Saturday 18 June 2016
Esikko-onnea
Keväällä teimme kahden ystävän kanssa esikkotilauksen Barnhavenin taimistolle. Tilasin ahneuksissani 13 esikkoa, joista kymmenen on hyvinkin elossa, kolme taisi menehtyä, kun kesti ennen kuin sain ne istutettua. Olisi pitänyt vain heti tökätä ne maahan eikä aloittaa kitkemällä istutusalueita ensin, sillä siihen kului viikkoja.
Tässä on kerrokselliskukkainen Primula smithiana oranssissa penkissä. Se kukkii syksyllä muotopuutarhasta siirtämäni Austin-ruusu 'L. D. Braithwaiten' vierellä. Ruusu kituutti edellisessä paikassaan jostain syystä, tässä se vaikuttaa jo rehevämmältä. Aina ei tiedä, koituuko siirto kasvin parhaaksi vai kuolemaksi.
Candelabra happiness
I so love Primulas, and candelabra-types are favourites in their airy beauty and long-lasting flowering. I'm super happy to have several new Primulas in my garden from Barnhaven nursery, where we placed an order with garden blogger colleagues.
Kiinankeltaesikko on toinen oranssiin penkkiin hyvin kotiutunut. Kaikkia esikoita sai tosin kastella lähes päivittäin kuivan kuukauden aikana, mutta se kannatti. Esikot ovat nyt voimissaan ja nauttivat selvästi sateesta. Sekä edellisessä että tässä esikossa on parhaillaan jo kolmas kukkakiehkurakerros kukintavuorossa.
Oranssissa penkissä on kaikenlaista muutakin kuin oranssia... siirsin sinne verihanhikin punaisesta villistä penkistä, missä se oli selvästi liian varjossa. Nyt kukkia piisaa!
Ystävien tuoma tarhakääpiöesikko ilahdutti keltaisilla kukillaan keskellä talvea, uudestaan päästyään ulkorapuille keväällä ja ryhtyy nyt kukkimaan kolmannen kerran!
Tässä vielä Primula smithianan siroa kauneutta.
Lähellä vuokko-esikkopuutarhassa kukki pitkään junnaninesikko. Mikä ihastuttava väri, tuo tumma varsi ja oranssit kukat – nam.
Nyt se alkaa jo olla lakastumaan päin, pari oranssia kukkaa pilkottaa laukkojen varsien välistä alhaalla. Tässä kuvassa päätähtenä on niin ikään keväällä hankittu rohtosuoputki 'Daphnis', kirjavalehtinen lajike sarjakukkaista kauneutta. Toivottavasti tämä viihtyy jatkossakin, alku näyttää ainakin lupaavalta!
Joitakin esikonkukkia on toivottavasti vielä tulossa tänä kesänä, jotta pääsemme niitä kaikki ihailemaan.
Kirsikkana kakun päällä oli kaimani Kivipellosta myös tehnyt tilauksen Barnhaveniin ja kylvänyt siemenseosta, josta sain monta esikkoa mukaani viikonlopun bloggaajatapaamisen taimivaihdosta. Oi onnea. Kiitos, Saila ♥ Taimista saattaa tulla mitä vain ihanaa. Yllätykset ovat parhaita, ja esikkoyllätykset parhaista parhaita!
Kuvassa viikonlopun taimisaalista... jotta ei puuhat vain pääsisi loppumaan. Onneksi noista on jo suurin osa maassa. Ja nyt istutin ne esikontaimet heti ensimmäisinä.
Koska nyt sataa, on sovelias hetki esitellä uskollinen huone-esikkoni, joka on jälleen näin komeassa kukassa, tai on ollut koko kevään. Olikohan tällä jokin kuukauden kukintapaussi talvella, en enää muista. Mahtava kasvi!
Ostin talvella erikoisen pienikukkaisen huone-esikon, ja vaikka tämä lähes kuoli kuivuuteen kolme kertaa talven ja kevään aikana, on se nyt näin hyvässä vedossa ja nauttii parhaillaan ulkoilmaelämästä rannan roskiksilta dyykkaamassani söpössä emaliämpärissä.
Pojat lähettävät terveisiä, iloista viikonloppua kaikille!
Jälkikirjoitus: Mietin, että ihan kuin jotakin vielä olisi jäänyt puuttumaan. No niinpä jäikin, ihanaakin ihanampi vihreäkukkainen 'Francesca'!
