Helmiä, palloja ja hyvästejä

'Moskovan Kaunotar' eli 'Krasavitsa Moskvy' on aina yhtä häkellyttävän kaunis. Tämän täytyy olla kaunein jalosyreeni, ehkä. Nupulla kukat ovat vaaleanpunaisia helmiä ...

... ja avauduttuaan valkoisia, kerrottuja ja miedosti tuoksuvia.

The lilac 'Beauty of Moscow' is so beautiful that words fail to describe it. It is so sad that now there is nearly a year's wait for the next flowering.

Syreenien kukkia tuli nyt jo ikävä. Kuluu lähes vuosi ennen kuin ne näkee taas. 'Moskovan Kaunottaresta' sivummalle on vaahteran alustan metsäpuutarha. Särkynytsydän kukki todella pitkään, vihoviimeiset kukat killuvat varsien päissä edelleen, sitten sekin on ohi.
Edessä on kivikkoalvejuuren kalanruotomainen lajike 'Linearis Polydactyla'. Se on muodostanut niin hyvän näköisen mättään, että ostin tänä kesänä sille kaverin ja jos niitä on vielä Plantagenilla, voisin ostaa vielä pari lisää.

Tässä samaa metsäpuutarhapenkkiä vähän kauempaa. Kirjosieppojen pöntön jalka on esteettisesti keskellä kuvaa. Siirsin vaahteran vierelle ukkolaukan, en tiedä, viihtyykö se näin kuivassa, mutta kokeillaan. Tämä yksi kappale oli nimittäin väärän värinen siellä missä se kasvoi.

Portaanpielen kukkapenkissä kaikki muut ukkolaukat ovat lajiketta 'Purple Sensation', jonka purppuraväri on todellakin sensaatiomaisen syvän ihana. Hailakampi violetti perusmuoto näytti aivan surkealta näiden vieressä, nyt yksinään vaahteran alla se on paljon koreampi.

This small patch of Allium 'Purple Sensation', columbines and Milium effusum 'Aureum' (not very visible in the picture) never fails. It is a Great Combination.

Aurinkoista päivänjatkoa!

Jalosyreeni – Lilac – Syringa Vulgaris-Ryhmä
Kivikkoalvejuuri – Dryopteris filix-mas
Ukkolaukka – Allium hollandicum

Paahdepenkissä tapahtuu

Verikurjenpolvet kukkivat ahkerasti edelleen. Hempeän punainen lehtoakileijakin jaksaa yhä vain. Vaaleanpunaisten seuraksi on avautunut päivänkakkaran ja tähkähietaliljan valkoisia kukkia.

The hot border is quite floriferous. Hot as in very sunny situation, not colour.

Suloinen pienikasvuinen etelänruusuruoho 'Mars Midget' avasi ensimmäisen kukkansa.

Tämä pääty on paahdepenkin uusinta osaa, tänä keväänä ja kesänä istutettua. Punavirmat avaavat kukkiaan vähitellen maksaruohojen, sikoangervojen ja leimujen seurana.

This end of the border is planted this spring. I had some Red valerian that I had raised from seed but hares and deer ate them all. This is a second attempt with bought plants. They have to be protected well in the autumn.

Sinileimu on mystisen värinen kesäillan myöhäisessä valossa.

These last three images are taken just before 10 pm. There is plenty of light, but it is blue and mysterious.

Sammalleimu 'Kimono' on suloisista suloisin. Tämä on se minipieni pistokas, jonka ostin toissa keväänä Tukholman puutarhamessuilta, jos joku vielä muistaa sen peukalon kokoisen tupsun keskellä suurta ruukkua. "Kun ensi kertaa sinut näin, olit nääääin pieni!"

Yhtä suloinen omalla tavallaan on kerrottukukkainen sikoangervo. Sen kukat ovat kuin pienen pieniä juhannusruusun kukkia.
Suloista päivänjatkoa!

Etelänruusuruoho – Knautia macedonica
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Punavirma – Red valerian – Centranthus ruber
Päivänkakkara – Leucanthemum vulgare
Sammalleimu – Phlox subulata
Sikoangervo, kerrottu – Filipendula vulgaris 'Multiplex'
Sinileimu – Phlox divaricata
Tähkähietalilja – Anthericum liliago
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

Päivän kukkakuvat

Vielä kerran...

Oli pakko käydä ottamassa uudet kuvat, kun puskat ovat kukkia täynnä. Kaunokurjenmiekka (Iris setosa var. canadensis)...

One more time now that they are in full bloom... Blue flag iris.

... ja siperiankurjenmiekka 'Wealden Butterfly'.

