Friday, 20 June 2025

Kurjenmiekkojen poksahduksia

 Nyt on ollut pari sen verran lämmintä ja aurinkoista päivää, että on alkanut tapahtua.

Mennäänpä ensin muotopuutarhaan. Jo talon kulmalta voi nähdä jotakin keltaista akileijojen ja pioninnuppujen takaa.

Ensin ohitamme kuitenkin siperiankurjenmiekan 'Kleiner Schmetterling'.

Sitten vastassa on tarhakurjenmiekka 'White City'. Sen kukkavarret ovat puolentoista metrin korkuiset!

Vaikka 'White City' näyttää kuvissa valkealta, on sen väri oikeasti hyvin hailean sinertävä. Istutin sen ensin Rohaniin – nimen takia – mutta siellä se oli väärän värinen, aivan liian sininen. Täällä muotopuutarhassa, sinisen ja pastellivärien keskellä, se on kotonaan ja näyttää enemmän valkealta.

Kun katsotaan oikealle, nähdään jotain aivan ihanaa: tarhakurjenmiekka, joka on vanhaa löytölajiketta "Kulosaari". Tänä vuonna siinä on seitsemän kukkavartta! Niistä jokaisessa on lukuisia nuppuja.

Jos joku ei vielä ole lukenut aiempia kurjenmiekkajuttujani, sanon taas: partakurjenmiekkojen lannoittaminen kannattaa! Kaikella mahdollisella, millä vain voi lannoittaa. Olen tehnyt sitä pari vuotta ja tässä tulos. 

Eikä vain tässä, vaan joka puolella...

Vuokko-esikkopuutarhassa on "Terola II" -helluntaikurjenmiekkaan avautunut uusia kukkia.

Ruskopenkissä kukkii punaruskea tarhakurjenmiekka 'Louvois'. Sen väriä vähän vaimentaa tarhaidänunikoiden kukkatykitys, joka ei välttämättä ole paras kombo kohottamaan iiriksen sävyä. Lisäksi otin kuvan illansuussa, kun saarnen varjo ylsi jo kurjenmiekan päälle.

Vanhan talon edustalla kukkii myös 'Louvois', lisäksi siinä on hunajansävyinen 'Abkhazia'. Oikealla on ystävän antama tarhatulikukka, ihana väri! Vanhempi 'Southern Charm' -tarhatulikukkani on vasta tulossa kukkaan iiristen välissä.

'Abkhazia' on siitä ongelmallinen, että se tuottaa liiankin reilusti kukkia pitkään varteen, ja kukat ovat valtavia. Varret lakoavat niiden painosta. Positiivinen ongelma!

Lähdetään sitten vaikka tontin keskelle, missä on oja ja kosteikkopuutarha-alueita. Keltakurjenmiekka 'Berlin Tiger' pistää parastaan. Tämän kasvupaikkatoive on täysin päinvastainen kuin parrakkailla kurjenmiekoilla: märkää, kiitos – jopa ojanpohja kelpaa.

Ylempänä, navetan kulmalla, kukkii perinteinen siperiankurjenmiekka. Tämä on Nilan (Lappalainen etelässä -blogi) lähettämistä siemenistä kasvatettu, siemenet oli kerätty valkokukkaisesta siperialaisesta. On toinenkin taimi, mutta se ei ole vielä kukkinut. Toivon, että se on valkoinen, niin olisi kaksi erilaista.

Palataan vielä kosteikkopuutarhaan. Mutapuutarhaan johtavan ojan partaalla on kirjokurjenmiekka 'Kermesina'. Kookkaat lehdet kuuluvat kilpirikolle ja sen lakastunut kukinto näkyy vasemmalla.

'Kermesina' on jotain aivan ihanaa! Tämäkin on kostean paikan kurjenmiekka, vaikka ei varmaan ihan ojanpohjalla viihdykään.

Tänään avautui myös taatankurjenmiekka! Ihan äkkiä, äsken kamerakierroksella, huomasin ensimmäisen avautuneen kukan. Tässäkin on tänä vuonna enemmän kukkavarsia kuin aiemmin, ja niissä on enemmän nuppuja. 
Korkeuttakin on aiempaa enemmän, mutta se voi hyvin johtua sateista. Kaikki muukin on tavallista kookkaampaa.

