioni Paeonia lactiflora

Mandariiniruusu Rosa moyesii

Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä

Punahelmipihlaja Sorbus vilmorinii

Varjolilja Lilium martagon

Ruusuja ja nuppuja

 Vielä kukkii muutama ruusu. Tämä syksy ei ole ollut niin ruusuinen kuin voisi lämpimien säiden puolesta odottaa. Ehkä tämä on vaikean viime talven jälkimaininkeja, sillä moni ruusuistani himmaili kesälläkin.

Hämmästyin, kun näin blogissani jutun The Pilgrim -ruususta lähes kymmenen vuoden takaa. Se oli sinä kesänä aivan täynnä kukkia! Tänä vuonna kukkia ei ole ollut kovin montaa. Oikeastaan ruusulla meni talvesta toipumiseen lähes koko kesä.

The Pilgrim on David Austinin ruusuja. Sen takana on jalohortensia Endless Summer, joka sekin kukki runsaasti siinä vanhassa blogijutussa. Se ei ole kukkinut lähes lainkaan vuosiin.

The Pilgrim on todella ihana ja yksittäisetkin kukat kelpaavat.

Nyt siihen on avautumassa toinenkin kukka, mutta se on pitkän verson ohuessa ja pitkässä sivuversossa, ja painunut lähes maahan. Tälle pitkät versot tekevälle puskalle olisi hyvä olla jokin köynnösteline, mutta ongelman saa aika hyvin ratkaistua kietomalla ruusun ympärille paksua narua, jota kuvassa näkyykin. Sitä pitää vain joskus hivuttaa ylemmäs, kuten nyt tein. Vielä parempi olisi, jos pystyttäisin ruusun viereen pitkän metalliseipään, johon narun saisi kiinnitettyä. Tai ehkä ensi vuodeksi kehitän tälle kolmesta pitkästä seipäästä kartion.

Seuraava kukkiva Austin-ruusu löytyy Rohanista. Winchester Cathedral tuottaa kukkaterttuja yhä vain. Lähellä kasvava William Shakespeare 2000 on ollut hyvin vaisu koko kasvukauden. Toivon todella, että ensi talvesta tulee brittiläisen lauha, mieluiten lähes pakkaseton.

Kuvassa tarkennus on syysasterissa 'White Ladies'. Oikealla on tarhaneidonruusu, se kukkii vain keskikesällä. Siitä on kasvanut yllättävän korkea.

Rappuset ylös kasvimaalle, oven pielessä on köynnösruusu Pierre de Ronsard. Sekin vietti kesän himmaillen, nämä taitavat olla vuoden ensimmäiset nuput. Toivottavasti aukeavat! Ruusu ei myöskään ole kasvanut kuin puolen metrin korkeudelle tänä vuonna.

Kasvimaan poikki ja ruusutarhaan. Siellä on Austin-ruusu Boscobel edelleen kukassa. Taustalla on syysasteri 'Royal Ruby'. Ruusua päin on kaatunut ritarinkannus, jonka siirsin Rohanista tähän, aurinkoisemmalle paikalle. Jospa kukkisi paremmin.

Ihanaakin ihanampi Boscobel! Sen kukka on täyteläisen sävyinen.

Ruskopenkissä Austin-ruusu Crown Princess Margareta kasvatteli nuppuaan, mutta se käytiin syömässä. Olin jo niin tuudittautunut rauhaan nelijalkaisista tuholaisista, etten ollut sumutellut Trico gardenia pitkään aikaan. Edellinen kaurisvierailu kun on jostain maalis–huhtikuulta, jonka jälkeen tukin senkin kulkuaukon, eikä vihollinen ole sen jälkeen käynyt vierailulla. Kunpa tietäisin, mistä tämä ei-toivottu tyyppi tuli. Kiersin kaikki aidat.

