Hurmuri ja lisää tomaattisatoa

Myrsky ja Minna kommentoivat juuri edelliseen kirjoitukseen, että Viljo oli hurmuri. Juu, oli se, mutta niin on tämäkin. Ransu on oikea pehmoprinssi, josta ei voi pitää näppejään erossa.
Ransu on sitä mieltä, että se kohta sängystä on paras, johon mamma on jättänyt pyjamanhousut.

Ransu and the Pyjama Pants
Yes, he usually picks the spot where I have left the pants... The second thing to report is another tiny tomato – I ate the first one in December. How very unusual to get a tomato crop in winter. This is only possible indoors, naturally. But I provide no additional light for them and the days are so short!

Sitten siniuntuvista viherasioihin. Tomaattikasvit, joista kerroin joulukuussa, ovat tuottaneet toisen tomaatin! Sen ensimmäisen söin kuukausi sitten, suuren herneen kokoisena. Tästä toisesta hedelmästä saattaa tulla jopa hieman suurempi.
Kylvin nämä kesällä epähuomiossa, kun heitin multaan siemensekoituksen, jossa oli vähän kaikkea. En halunnut tomaatteja, mutta en myöskään hennonut heittää näitä menemään syksyn tullen, vaan jätin kaksi pientä tomaatintainta kasvamaan ruukkuihin sisälle. Onneksi, sillä niistä on ollut valtavasti iloa talven toivottomina kuukausina.

Ystävän tuoma orkidea tuo väriä kotiin, ja lisää vihreääkin löytyy jos jonkinlaisen verson ja taimen muodossa – kirjoitin kasvatuksistani Oma PIHA -lehden blogiin. Tulppaanien kukintaa on pian luvassa, ja toivottavasti myös muuta kiinnostavaa – ainakin Libertia 'Amazing Grace', Canna tuerckheimii ja Bomarea salsilla ovat itäneet.
TallennaTallenna

Pari kuvaa Viljosta

Etsin arkistoista kuvia ja vastaan tuli pari kuvaa Viljosta.

Hassu karvatassu, mussukoiden ruhtinas ♥
Viltsu ♥
Eipä tässä muuta. Pitäkää varpaat lämpiminä!

Keep Your Toes Warm!

Vuoden 2016 tilinpäätös

Kiitos Vaalean Vihreää -blogiin tästä haasteesta!

Mitä unelmia toteutit 2016?

Viimeinkin riittävän kokoisen puutarhajätekompostin. Ei kun oliko se jo edellisenä vuonna...

Tämän rakennuskuvat löytyivät ainakin viime vuoden kansioista! Navetan edustan lasinsirpaleita ja nokkosta täynnä olevan kivisen rytörinteen muokkaaminen pienten kivikkokasvien alppipenkiksi. Olosuhteita parantaisi vielä räystäskourun saaminen navetan katonreunaan, sillä nyt sadevesi tippuu suoraan penkkiin. Täytyy toivoa, että suuria menetyksiä ei ole.

Mitä opit?

Jos haisujouluruusu on tulossa kukkaan tammikuussa ja on luvassa pakkasia, se kannattaa suojata. Tämä ei enää keväällä noussut. Myös viherjouluruusulle talvi oli vaikea, mutta minusta sen juuristo vaikutti elävältä viime kesänä, vaikka mitään ei maan päälle noussutkaan.

Pitkään havittelemani jauhoesikon sentään tajusin suojata, sekin näytti jossain vaiheessa talvea tältä.

Esikkokevät: edessä kukkii siperianesikko, taempana hivenen vaaleampi mutta muuten hyvin samanlainen jauhoesikko ja voimakkaamman pinkkinä taustalla suikeroesikko. Keltaiset kukat kuuluvat tummalehtiselle 'Brazen Hussy' -mukulaleinikille.

Mitä murehdit?

Tästä valitan vähän väliä, mutta se on päällimmäinen murhe puutarhassa: peurat. Ne syövät lähes kaiken, viime syksynä menivät asterit ensimmäistä kertaa ja myös saniaisia syötiin loppusyksyllä. Keväinen kukkapenkki näyttää tältä: se on täynnä risuja, verkkoja ja hökötyksiä yrityksenä päästä näkemään edes joitakin sipulikukkia. Lähes jokainen puun taimi ja pensas täytyy verkottaa. Pihaesikoitakin ne penteleet syövät. Ja jouluruusuja, ja näsiää, ja ja ja... no, lopetan tähän. Tällä kertaa.

On todella ikävää "ihailla" kukkiaan verkon läpi. Narsissejahan ei syödä, mutta tuossa ovat nuo tulppaanit.

Mistä nautit?

