Lähdin tarkastelemaan pihani lumettomia kohtia. Niitä on ehkä kolme. Yksi on koirankopin ympärys. Siinä kasvaa posliinihyasintteja, mutta niistä ei näy vielä nenänpäätäkään.
Suuren katajan katveeseen ei pääse kertymään lunta. Siinä kasvaa lähinnä sammalta, lisäksi olen siirtänyt siihen ystävän pihalta kevät-kaihonkukkaa ja muistaakseni istutin syksyllä jotakin muutakin varjo-paikan perennaa, mutta niistä en nyt havainnut jälkeäkään.
Katajan vierellä kasvaa muuten pihani ainoa alppiruusu, jota en suojannut talveksi, sillä nettihakujen ja kirjoista tutkimisen perusteella kauriit ja jänöt eivät syö näitä. Saaren kauriskanta on ilmeisesti muuta kuin muualla, sillä näille maistuu kaikki! No, eipähän tarvitse huolestua että kasvi kuivuu kevätahavassa, kun haihduttavaa lehtipintaa ei ole.
Vanha juhannuspioni on kasvanut vanhan taloni kivijalan äärellä vuosikymmeniä, ellei peräti -satoja. Paikka on varma nakki: etelä-rinne, talon eteläseinusta, räystään katveeseen ei teoriassa lumikaan kasaannu. Kivijalka hohkaa auringon lämpösäteitä ja sulattaa lumen nopeaan.
Ja siellähän se: juhannuspionin pieni punainen versonpää. On se ihme kasvi.
Tämä on jokavuotinen ihmetys. Vasta pienen pieni sula paikka ja siellä se on heti valmiina! Ei se kyllä nopeasti sieltä kasva; kurkistelee vain kunnes päättää, että on turvallista käydä pidemmälle.
I went to see the three areas in my garden that don't have snow cover. And sure enough, the heritage peony Paeonia humilis flore plena shows a pink bud in the tiniest of open spots! It is a miraculous plant, each year I'm in awe.
.JPEG)
.jpg)
Oi...:)Siitä se kevät alkaa:)
ReplyDeleteOikea ihme. Kevään ihme! <3
ReplyDelete:-) Nämä kevään ekat elon merkkejä näyttävät kasvit ovat niin ihmeellisen hienoja, että niille pitäisi jakaa mitaleja!
ReplyDeleteAivan uskomatonta :) Kai kevät on tulossa, eikö vaan, myös tänä vuonna :)
ReplyDeleteVoi nyt mä kyllä yllätyin, vai että tiedät että meillä on perunoita Jepualla :) Aika hurjaa...mun kesälomat ovat vietetty just perunahallissa, kuorimaassa perunoita tai muuten vaan pominut pernoita, pernoita perunoita perunoita...huhu! Mun koti Jepualla oli jopa ihan lähella Peruna-tehdasta. Et silleee :)
No oletko tulossa tännepäin kesällä???
Uskomatonta! Minäpä laitankin vertailun vuoksi kuvan "omasta pionista" Naukulan sivuille kunhan saan kuvat kamerasta ladattua. Yleensä en ole lainkaan kateellinen ihminen, mutta nyt toivoisin, että täälläkin oltaisiin jo noin pitkällä!
ReplyDeleteEi meilläkään mitään pioneja näy, tai muutakaan. Iloitsin, kun näin lumen keskellä pajunkissoja, mutta aika pientä se on Sailan keväänmerkkiin verrattuna. Muutetaan kaikki länteen ja saaristoon! ;)
ReplyDeleteKyllä sielä on verso, ihka oikea. Ensimmäinen jonka mä näen tänä keväänä. Alkaa se kevät blogi-ikkunankin kautta. :)
ReplyDeleteOoh... Kevät!
ReplyDeleteTänään huomasin täällä ensimmäisen pälvipaikan ja yllätyin siitä kovasti. Näyttää tuo rantasaunan takanurkka olevan meidän tontilla lämpimin paikka. Jostain syystä iski päähän ajatus, että sinne pitää käydä krookuksia istuttelemassa.
ReplyDeleteJenni: Joo, seuraavalla lautalla haistelemaan kevään tuulia :) !
ReplyDeleteMahtavaa !!!! Kevät on siis saapunut !
ReplyDeleteMeillekin se varmasti saapuu, toivottavasti jo huomenna ; )
Voi voi meillä on vielä piiiiitkä matka tuohon. Se on kun aurinko paistaa risukasaan :D
ReplyDeleteTulinpa hyvälle mielelle, sinulla on kevät aluillaan. Meillä on 90 cm hanget.
ReplyDeleteTäällä ei näy yhtään paljasta kohtaa, ei yhtään missään. Voi että odotankin ekojen versojen kasvua. Niissä vaan on sitä jotain joka vuosi!