Ei voi enää mitään. Margareta kukkii varmaan taas ensi kesänä. Olisihan sen pehmeän oranssia kukkaa ollut ihana ihastella tuossa rusotuomipihlajan vierellä, ruskasävyihin sointuvana.

Ruskopenkin lähellä kukkii edelleen äitienpäiväruusu 'Orange Moersdag'. Se osoittaa viimeinkin hiipumisen merkkejä kukittuaan yli viisi kuukautta putkeen.

Kummallisen harmaa maan sävy johtuu saunan tuhkaämpäristä, jonka tyhjensin tähän kohtaan. Takana on pilvihelmipihlaja.

Siinäpä ne. Hyvä uutinen on se, että ensi kevät on taas vähän lähempänä!

Jalohortensia Hydrangea Macrophylla-Ryhmä

Neidonruusu Rosa Alba-Ryhmä

Pilvihelmipihlaja Sorbus frutescens

Ritarinkannus Delphinium

Rusotuomipihlaja Amelanchier lamarckii

Syysasteri Symphyotrichum novi-belgii

Kaikissa väreissä

 Ruska se vain edelleen paranee päivä päivältä. Paitsi sen kohdalla, jonka lehdet putosivat jo.

Huomasin huussin takana esikko- ja jouluruusupellossa 'Roseum' -lumipalloheiden. Minulla on näitä kaksi, ollut jo vuosia, ja viimein tänä vuonna ne ovat alkaneet kasvaa. Syysväri on molemmilla todella kaunis.

Sanotaan, että aurinkosumma vaikuttaa ruskaan. Näistä puskista toinen on täydessä paahteessa ja tämä saarnen varjossa. Kummassakin on yhtä hyvä syysväri.

Ruskaan vaikuttaa niin monta tekijää, että on todella vaikea sanoa, miksi näiden kahden ruska on identtinen niin erilaisilla kasvupaikoilla.

Iso Yggdrasil-saarni on edelleen lehdessä, vaikka sen takana kasvava ei, eikä moni muukaan saarni tällä saarella. Tämä on juuri otettu kuva: päivän tilanne. Nyt lehtiä tippuu jatkuvasti, kohta iso puu on alaston. Saarnen juurella näkyy japaninvaahtera 'Osakazuki' kirkkaanpunaisena. 

Rusotuomipihlaja on punaisena, siemenestä itsekseen kasvanut omenapuu keltaisena, saarni limenvihreänä ja japaninvaahtera verenpunaisena ryyditettynä 'Lemon Queen' -auringonkukalla, joka kukkii keltaisenaan aina vain. 

Oikealla on huussi; yksi puutarhaihmisen kivoimmista ja tärkeimmistä rakennuksista. On ylellisyyttä, ettei tarvitse riisua mutaisia saappaita käydäkseen vessassa.

Kunpa pihalla vielä olisi ruokatarjoilu ja juoma-automaatti.

Japaninvaahtera 'Osakazuki' on joka syksy yhtä upea. Ensin sen vihreät lehdet alkavat tummua viininpunaisiksi, sitten, juuri kun ajattelee, että puska on täydessä loistossaan, alkavat lehdet vielä kirkastua kirkkaanpunaisiksi. Viereinen tarhakalliokielo muuttuu vähitellen keltaiseksi. 

Ahaa, sen nimi onkin muutettu tarhakieloksi ja Polygonatum-suku torvikieloiksi, kertoo uusin Viljelykasvien nimistö. Minusta englanninkielinen nimi "Kuningas Salomonin sinetti" on jotenkin runollisempi... joskin myös huomattavasti pidempi.

Rusotuomipihlajiini ei yleensä tule näin punaista ruskaa eivätkä niiden lehdetkään pysy ruskavärisinä pitkään oksilla – paitsi tänä syksynä. Tämä on aivan mahtiruskasyksy!