Nyt on jännittävää! Ei mitään hajua, mikä kurjenmiekka tämä on. Siirsin liian varjoisaksi käyneestä Rohanista sinne kauan sitten istuttamiani parrakkaita iiriksiä ja tämä meni mutapuutarhan kuivalle laidalle, joka on aika aurinkoinen. Siinäkin on tarhaidänunikkoa, kuten kuvasta näkyy.
Kukan sävy on sinertävä. Jännää!
On tietysti mahdollista, että tämä on sama 'White City', joka kasvaa muotopuutarhassakin. Siitä on saattanut jäädä juurenpala Rohaniin, kun sen siirsin muotopuutarhaan. Samoinhan on minulle käynyt 'Louvoisin' kanssa, sitä kasvaa nyt kahdessa paikassa vähän vahingossa. Tässä on kyllä ihan samaa sävyä kuin aiemmin muotopuutarhasta ottamassani 'White Cityn' nuppukuvassa. Mutta saa pian nähdä!

Ja onhan tässä vielä muitakin kurjenmiekkoja tulossa kukkaan, vaikka kaikki parrakkaat taisivat olla tässä.


Helluntaikurjenmiekka Iris Intermedia-Ryhmä
Keltakurjenmiekka Iris pseudacorus
Kilpirikko Darmera peltata
Kirjokurjenmiekka Iris versicolor
Siperiankurjenmiekka Iris sibirica
Taatankurjenmiekka Iris variegata
Tarhaidänunikko Papaver Orientale-Ryhmä
Tarhakurjenmiekka Iris Germanica-Ryhmä
Tarhatulikukka Verbascum-risteymälajikkeet

24 comments :

  1. Onpa sinulla melkoinen määrä kauniita kurjenmiekkoja. ’Kermesina’ ja ’Terola II’ ovat hienoja väritykseltään. Näyttää siltä, että alkukesä sateineen on ollut kurjenmiekkojen mieleen ja ne kukkivat pitkiksi venyneine varsineen normaalia runsaammin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nekin ovat nauttineet, kuten koko puutarha. Kukkien määrän arvelen johtuvan lannoittamisesta – ja sen, että ne ylipäätään kukkivat, moni näistä on viettänyt lukuisia kukkimattomia vuosia.

      Delete
  2. Kurjenmiekkaloistoa 🤩 Jokaisen väritys ja yksityiskohdat ovat niin upeita. Kurjenmiekkoihin ei taida pystyä kyllästymään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä! Niissä on niin monia värejä, raitoja ja läikkiä, karvaisia partoja ja kaikissa erilaisia värejä.

      Delete
  3. Kylläpä on Iiriksiä monenlaisia. Aivan ihania.

    ReplyDelete
  4. On sinulla monen monta parrakasta kukkijaa. 'Abkhazia' sopii vallan erinomaisesti tarhatulikukkien seuraan. 'Berlin Tiger', 'Louvois', 'Abkhazia' ja taatankurjenmiekka ovat huikean hienon värisiä. Yhtä hieno on 'Kermesina'. 'Kulosaari' taasen kuin herkkä sitruunaperhonen.
    Missä vaiheessa lannoitat kurjenmiekkoja?
    Aurinkoista juhannuksen jatkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi on näin monta, vaikka vähintään yhtä monta on niitä, jotka eivät kuki tänäkään vuonna.
      Jaa-a. En ole ollenkaan järjestelmällinen, enkä ole mihinkään kirjannut lannoitusaikoja. Homma menee niin, että lannoitan silloin kun asia tulee mieleen. Talvikaudella on tietenkin tuhkanheittelykausi ja sitä tulee viskottua milloin mihinkin kohtaan puutarhaa. Viime vuosina olen yrittänyt muistaa kaikki paikat, joissa on parrakkaita kurjenmiekkoja ja huolehtia, että ne saavat tuhkaa jossain vaiheessa. Partakurjenmiekkojen lehdethän ovat vihreät läpi talven, joten voi olettaa, että ehkä niiden juuretkin imevät ravinteita, jos maa ei siis ole roudassa. Mutta muut lannoitukset on tullut annettua välillä keväästä syksyyn.
      Kiitos, juuri nyt täällä on harmaata, mutta iltapäivällä pitäisi auringon tulla esiin. Ihan sopiva sää uusia istutuksia ajatellen :-D Mukavaa juhannuksen jatkoa sinullekin!