And Siberian iris 'Wealden Butterfly', in tribute to my former home county Kent.

Loisteliasta tiistaita!

Kurjenmiekkojen aika

Saarella luonnossakin kasvava keltakurjenmiekka komistuu vuosi vuodelta. Se kasvaa kosteassa kohdassa, missä se seisoo vesilammikossa ainakin keväisin lumien sulamisen aikaan ja joskus jopa puoli vuotta putkeen, kuten viime talvena.

The damp garden and retaining wall above it grow and grow. The slope is a very useful landfill area for all the earth I dig up and can't place elsewhere. It also levels the slope a little bit for a future orchard. Yellow flag iris, native to the island, thrives in boggy soil.

Sama hieman toisesta kuvakulmasta. Olen rakentanut kivipengertä sitä mukaa, kun sen yläpuolelle kertyy maata kaikista niistä paikoista, joissa tonttia pitää kaivaa. Maa-aineksen sijoittaminen tontille voi olla hankalaa, mutta on hyvä jos sopiva paikka löytyy, sillä maan kuljettaminen pois kuluttaa paljon luonnonvaroja. Rinteen tasoittaminen tällä lailla on hyväkin, nyt vesi valuu maltillisemmin rinnettä alas ja paikka on otollisempi tulevalle hedelmätarhalle.
Märän kohdan pohjalla kasvaa keltakurjenmiekan lisäksi osmankäämiä (kapealehti-, kirjavalehtinen leveälehti- ja pikkuosmankäämi), kirjavalehtisiä kalmojuuria, ratamosarpiota, rantakukkaa, ranta-alpia, suopayrttiä, punakukkaista mesiangervoa, rantatädykettä, keltapiukkasaraa, kilpiangervoa ja rusopunalatvaa. Reunalla, hitusen kuivemmassa, kasvaa lisää rantatädykkeitä, lisäksi kulleroita, päivänliljoja, koristekastikkaa ja kellopeippiä.

Kosteikkopuutarha on pihatien vasemmalla puolella kuusen vieressä. Sieltä johtaa jonkinlainen salaojaputki polun ali oikealle eli saunan nurkalle. Sielläkin on kosteaa ja sieltä pilkottaa jotakin sinistä...

The damp garden is on the left side of the garden path, dampness continues through a pipe and on the right by the sauna. There are Blue flag and Siberian irises.

Näistä pitäisikin ottaa uusi kuva, kun kukkia on jo paljon enemmän! Edessä violetinsininen kaunokurjenmiekka ja taustalla sinisempi siperiankurjenmiekka 'Wealden Butterfly'.

Siberian irises and Blue flag iris like damp conditions and don't mind full sun.

Sama toiselta puolelta eli nyt etualalla on siperiankurjenmiekka. Kun nämä siniset lopettavat, jatkaa niiden välissä kasvava valkokukkainen loistokurjenmiekka, se on sopivasti juuri vähän myöhäisempi.
Siperiankurjenmiekan vieressä kasvaa vielä pieni valkokirjavalehtinen keltakurjenmiekka. Vähän leveämmät lehdet kuuluvat päivänliljoille, ne kukkivat loppukesällä ja silloin värimaailma on punainen ja oranssi.
Värikästä viikon alkua!

Kaunokurjenmiekka, kuvan laji – Iris setosa var. canadensis
Keltakurjenmiekka – Yellow flag iris – Iris pseudacorus
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
Siperiankurjenmiekka – Siberian iris – Iris sibirica

Ruusujen aika

Juhannusruusu aloitti keskikesän ruusuparaatin.

Rosa pimpinellifolia 'Plena' is a traditional, very floriferous rose in our gardens. Is flowers only once but when it does, it is spectacular.

Seuraavaksi ovat vuorossa apteekkarinruusu, portlandruusu ja David Austin -ruusut, jotka yllätyksekseni ovat talvehtineet erinomaisesti. Sen sijaan papulanruusu ja kirjoapteekkarinruusu näyttävät menehtyneen. Mysteeriruusu, joka kasvaa edesmenneen rakennuksen reunalla, kukkii vasta heinäkuussa.

Pihallani on muitakin kuin jalostettuja ruusuja. Villinä kasvava orjanruusu viihtyy paikoitellen liiankin hyvin. On mukavaa antaa sen silti kasvaa muutamassa paikassa, kuten tässä tulevassa hedelmätarhassa.

Näiden kukinta on pian ohi, mutta ne ovat kukkiessaan valtavan suloisia.

Rosa dumalis grows naturally in my garden and I let it be in some places. It is very sweet.