Oli pakko viedä kamera huussiinkin, kun tätä(kin) näkymää ihastelen päivittäin. Edessä näkyy ison saarnen oksa lehdessä, kaukana jo lehdetön lajitoveri. 

Huussin edustalla on ruskopenkki, josta kuvassa näkyy rusotuomipihlaja ja toinen japaninvaahterani, punaruskealehtinen 'Enkan'. Sen syysväri ei ole ollenkaan 'Osakazukin' veroinen. Sydämen oikeasta reunasta kurkistaa vielä toisen rusotuomipihlajan oksia. Ruskaväreissä hohtavat myös vaahterat, ruusuherukat, pilvihelmipihlaja ja kultaherukka.

Kultaherukan ruska on monivärinen. Tummalehtinen marjaomenapensas 'Marleena' ei ole vielä vaihtanut väriä. Siitä tulee kirkkaanpunainen joka syksy.

Marjaomenapensaskin on vaihtanut nimeä: se on nykyisin helmiomenapensas.

Pilvihelmipihlaja on kaunis tummissa pikku lehdissään.

Alempana rinteessä on alkusyksyllä siirretty kuparivaahtera. Mielestäni sen syysväri on tänään vielä punaisempi kuin tässä muutama päivä sitten otetussa kuvassa. Taustalla on koristearonia.

Japaninhappomarja on lapsuudesta tuttu, tätä kasvoi yhdessä puistossa koulumatkan varrella. Syksyisin ihastelin happomarjojen moniväristä ruskaa aina, pysähdyin usein niiden äärelle. Nyt minulla on oma ihana ilotulitus, tämä on Vironperän kantaa. Punaiset marjat vielä kaupan päälle!

Rohanin kohdalla pensasaitakasvina on tylppöorapihlaja. Nämä ovat alkaneet kukkia hyvin ja tuottavat kauniita marjoja. Voisikin kerätä muutaman marjan ja kasvattaa lisää taimia. Keltainen ruskaväri on kaunis punaisten marjojen kanssa.

Japaninmagnolia on myös menossa keltaiseksi. Se on todella kaunis, valitettavasti vain kukkasilmuja ei vieläkään näy. Niiden pitäisi jo tässä vaiheessa näkyä ensi kevään kukintaa enteillen. Puu alkaa olla sen kokoinen, että ajattelin jo ensi vuonna ensimmäisten kukkien mahdollisesti tulevan. No, sitä seuraavana keväänä varmasti!

Edessä on pyökki 'Rohan Weeping'. Rohanissa ollaan edelleen.

Rohanista muutama askel metsäpuutarhaan päin kasvaa erittäin kitulias höyhenpensas-rassukka. Olen istuttanut sen todella huonoon maahan, mutta siinä se on selvinnyt jo monta vuotta. Syysväri on kyllä upea, oikeastaan tämä on ainoa hetki vuodessa, kun vaivaisen puskan huomaa.

Safiirihortensian voisi nimetä uudelleen rubiinihortensiaksi. Taustalla on taikapähkinä ja 'Lilac Wonder' -myrkkylilja.

Alussa mainitsin sen, jonka lehdet putosivat jo. Se on kirsikkasorvarinpensas. Onneksi sen serkut pallesorvarinpensaat ovat täydessä vedossa. Niissä on yksi makeimmista ruskaväreistä, vai mitä.

Tai mikä oli suosikkisi? Jätin haileat tästä jutusta pois, kun olisi tullut vielä hirveämpi maratooni. Haileissakin ruskaväreissä on puolensa, ne ovat usein ihanan valoisia!