Huone-esikko – Primula obconica
Junnaninesikko – P. aurantiaca
Kiinankeltaesikko – P. bulleyana
Rohtosuoputki – Peucedanum ostruthium
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä
Verihanhikki – Potentilla atrosanguinea
Tunnisteet:
perennat
,
peucedanum
,
potentilla
,
primula
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Pienikukkainen taitaa olla DA-maratonesikko. Ihanat nuo keltainen ja oranssi, varsinkin oranssi. Oi-voi kuinka kaunis varsineen kaikkineen. Ja nyt saavat nauttia lempeästä kesäsateesta. Ainakin täällä on satanut lempeästi vaikka aika paljon.
ReplyDeleteSe on just se DA-maratonesikko. Kivan kestävä sekin on ollut, vaikka selvästi ollut heikompi kestämään ääriolosuhteita (lähes pakkasta, kuivuutta) kuin tuo vähemmän jalostettu (?) lajitoverinsa. Esikot ovat kyllä aivan ihania, niitä on niin monia herkullisia erilaisia.
DeleteLempeä sade on sopivaa, ukkoskuurojakin saattaa tulla, saas nähdä miten kukkien ja nuppujen sitten käy.
Mieletön väri tuossa junnaninesikossa. Oranssi ja vaalea vihreä on niin herkullinen yhdistelmä! En tajua, miten sulla pysyy nuo esikot hengissä myös sisätiloissa :) Esikko on jouluruusun lisäksi ollut aina vaaravyöhykkeellä tässä osoitteessa. Paitsi nyt näyttää lupaavalta varjopenkissä, jouluruusut näyttävät kotiutuvan sinne. Iloiset viikonlopputerveiset myös poitsuille. Hienoa, että sade on jatkunut siellä!
ReplyDeleteNiin, on oranssi ja vaalean vihreä ihana, ja keltainen ja vaaleanvihreä, ja valkoinen ja vaaleanvihreä ja...
DeleteMulla on varmaan niin viileää. Talvella harvoin yli 20 astetta täällä sisällä (ja vielä harvemmin ulkona, he he). Hyvä jos jouluruusut alkaa viihtyä!
Pojat kiittävät, tulivat juuri sisään ja Musti paineli sänkyyn sen oloisena, että voisin mennä perässä.
Kun näin lupaavan otsikkosi klikkasin vauhdilla, enkä suotta!
ReplyDeleteIhanat esikot! Miten kaunis tuo lämpimän oranssi!
Omassa pihassa onkin vielä oranssin mentävä aukko, huomaan, muunmuassa :)
Oranssi on muuten aika herkullinen väri moneenkin aukkopaikkaan. Mä päätin tosin keskittää lempparioranssit samaan paikkaan, suunnilleen ainakin.
DeleteUpeita esikoita. Roskiksiin kannattaa aika kurkistaa, tekee hyviä löytöjä.
ReplyDeleteNiin kannattaa :-D
DeleteEsikko -Elsa...eikun -Saila!
ReplyDeleteVihreäkukkainen on todella söpö. Mikähän siinä on, että oranssinväriset kukat miellyttää mua vähiten. Nehän näyttää upeilta. Niinku se oranssi Vuorelasta ostamani oopiumi..eiku unikko. Apua se onkin istuttamatta!
Tänään kitkentä onnistui ja kyllä oli iisiä...maa on märkää. Tulin sisälle klo 23.20...kesän valoisimpia öitä.
Rapsuti Ransu ja Musti ♡
Kai kaikilla on makunsa... mua taas tökkii se shokkipinkki. Maa on nyt tosiaan ihanan märkää, hyvin irtoaa rikat, eivät ole enää kuin betoniin valettuja kuten pari päivää sitten vielä.
DeleteHienoa esikon kukintaa sinulla niin pihalla kuin sisälläkin. Minullakin on alkukeväällä hankittu "markettiesikko" aloittanut kukkimaan uudestaan kukkapenkissä.
ReplyDeleteMarkettiesikot ovat usein todella aktiivisia kukkijoita, saattavat kukkia syksyllä vielä uudestaan.