ReplyDeleteOho, ihanan monta iloisesti yllättynyttä. On tämä blogimaailma siitäkin kiva, että voi jakaa nämä ilon hetket - jotka eivät toivottavasti muuta kenenkään sukkia mustiksi! Ei tämä voi mitenkään olla kovin edellä muusta etelä- ja länsiosasta maata. Se tietysti vaikuttaa, että täällä ei ole tullut lunta lainkaan samaan malliin kuin pääkaupunkiseudulla, vaikka hankea täälläkin on, niin ei silti ihan NIIIIIN syvältä, hehe!
ReplyDeleteNina; No kyllähän mää tiiän, että Jepualta tulee perunaa, sehän kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen! Ja kyllä, Pohojanmaanreissua taas suunnittelen, ja tällä kertaa toivon että pomo ei soita kun olen päässyt Pietarsaaren Fäbodaan, että olisi hyvä jos tulisin huomisaamun kokoukseen Helsinkiin!
No niin, seuraavan lossin mukana tulevaa yleisöryntäystä odottelen... varautukaa, että joudutte ylittämään jäätien, se saattaa karsia pionibongarien määrää ;-)
Totta kai ensimmäisiin pälvipaikkoihin pitää istuttaa krookuksia, tai lumikelloja! Sitä ei välttämättä syksyllä muista, niin että asia on jo nyt hyvä kirjata kalenteriin: mihin kohtoon niitä sitten istutetaan.
Ihana pieni ilon nuppu :)
ReplyDeletePakkohan se on sitten uskoa ;)
ReplyDeleteOn se! :-D Ei ole feikkikuvia esim. viime vuoden huhtikuulta tai jotakin. Joka kevät seuraan tuon pionin versoja - eivät ne yhtään kasva viikkokausiin, mutta on niitä silti kiva tarkkailla. Lupaus kesästä!
ReplyDeleteTein tänään samaa, mutten ollut onnekas. Ainoan pionin päällä on vielä puolimetriä lunta. Yhtäkään helmihyasinttia tai krookusta ei näkynyt. No, parin viikon päästä on tilanne toinen, koska kyllä se kevät nyt todella tulee. Linnut tietää sen, Porin keksustassa jo mustavarikset pesii, näin ja (kuulin) tänään!
ReplyDeleteTuo ON ihme, pieni punainen piippolakki. Pitäiskö sun laittaa sille villasukka päähän tai jotain!?!
ReplyDelete:-D Juu, pienen sorminuken voisi neuloa sille!
ReplyDeleteVau,sieltä maasta se pienikin ponnistaa,kevät tulee,näkeehän sen jo,ihanaa,uskomatonta,mutta totta:D
ReplyDeleteIloista kevään odotusta sinulle
Ai, tuo on suurta! SUURTA! Oma pionini on noin metrisen lumipenkan alla. Odotellaan...kärsivällisyys on puutarhurin hyve.
ReplyDeleteAnonymous tuossa edellä olen siis minä. Höh, minua ei tunnistettu.
ReplyDeletePionisi vuoksi olen oikein iloinen ja onnellinen, ja ehdotus villapiposta sille on kyllä mainio. Kun saat sen tehdyksi (hankituksi), otapa siitäkin kuva ;-D
ReplyDeleteOli muuten aika lohdullista lukea, että sinäkin - alan ihminen - joudut pähkäilemään, että ehkä mä istutin tuohon jotain perennaa, ehkä en. HUH, onneksi en ole ainoa, jolle aina välillä iskee dynastia! Eikumikäseoli?
Dynas... Dalmati... Despotia on aloista riipumaton tauti ;-) Miten se voisi mitenkään parantaa asiaa, että aina puutarhatöitä tedessni mietin työasioita: tästäkin pitäisi ottaa kuva, ai niin tätä aihetta on toivottu, tästä pitäisi oikeastaa kirjoittaa juurta jaksaen...
ReplyDeleteHöh Liina, sua ei tunnistettu! Bloggeri oikkuilee vähän väliä tavalla jos toisellakin. Jos olit kirjautuneena sisään, niin olisi sen pitänyt sut tuntea :-(
Metrinen lumikerron on hyvä vain, mietin, pitäisikö minun heittää tuon päälle lunta. Perinnekasvina ja vuosikymmenet samalla paikalla ilman hoitoa kasvaneena se ei varmaan sitä tarvitse. Mutta kaikki viime vuosina istutetut ja aremmat tarvitsevat nyt kipeästi sitä lumieristystä, kun yöt ovat kylmiä.
Iloista kevään odotusta kaikille! Sieltä se tulee, tai oikeastaan tuli jo!