Helmiomenapensas Malus toringo var. sargentii

Höyhenpensas Fothergilla

Japaninhappomarja Berberis thunbergii

Japaninmagnolia Magnolia kobus

Japaninvaahtera Acer palmatum

Kirsikkasorvarinpensas Euonymus planipes

Koristearonia Aronia × prunifolia

Kultaherukka Ribes aureum

Kuparivaahtera Acer griseum

Lumipalloheisi Viburnum opulus f. roseum

Myrkkylilja Colchicum

Pallesorvarinpensas Euonymus alatus

Pilvihelmipihlaja Sorbus frutescens

Pyökki Fagus sylvatica

Rusotuomipihlaja Amelanchier lamarckii

Saarni Fraxinus excelsior

Safiirihortensia Hydrangea serrata

Taikapähkinä Hamamelis

Tarhakielo Polygonatum × hybridum

Tylppöorapihlaja Crataegus monogyna

Värit paranee

 Kun lokakuu etenee

Ensin rusotuomipihlajassa oli yksi punainen oksa...

... nyt on koko puska punainen! Mikä parasta, lehdet eivät vielä irronneet eilisessä ryöpytyksessä, vaikka yleensä ne tuntuvat irtoavan varsin pian punastumisensa perään.

Oikealla on monivuotinen auringonkukkaristeymä 'Lemon Queen', mahtava syksyn ilopilleri ja selvästi pitkäaikainen kukkija!

Samalla puutarhan reunalla on pilvihelmipihlaja, jonka syysväri on yleensä tällainen aika tumma, ruskeanpunainen, mutta se on kiva vastapari valkeille marjoille.

Pihan länsireunaa hallitsee Yggdrasil, komea saarni. Se on vielä kellanvihreä ja edelleen lehdessä. Sen alla näkyy pieni tummanpunainen piste.

Se on japaninvaahtera 'Osakazuki'. Kesällä vihreä, mutta kun syksy saa, se tulee ensin hieman punertavaksi, mutta väri paranee päivä päivältä. Alaosassa voi jo nähdä yhden kirkkaanpunaisen lehden.

Nyt se on tämän värinen, mutta punastuminen ei lopu vielä tähänkään! 'Osakazuki' onkin ruskastaan kuuluisimpia japaninvaahteroita. 

Alempana länsilaidalla on kultaherukka, ihana ruskapensas! Edellisten kuvien japaninvaahtera loistaa punaisena kuvan yläosassa, se kun on ylempänä rinteessä.

Verikurjenpolvi on parhaita ruskaperennoja pihallani. Tällä hetkellä se on puoliksi punaisena, puoliksi vihreänä, samoin kuin edellisen kuvan kultaherukka. Tämä verikurjenpolvi on saaren omaa kantaa.

Puskista ehkä eniten ilostuttaa safiirihortensia 'Bluebird', joka ei kerrankin näytä puolikuolleelta. Kesällä ilmeisesti satoi juuri sen verran, että se pysyi paremmin hengissä. Ei kylläkään kukkinut, mutta hengissä pysyminen on paljon tärkeämpää.

Tummanvihreä vaaleajouluruusu ja kellanvihreä kultatesma ovat hyvät väriparit punaiselle puskalle. Lukemattomat kortteet ja rikkaruohot kyllä myös, heh. 

Näkymä Rohaniin on aika eri värinen eri vuodenaikoina. Nyt Rohanin alkupään pieni pyökki 'Rohan Weeping' on taas vaaleamman ruskea, kun kesän ajan se on lähes mustalehtinen. Hyvin tummat lehdet on puolestaan kauempana penkissä kasvavalla 'Royal Burgundy' -japaninkirsikalla. Sen ruska on kirkkaanpunainen, mutta vielä ei ole sen aika.

Taustalla on oma koivuni ja naapurin vaahteroita. Vasemmassa kukkapenkissä eli ruusu-heinätarhassa kukkivat vielä valkokukkaiset kurkkuyrtit.

Jostain syystä kirsikan muutama lehti oli punastunut ja ne löytyvät kirsikan juurelta. On aika jännän näköistä, kun hyvin tummat lehdet alkavat ruskan myötä vaaleta ja kirkastua. Kirsikan alla kasvaa aarre, rotkolemmikki 'Mister Morse'. Sillä on valkoiset kukat, mutta tänä kesänä se ei kukkinut. Se ei ole tärkeää, kun kasvi on viimeinkin alkanut kasvaa ja viihtyä!