DeleteOnpa hienoja. Sinulla on niin nämä esikkohommelit hallussa, mun täytyy häpeäkseni tunnustustaa että tilaukseni kolmesta on elossa enää yksi. Yksi oli heti saapuessaan lähes hengetön ja toisen kohtaloksi koitui tuo sama; olisi pitänyt heti istuttaa maahan :/
ReplyDeleteJärjettömän kokoinen tuo juhannusruusu, huikea!
No voi hiisi sinunkin taimien kanssa, ja ne kun matkustivat vielä tuplaten postissa, ei sekään auttanut :-( Jos tapaamme tässä joskus, nostan sinulle Kivipellon Sailan esikontaimista otannan, jospa niissä piilisi aarteita. Ainakin ne ovat ihanan terhakoita pikku esikonalkuja.
DeleteMä olen muuten menettänyt vaikka mitä esikoita liian märkään, liian kuivaan, milloin mihinkin.. siirtelyynkin. Ja niiden tyvi saattaa mädäntyä helposti, näin pelkään mun menehtyneille tällä kertaa käyneen. Olivat vadissa odottamassa istutusta ja oli liian märkää.
Juhannusruusu on pienen yksiön kokoinen :-D Ehkä sinne sisälle voisi köpiä kesäksi asumaan.
Saila oot kyllä esikkokuningatar! Hurmaava se tummavartinen oranssi ja se vihreä ihan kaikista ihanin ja ihmeellisin <3 Pusut pojille.
ReplyDeleteVoi mikä hieno arvonimi. Näin tuon vihreän joskus kuvassa ja rakastuin heti.
DeletePojat kiittävät!
Oih, en ole kuunaan kuulukkaan, että on vihreitä esikoita. Tommosia pitää metsästää, varmaankin saa vaan siemeniä, täytyy googlettaa. Pojille terkkuja!
ReplyDeleteKuules, tilasin yhtenä syksynä ystävän kanssa P. C. Nijsseniltä Hollannista kukkasipuleita, ja heillä on myös perennan juurakoita, sieltä tuo löytyi! Linkki taimistoon löytyy mm. blogini oikeasta reunasta.
DeletePojat kiittävät!
Oi, onpa esikoita sinulla runsaasti.
ReplyDeleteJa vaikka mitä istutettavaa. Joko on sadetta tullut enemmän?
Juu, sekä toissa että viime yönä on ropissut noin 10 mm kumpanakin, eli aika hyvin on jo asiat! Nyt paistaa taas aurinko täydeltä terältä, tällä kertaa ei tarvitse kärvistellä kasvien puolesta, ihanaa. Voi vain nauttia.
DeleteTuo Francesca on uskomattoman kaunis! Esikot ovat tosiaan niin ihania, upeita kukkijoita kerrassaan. Sorruin tuohon samaan, taimet odottelivat ja odottelivat maahanpääsyä kun kukkapenkki piti kitkeä ensin, onneksi menetyksiä ei tullut! Toivottavasti siementaimet kätkevät mukavan yllätyksen!
ReplyDeleteRapsutukset pojille!
Onneksi sulla kuitenkin esikot sinnikkäästi kestivät odottelun. On vaikeaa alkaa istuttaa niitä kitkemättömään penkkiin, se ei vain tunnu luonnistuvan :-D
DeleteTuhannet kiitokset siementaimista, ne ovat aarteitani, kuolanpioni pääsikin jo oikein aurinkoiselle paikalle yhden vanhan pionin lähelle, jotta sillä on kaveri.
Pojat kiittävät, teidän pojille rapsut myös!
Kyllä kun näitä sun juttuja katselee, niin herää kaikenlaisia himoja ;)
ReplyDeleteÄlä muuta sano ;-) Blogit ja kaikenlaiset lehtijutut on hirveän vaarallisia.
DeleteMiten ihmisellä voi olla noin paljon erilaisia eskoita? Vau!
ReplyDeleteJa tässä oli vasta ne, jotka nyt kukkii ;-)
DeleteUpeita ovat kaikki. Tuollaisen huone-esikon haluaisin minäkin. Piitäpä pitää silmät avoinna jos jostakin löytyisi...:)
ReplyDeleteKukkakaupoissa noita usein on, mutta yleensä taitaa olla joskus talvella tai keväällä näitä myynnissä, samaan aikaan kuin muutkin ulos istutettavat esikot.
DeleteIhania esikoita sinulla. Oletkin todella taitava niiden kasvattamisessa. Ja tuo verihanhikki on kaunis. - Mukavaa sunnuntaita! Meillä sataa...