Kevään valosta ja tontin saamisesta takaisin itselle lumen ja jään kynsistä! Mämmihetki omassa rauhassa omalla pihalla – parempaa ei voi ollakaan. Nautin yksinolosta sanoinkuvaamattoman paljon, se on ylellisyyttä.
Kevään avaruus ja mieletön valo, kun puissa ei vielä ole lehtiä, on... on... ei voi sanoin kuvailla. Järisyttävän hieno hetki.

Mitä haaveita on vuodelle 2017?

Hmm. Haaveeni ovat niin isoja, etteivät ne edes voi toteutua. Että saisi tontin peuranpitäväksi. Että talojen kunnostus olisi valmis, jotta voisi hyvällä omallatunnolla keskittyä pihassa möyrimiseen. Joten täytyy keskittyä pienempiin, mahdollisiin asioihin: että viime vuonna istutetut erikoisemmat esikot, kuten kuvan junnaninesikko, selviävät talvesta.

Toivon myös, että tontillani kukkisi mahdollisimman paljon ihania sarjakukkaisia, joihin olen täysin hullaantunut. Tässä kuvassa on kylläkin ihan tavallinen koiranputki, mutta onko kauniimpaa seuralaista lehtoakileijalle kuunaan nähty.
Viime vuonna kylvin sirosudenporkkanaa, joka ei onnistunut tulemaan kukkaan, mutta tänä vuonna olisi odotettavissa ainakin rikkaporkkanoiden kukintaa – ne tekivät viime vuonna lupaavia lehtiruusukkeita, kylvin ne edellistalvena.

Hullu haaveeni on, että saisin nähdä vuorikärhön kukkivan – noh, katsotaan nyt ensin, selviääkö se talvesta.

Vuorikärhö kukkii edellisvuoden versoilla, lisäksi kasvi on talvenarka, joten sen versot paleltuvat meillä poikkeuksetta talvisin. Käärin omani suodatinkankaaseen, kun en muuta löytänyt, ja tältä se nyt näyttää. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Kunhan edes selviäisi hengissä – punaruskeat lehdetkin ovat niin kovin kauniit. Mitä pidemmälle talvi etenee, sitä vaatimattomammiksi toiveet kutistuvat: kunhan edes pysyisi hengissä... kunhan kevät edes joskus saapuisi...

Kyllä tämäkin hetki taas joskus eteen tulee. On kevätpuuhia kesken pitkin poikin pihaa ja raikas vihreys huumaa. Luotan siihen, että kevään myötä energia taas palaa. Viime vuonna pikavauhtia toteutettu kirjaprojekti vei mehut, lisäksi aloin tuntea tappiomielialaa peurojen suhteen ja epäilyä siitä, että talojen korjaus ei koskaan etene siihen pisteeseen, että pääsisin muuttamaan vanhaan talooni. Viime vuosi oli vaikea, mutta jos tilanne ei tunnu paranevan, on mietittävä uusia vaihtoehtoja.

Haastan neljä seuraavaa blogia puntaroimaan viime vuotta – nyt olen seurannut blogeja niin harvakseltaan, että joku näistä blogeista on kenties jo haastettu, silloin tämän voi vain sivuuttaa:

En vindbris över Ekholmen
Susannan työhuone
Puhu mun ruohoille – herätyyys Santra, et ole kirjoittanut pitkään aikaan...
Lopotin Toimelan pihaunelmia

Tässä vielä haastekysymykset:

Mitä unelmia toteutit 2016?
Mitä opit?
Mitä murehdit?
Mistä nautit?
Mitä haaveita on vuodelle 2017?
Laita haaste kiertämään ja haasta neljä.


Haisujouluruusu – Helleborus foetidus
Jauhoesikko – Primula farinosa
Junnaninesikko – P. aurantiaca
Koiranputki – Anthriscus sylvestris
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Rikkaporkkana – Daucus carota
Siperianesikko – Primula cortusoides
Sirosudenporkkana – Ammi visnaga
Suikeroesikko – P. Pruhoniciana-Ryhmä
Viherjouluruusu – Helleborus viridis
Vuorikärhö – Clematis montana
TallennaTallennaTallennaTallenna

Tammikuun kalenteripoika

Heippa, kalenteripantteri täällä. Asiat sujuvat entiseen malliin. Talvella on lunta ja silloin ollaan pörhöllään ja nostellaan välillä tassuja.

Aina ei ihan tarkene laskea pehvaa maahan. Tai sitten ollaan muuten vain valmiustilassa, koska kytätään myyriä.

Pikkuveljiäkin kuuluu kytätä.

Kyttäämistä harrastetaan toki myös ikkunasta käsin.

Päivän tärkein uutinen: sain kauriin. Mamma haki pakkasesta ison pussin ja jakoi siitä sulle, mulle, sulle, mulle. Raavaalle suurriistanmetsästäjäpantterille sopivan kokoisia paloja.

Asiat ovat ihan mallillaan. Virkeää tammikuuta!
Toivottaa
Musti

January Calendar Boy
Enjoys outdoor activities, all types of stalking and a good leg.