Vilkaistaan seuraavaksi ylärinteen hedelmätarhaan, jonne olen viime aikoina rakentanut pienen köynnöspergolan ja kivimuurin. Rusokirsikka on mukavan värinen.

Kivimuuria tehdessäni huomasin tuomen hienon punaisen syysvärin, nyt sen lehdet ovat jo varisseet.

Hedelmätarhan yläreunalla kasvaa muutama pallesorvarinpensas, joista tämä yksi oli jäämässä isompien puskien puristuksiin. Siirsin sen näkyvämmälle paikalle, jossa se toivottavasti myös kasvaa paremmin. Monilla sorvarinpensailla on upea syysväri, niin tälläkin.

Hedelmätarhan alarinteen ruskatrio on vielä vaisu, kun kuvan vasemmassa alalaidassa oleva pensasmustikka ei tahdo kasvaa. Olen monta kertaa astunut sen päällekin, kun ei sitä tahdo huomata. Kuvan keskellä on kirsikkasorvarinpensas, jonka syysväri on ihanan heleän vaaleanpunainen etenkin tummaa kuusta vasten. 

Oikealla on keltalehtinen pihajasmike 'Aureus', jonka yksi verso on mennyt aivan keltaiseksi, muut ovat aivan vihreitä.

Kirsikkasorvarinpensaan takana alarinteessä on revontuliatsalea, joka alkaa myös olla syysvärissä. Näistä kahdesta sorvarinpensas pistää kirkkaasti paremmaksi.

Rinteen alla, pihatien toisella puolella, on raparperi saanut syysväriä. Sen takana on kaunis ja jo reheväksi kasvanut pensas, heisi Viburnum × bodnantense 'Dawn'.

'Dawn' kukkii keväällä, tai talvella, jos olisi lauha talvi. Se teki syyskuussa pienen yllätyskukkatertun. Muuten sen koristearvo on tähän aikaan kirkkaanpunaisissa uusissa versoissa ja lehtien ruodeissa.

Palataan samaan kohtaan, josta lähdettiin kierrokselle. Taustalla näkyy lempparimaisema kylää pitkin länteen. Siellä on komeita vaahteroita, imeläkirsikka punaisessa ruskassaan ja tummalehtinen kirsikkaluumu. Etualalla on ruskopenkki, jossa aiemmin mainittujen rusotuomipihlajan ja 'Lemon Queen' -auringonkukan lisäksi kasvaa myös nuori kiinanpunapuu. 

Hienoja värejä kaiken kaikkiaan! Ja aika hyvä ruska. Täällä meillä ei ole ollut pakkasta vielä ollenkaan. Viime yöt ovat olleet lämpimiä, lähempänä kymmentä kuin viittä astetta.

Japaninkirsikka Prunus Sato Zakura -Ryhmä

Japaninvaahtera Acer palmatum

Kiinanpunapuu Metasequoia glyptostroboides

Kirsikkasorvarinpensas Euonymus planipes

Kultaherukka Ribes aureum

Kultatesma Milium effusum 'Aureum'

Pallesorvarinpensas Euonymus alatus

Pihajasmike Philadelphus coronarius

Pilvihelmipihlaja Sorbus frutescens

Pyökki, euroopanpyökki Fagus sylvatica

Raparperi Rheum rhabarbarum

Revontuliatsalea Rhododendron Northern Lights -Ryhmä

Rotkolemmikki Brunnera macrophylla

Rusokirsikka Prunus sargentii

Rusotuomipihlaja Amelanchier lamarckii

Safiirihortensia Hydrangea serrata

Tuomi Prunus padus

Vaaleajouluruusu Helleborus niger

Verikurjenpolvi Geranium sanguineum