ReplyDeleteVirheistä on kai jotain tullut opittua. Ja nämä erikoisuudethan ei vielä ole eläneet täällä yhtään talvea, katsotaan tilanne vuoden päästä uudestaan.
DeleteVeri- ja meksikonhanhikeissa on ihana täyteläinen puna.
Auringonpaistetta sinne!
Tuohon kiinankeltaesikkoon rakastuin talvella ja tilasin niitä keväällä Barnhavenilta. Mutta mistä ihmeestä kaivat noita suomenkielisiä nimiä noille esikoille?
ReplyDeleteMiten minulta on jäänyt huomaamatta tuo junnaninesikko! Siinä on upeat värit. Ja jännä tuo keltainen 'kerrosesikko'.
Ehkä etsin silloin vain noita korkeita ja näyttäviä esikoita ja minulta jäi huomaamatta nuo pienet ja sirot.
Todellista esikko-onnea!
Heh, Viljelykasvien nimistöstä.. (julkaisija Puutarhaliitto). Tosin kun nimet muuttuvat jatkuvasti, ja kun uusin nimistö on jo 4 vuotta vanha, täytyy nimiä aika usein tarkistaa vielä muualta. Tieteellisiä nimiä siis lähinnä, eihän nuo suomenkieliset niinkään muutu. Mutta niitä on puolestaan useita päällekkäisiä ja samaa nimeä saatetaan käyttää useasta eri kasvista. Itse tykkään enempi tieteellisistä nimistä, ovat paljon selkeämpiä, suku tulee heti ilmi. Siis silloin kuin eivät muutu jatkuvasti :-D
DeleteEskko-onnea sinullekin! Ei muuta kuin uutta tilausta vetämään ;-) Harmittaa, että et ottanut Sailan esikontaimia, mun täytyy siis tuoda niitä sulle, koska mä hamstrasin niitä ihan possuna.
Saila, kiitos tiedosta. Menin puutarhaliiton sivuille ja lähetin kirjatilauksen. Olihan se hintava opus, mutta olen niin monta kertaa pähkäillyt latinankielisten nimien kanssa ja ihmetelllyt, mikä tämä on suomeksi. Olisi mieli tehnyt nimetä itse jo monta kertaa. Sen on kuitenkin jo joku joskus tehnyt ja nyt voi vaan tarkistaa kirjasta. Kiva!
DeleteOnhan se tyyris juu, eikä siinä ole kuvan kuvaa :-D
DeleteMinäkin istutin ekana esikot, ihana ylläri nähdä millaisia kukkia niihin tulee. Ja tuleeko joka bloggarille erilaisia:)
ReplyDeleteAivan ihanaa ylellisyyttä, että sai erikoisesikkojen taimia! On sitten kiva nähdä, mitä kukkia kenellekin tulee.
DeleteIhania nuo sirot monikerrokselliset keltaiset ja oranssi on upea! Vihreästäkin tykkään.
ReplyDeleteNiinpä, esikoissa on vaikka mitä jänniä. Tuo vihreä on ihanan raikas.
DeleteJunnaninesikko on huippuhieno, ja niin on tuo vihreäkin. Pitkään mielsin esikot kevätkukkijoiksi, jotka sitten likimain katoavat muun kasvuston rehevöityessä ja kesän edistyessä. Mukavaa todeta olleensa siinäkin väärässä.
ReplyDeleteKesälläkin kukkivia, ja syyskesällä olisi syysesikko, mutta valitettavasti se on juuri yksi noista menehtyneistä.
DeleteRapsutukset pojille ♥
ReplyDeletePojat kiittävät! Tosin ovat juuri pihalla, yritin usuttaa niitä puutarhaani mulkoilleen peuran kimppuun, mutta pojat vain tarkkailevat.
DeleteHertsileijaa minkä kokoinen juhannusruusu!!! Junnaninesikko on aika suloinen, Francesca' suorastaan herkullisen sävyinen.
ReplyDeleteSä olet tainnut nähdä tuon ruusun livenäkin, mutta silloin se ei kai vielä kukkinut. Mulla on mielikuva, että kävitte ihan kesäkuun alussa. Kai se on yli satavuotias puska, on sillä ollut aikaa kasvaa... Esikoissa on vaikka mitä värejä ja kukkatyppejä, ihana kasvisuku!
Delete