      Delete
    2. Tuhkaa löytyy meiltäkin. Useimmiten lumiaikaan kurjenmiekoista ei näy mitään, mutta keväällä tuhkan ripottelu onnistuisi. Tuhkassa on eniten kalsiumia, fosforia ja kaliumia. Näistä kurjenmiekat kaiketi sitten tykkäävät. Kevään lannoitus ehti mennä ohi. Syksy olisi netin mukaan seuraava hyvä ajankohta. Kiitos tiedoista!

      Delete
    3. Sinä tässä enemmän tietoja jaoit, kiitos sinulle! Tuhka on siitä helppo, että sitä voi antaa koska vain, syksylläkin, kun siinä ei ole typpeä. Oikeastaan tuhka vastaa syyslannosta aika tismalleen. Minä ajattelin kyllä ripotella kaikille kurjenmiekoille vielä kanankakkaa, kun kuulemma juhannukseen asti voi typpeä antaa. Niin pistetään sitten oikein kunnolla lannoittaen ;-) Annoin sitä kyllä jo keväällä, ja luujauhoakin, ja kompostiakin. Olen erittäin tosissani tässä kurjenmiekat kukkaan -kampanjassani.

      Delete
  5. Sulta löytyy näitäki melekoonen kokoelma ja etteivät kaikki kuki tänäkää vuanna, niiton viäläki enemmän. Mullaki o joku huanosti kukkiva. Lannootuksen puutettako vai liian kuivaa. Tuasta lannootuksesta on jostaki jääny päähäni, että typpipitoosella lannootteella pitääs lannoottaa ennen juhannusta, että kasvit kerkiääs käyttää sen ennen talavia. On varmahan tällä korkeurella merkityksellisempää....tai sitte ei. Kärhöjä kylläki lannootan myähemminki. Muita oon huanohko lannoottamahan ylipäätänsä, mutta ny olis kellaris tuhkaa viälä. Tairan heitellä sen puutarhahan ja kattua kuinka käy. Sopivan äänetöntä juhannushommaa :) Hyvää juhannuksen jatkua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kurjenmiekkoja on tullut keräiltyä, mieleinen kukka kun on. Hyvä vinkki tuo typpilannoituksen ajoitus. Ehkä nakkaan niille nyt viimeiset ripaukset kanankakkaa, kai juhannuspäivänä vielä ehtii ;-)
      Sama täällä, en ole hyvä lannoittamaan, mutta tämä kokemus kannustaa kyllä lannoittamaan lisää. Toinen kasviryhmä, jota olen nyt yrittänyt muistaa lannoittaa, on jalostetut päivänliljat, ne kun eivät millään suostu kukkimaan. Ainakaan vielä ei nuppuja kyllä näy edelleenkään.
      Totta, lannoitteen heittelyä kehtaa tehdä juhannuksenakin.

      Delete
  6. Kivipellon Saila21 June 2025 at 10:38

    Todella upeat kurjenmiekat! Noihin iris pseudacoruksiin täytyisi panostaa, ne ovat komeita ja rannassa ne olisi upeita kuten tuo Berlin Tiger! Onpa iiriksissä korkeutta, upeita kukkia! Tuossa Kulosaaressa on todella kaunis sitruunainen nuppu, samoin kaunis kukka! Ihanaa että näitä kotimaisiakin kantoja on, onkohan niitä tutkittu? Ihailen myös tulikukkaasi ja toivoisin oppivani niitäkin kasvattamaan. Mukavaa Juhannuksen jatkoa! Täällä saunan padan alla on jo valkea, taivaalta tulee vettä kaatamalla!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vanhoja löytömiekkoja on tosiaan jonkin verran tutkittu tai ainakin kerätty, Päivölän koepellolta olen omani hankkinut. Kollega Pirkko Kahila on ollut tutkimus- ja säilytystyössä mukana ja hän on joskus kirjoittanut niistä artikkeleita Oma piha -lehteen.
      Tarhatulikukat ovat superihania, ja ne näyttävät viihtyvän parhaiten rutikuivassa talon räystään alla, kivijalan eteläpuolella paahteessa.
      Voi, sade osui sitten teille. Täällä se meni pohjoisen puolelta ohi, ihan vähän vain ripsautti ja aurinko oli äsken jo tulossa esiin. Mukavaa juhannussaunaa!

