Väriteema jatkuu.
Vieressä on ilmeisesti siirtämäni kultapallo, tosin vailla mitään muistikuvaa. Se on vielä tosi matala, kun juuri on varmaan vielä niin pieni. Luulisin kyllä, että tuolle olisi parempi paikka pari metriä sivumpaan risuaidan eteen, siihen sopisi korkea hujoppi. Voi olla, että siirrän, voi olla, että unohdan.
Tämä on muuten sama, jota vuosikausien ajan myytiin helmipihlajana (Sorbus koehneana). Vasta viime vuonna minulle selvisi kollegan avustuksella, että kyseessä onkin eri kasvi. Mustila arboretumin sivuilla on hyvä selvitys asiasta: KLIK.
Kuvassa on myös lehtosinilatvaa, jota yritän kitkeä tästä, muuten se valtaa koko alan ja peittää valon matalammilta lajeilta. Aina se kasvaa uudestaan. Sillä on kyllä kauniit saniaismaiset lehdet.
Valkokukkainen kurkkuyrttikin kylväytyy reippaasti ja kukkii tällä hetkellä muutamassa paikassa, kuten tässä vanhan saunan purkutyömaan vierellä. Aivan ihana kasvi. En osaa päättää, kumpi on kauniimpi; sininen vai valkoinen. Onneksi voi olla molempia!
Hortensiat ovat pihallani kitukasvuisia ja vaivaisia, onneksi muutama tärkeä laji kumminkin sinnittelee elossa. Tämä on pallohortensia 'Hayes Starburst', jolla on hyvin pikkuruiset kukat ja harvat kukinnot, mutta tuo tähtisade on silti valtavan kaunista. Kuvasta voi nähdä, että puska on tuskin imikkää korkeampi.
Kuiva alkukesä vaikutti varmaan siihenkin, että virginiantädykkö on ihan matala, reilusti alle metrinen. Normaalistihan siitä pitäisi tulla jopa kaksimetrinen, vaikka ei ole täällä minun puutarhassani yltänyt lähellekään sitä ikinä aiemminkaan. Tämä valkokukkainen on lajiketta 'Album'.
On myös kukkia, jotka vasta nousevat maasta! Syysmyrkkylilja 'Alboplenum' eli kerrottu valkokukkainen versio se sieltä nousee kuin joukko hattivatteja.
Valkokukkainen kurkkuyrttikin kylväytyy reippaasti ja kukkii tällä hetkellä muutamassa paikassa, kuten tässä vanhan saunan purkutyömaan vierellä. Aivan ihana kasvi. En osaa päättää, kumpi on kauniimpi; sininen vai valkoinen. Onneksi voi olla molempia!
Hortensiat ovat pihallani kitukasvuisia ja vaivaisia, onneksi muutama tärkeä laji kumminkin sinnittelee elossa. Tämä on pallohortensia 'Hayes Starburst', jolla on hyvin pikkuruiset kukat ja harvat kukinnot, mutta tuo tähtisade on silti valtavan kaunista. Kuvasta voi nähdä, että puska on tuskin imikkää korkeampi.
Kuvassa on myös rikkaporkkanoiden viimeisiä kukkia.
Vieressä on japaninhiirenporras – se, joka nousi maasta vasta kuukausi sitten. Oli vain liian kuivaa, se himmaili. Ehkä se oli hyvä taktiikka, sillä nyt saniainen on ihan hyvän näköinen. Tuon isommaksi se ei ole ikinä kasvanutkaan, meillä taitaa olla liian kuivaa.
Nytkin on aika kuivaa, eilen aamulla kyllä satoi millin verran. Edellisestä isommasta sateesta on yli kaksi viikkoa. Maa tuntuu imeneen ne runsaammat sateet, joita elokuussa tuli. Pintamaa on ihan kuiva.
Sadevesitynnyreissä on kyllä reilusti vettä. Taidan mennä kastelemaan ja muihin puutarhapuuriin, liian hyvä sää viettää päivää sisällä!
Ahomansikka Fragaria vesca
Helminukkajäkkärä Anaphalis margaritacea
Japaninhiirenporras Athyriun niponicum
Keltakirjokanukka Cornus alba, keltalehtiset ja keltakirjavat
Kiiltoleimu Phlox carolina
Kultapallo Rudbeckia laciniata, kerrotut, kuten 'Goldball'
Kurkkuyrtti Borago officinalis
Lehtosinilatva Polemonium caeruleum
Meksikonhanhikki Potentilla thurberi
Pallohortensia Hydrangea arborescens
Pilvihelmipihlaja Sorbus frutescens
Päivänkakkara Leucanthemum vulgare
Rikkaporkkana Daucus carota
Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea
Syysmyrkkylilja Colchicum autumnale
Taponlehti (lehtotaponlehti) Asarum europaeum
Virginiantädykkö Veronicastrum virginicum