Nukkekotikierros

Otin tänään vähän parempia kuvia nukketalosta, näistä pitäisi näkyä enemmän yksityiskohtia kuin edellisellä kerralla...
Eteinen on käytävämäinen tila, jonne lasketaan kaikki käsistä, kuten eteisiin yleensäkin.

A Tour in the Dolls' House
Here it is, as far as I've got with it. Three floors + loft in total, the top floor (+ the loft) still mostly unfinished.

Eteisen vieressä on keittiö.

En ole nukkeihmisiä, enkä välitä hankkia ihmishahmoisia nukkeja (ihmisvihaaja...). Tango-koira löytyy eteisestä ja viitteitä Jeevesin, tuon mainion herrasmiespalvelijan, läsnäolosta löytyy sieltä täältä, eteisessä on mm. knalli sekä vaateharja, pesulasta haettu takki vielä puuttuu, se on ollut tehtävien listalla jo jonkin aikaa... (miten minusta tuntuu, että tämä liittyy johonkin parin vuoden takaiseen joulusatuun).

Keittiössä on ruokakattaus Hercule-kissalle.

Eteisen toisella puolella on ruokasali.

Miss Marple nauttii teetä sitruunan kanssa ja voileipiä, joulukuusen kimalluksessa.

Kun ruokasalista noustaan portaat ylös, saavutaan ateljeeompelimoon.

Ompelimon vieressä ovat privaattihuoneet, makuuhuone ja kylpyhuone.

Henkilökohtainen kirjeenvaihto hoidetaan täällä.

Kylpyhuoneessa on aidot Hollannista tuodut Delft-laatat sekä marmorinen allastaso.

Ylimmässä kerroksessa on musiikkihuone ainoa, joka on lähellä valmista. Täältä johtavat vielä portaat parvelle, jonne tulee salainen tutkijankammio.

Musiikkihuoneen katto on aito lontoolainen 1700-luvun lopun malli, musiikkihuoneesta sekin tietysti. Kakluunin eteen täytyy vielä asentaa kipinäpelti ennen kuin tulen uskaltaa sytyttää.
Tämäkin huone näyttää paljon paremmalta sitten, kun loput jalka- ja kattolistat menevät paikoilleen. On ihmeellistä, miten ne muuttavat huoneet kuin taikaiskusta lasten nukketalosta oikean pienoismallin tapaiseksi.

Pikkujuttuja

Joulunalusflunssa esti hakemasta valmiiksi poltettuja minihautakiviä pajalta jouluksi tonttuasetelmaan, mutta parempi myöhään. Tässä se on; Tonttu hautausmaalla, tadaa!
Minihautakivet päätyvät myyntiin Etsy-kauppaani, kunhan ehdin ne sinne ensin laittaa. Puotini löytyy täältä.

Horror Christmas
At last I got the Christmas still life ("Pixie at the graveyard with blood-stained trees") done - a terrible flu prevented from getting the stones ready for Christmas. Perhaps the flu was a punishment for not liking Christmas very much, but I get not so easily defeated and made the installation for the New Year. The gravestones are being sold at my Etsy shop.
Also, the last dividing wall between the music room and the library is now in place in the dolls' house.

Nukkekotiin kuuluu sellaista, että viimeinen väliseinä musiikkihuoneen ja kirjaston välissä on paikoillaan! Musiikkihuone on lähes kokonaan sisustettu, vain katto- ja jalkalistoja sekä valaistus puuttuu vielä. Musiikkihuoneessa on pieni flyygeli, konserttiharppu sekä banjo. Kaapissa on nuotteja sekä saksofoni.

Seinän toisella puolella on kirjasto, mutta sen valmistumiseen tulee kulumaan runsaasti aikaa. Aion tehdä parketin pienistä puunsäleistä leikkaamalla ja liimaamalla, jotta projekti ei vain valmistuisi liian nopeasti.

Kerrosta alempana on valmiita huoneita: Puputytön ompelusalonki.

Sekä makuuhuone ja budoaari, jonka kirjoituslipasto on ahkerassa käytössä.

Alimmassa kerroksessa Miss Marple juo teetä ja syö voileipiä.

Keittiö on Hercule-kissan valtakuntaa.

Eteisessä Tango-koira tekee sitä, mitä koirat tekevät: tuhoaa kenkiä. Sillä on myös keittiöstä anastettu makkara.

Huomaan, että makrolinssi ei ole paras mahdollinen nukketalon kuvaamiseen, mutta olin liian laiska vaihtamaan linssiä. Tätyy ottaa uusia kuvia, kunhan jalustakin löytyisi ensin jostakin!

Pimeyskin aiheuttaa päänvaivaa. Otin tämän kuvan keskellä kirkasta päivää, silti huoneet ovat lampun valokeilan ulkopuolella aivan pimeitä. Joten palatkaamme asiaan.

Iloista pikkuruista uutta vuotta!