      Delete
  7. Avatessani aamulla ulko-oven, oli niin kostea, kolea ja harmaa tämä vuoden valoisin päivä, etten vielä mennytkään saman tien ulos. Pääsinkin ihanalle kurjenmiekkakövelylle puutarhaasi. Ne ovat niin kauniita, ja paljon nuppuja vielä aukeamattakin.
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi! Pilvistä oli kyllä täälläkin aamulla. Täällä ei satanut kuin vähän ja nyt aurinko jo paistaa. Toivottavasti pian sielläkin! Illaksi näyttää kyllä taas olevan harmaampaa tiedossa. No, eipä ole ensimmäinen harmaa juhannus. Mukavaa, että tulit kurjenmiekkavierailulle!

      Delete
  8. Onpas hienoja poksahduksia kurjenmiekoillasi! Kauniin värisiä kaikki. Parrakkaitakin vielä! Nyt on satanu riittävästi ja kurjenmiekatkin on suanu vettä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ne ovat kyllä upeita, kaikki erilaiset, parroilla ja ilman.
      Varret ovat kyllä osalla miekoista korkeampia kuin koskaan ennen.

      Delete
  9. On sinulla kokoelma kurjenmiekkoja, yksi toisensa jälkeen kauniimpia. Kukahan tekisi kirjan erilaisista kurjenmiekoista ja niiden kasvattamisesta? On olemassa useita ruusuista ja pioneista, mutta en ole törmännyt yhteenkään kurjenmiekkoja käsittelevään opukseen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kirja olisi paikallaan. Kurjenmiekojen suku on äärimmäisen kiinnostava, kun niissä on niin paljon erilaisia alkaen keväisistä pikkuisista kurjenmiekoista näihin juurakollisiin. Ja sitten näitäkin on kuivalle ja kostealle paikalle, matalaa ja korkeaa. En ihan heti keksi toista yhtä moninaista sukua. No, tyräkit, mutta ne ovat sitten ihan erilaisia.

      Delete
  10. No onpas siellä poksahdellut ihan urakalla auki toinen toistaan kauniimpia kurjenmiekkoja! Tuo Nilan siemenistä kasvatettu vaaleansininen näyttää niin kauniilta harmaata hirsiseinää vasten ja yllättäen tuo keltainen 'Kulosaarikin' on aika viehättävä. Johtuu ehkä tuosta sitruunaisesta häivähdyksestä. Astetta tummempi keltainen ei olisi yhtään niin kaunis.
    Aika huimat kukkavarret 'White Cityllä'. Korkeat kukkavarret on täälläkin nyt yhdellä kurjenmiekalla mutta eivät ne nyt sentään noin korkeat ole!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aivan ihanaa tämä poksahtelu. Kävin vielä tänään heittämässä kaikille parrakkaille kesälannoitetta ennen sadetta. Jospa saisi kukkia nähdä toistekin. Samaa mieltä Kulosaaren väristä, se on tosiaan sitruuna ja hyvin raikas. Sopii loistavasti pastellisävyjen pariin muotopuutarhaan.
      Samaa mieltä korkeista kukkavarsista, ihan ihmeelliset ja älyttömät. Ihme, etteivät ole menneet tuulissa poikki. Onneksi White Cityllä ei ole niin paljon kukkia auki samaan aikaan kuin Abkhazialla, sillä nytkin on melkoiset puuskat.

      Delete
  11. Love the yellow iris! Does it have a name? :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. It is very lovely! Unfortunately it does not have a name. It is an old cultivar found in a place in Helsinki called Kulosaari and it is named after the place. They haven't been able to divine its original cultivar name.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!