Juhannusruusu – Rosa pimpinellifolia 'Plena'
Orjanruusu – Rosa dumalis

Puutarhapantterin seikkailut jatkuvat

Musti Puutarhapantteri tarkkailee tiluksiaan juhannusruusun kupeessa, puretun kuistin edessä.

Musti the Garden Panther is busy guarding his estate.

Siitä voi siirtyä lankkukasan päälle jotta näkee kauemmas.

Lankut odottavat heinäkuussa aloittavia kirvesmiehiä, jotka rakentavat lattioiden alusrakenteet hirsitaloon. Ehkä jo tänä kesänä voi jonkun huoneen vanhat lattialankut asentaa takaisin paikoilleen!
Taustalla näkyy rintamamiestalon kuistia ja sen edustan varjopenkkiä. 'Spring Green' -tulppaanit kukkivat siinä varsin myöhään kesäkuun puolella. Vihreäraitatulppaanit ovat muutenkin tulppaaneista myöhäisimpiä.

There is a pile of wood waiting for the heritage carpenters to start work in July. They will construct new structures for the floors. The lovely old floorboards will of course be put back in place, only the supporting structure and insulation will be new.

Aivan kuistin portaanpielessä viihtyvät lehtoakileijat ja 'Purple Sensation' -ukkolaukat.

Suoraan kuistin portailta eteenpäin on vähän tiiliä varastossa, tosin tälle kasalle keksin jo käyttöä (kuva edustaa slow-bloggausta ja on otettu yli viikko sitten). Metsäpuutarhapenkin reunalla on kiviä ja lintujen kylpy- sekä kissojen juoma-allas.

Olipas mukavasti kirjosiepolla maustettua vettä, tuumaa Musti.
Puutarhapantterin seikkailut jatkuvat. Seikkailuntäyteistä juhannuspäivää!

Luonnonsuojelualue

Sain viime kaupunkireissulta tuotua uuden tonkan Uulan punamultamaalia, väri Faluninpunainen. Talon etuseinä sai maalin viimeisenkin metrin matkalle, joka viimeksi jäi uupumaan. Maalia riitti päätyseinään ja takaseinän puoliväliin ja olisi riittänyt pidemmällekin, mutta sitten tuli niin kova nälkä, että oli pakko lopettaa ja valmistaa ilta-ateria.

Takaseinän yläosassa, juuri paneelin alapuolella, on pieni laikku ilman maalia. Se on luonnonsuojelualue.

Olin todella vähällä sutaista maalia pienen neonvihreän rykelmän päälle.

Siinä on asetelma pienen pieniä munia siististi muodostelmassa kuin biljardipallot. Kuvassa munat ovat noin viisi kertaa suurempia kuin luonnossa. Ne ovat herkullisen näköisiä, melkein kuin nonparelleja.
Vähän mietin, minkähän otuksen munia nämä ovat. Tuhoaakohan hyönteinen taloani? Onkohan se uhanalainen laji?
Selvisi, että munat kuuluvat viherluteelle. Se ei ole uhanalainen mutta ei myöskään tuhoa taloja. Kuoriutukoot rauhassa.

Kaikenlaisia otuksia on pihalla muutenkin. Tästä tulee kai isona kehrääjä.

Siinä kelpaa ruusun availla nuppujaan punaisen seinän edustalla.
Ihanaa juhannusta kaikille!

Happy Midsummer!

Kesäpäivänseisaus muotopuutarhassa

Taas ollaan muotopuutarhassa. Vaikka tämän muodot eivät vielä ole valmiit, alkaa tilan tunnelma olla jo vähän sellainen kuin olin ajatellut. Paitsi että se on ehkä vieläkin ihanampi.

The midsummer solstice in the English Garden. (These images are not taken in the middle of the night however!)

Juhannuspionin tähän penkkiin siirretty taimi kukkii ensimmäisellä kukallaan. Valkoiset lehtoakileijatkin kukkivat edelleen. Niiden seuraksi tulevat kohta 'Apricot Beauty' -sormustinkukat.

Tähtilaukka availee kukkiaan hitaasti. Tämä on aika kiva yhdistelmä 'After Eight' -iison kumppanina, kunhan tuo pieni iiso tuosta kasvaa (etualalla). Sillä on hieman violettiin vivahtavat lehdet ja varret.

This is the first time I have Allium cristophii in my garden. I now remember why this plant allured me so when I first saw it in England!

Odotan jännityksellä, millainen räjähdys tästä laukasta tulee. Tämän pitäisi olla 'Forelock'. Kukkanuppu on jo nyt yli metrin korkeudessa, kunhan se tuosta nousee, on näky melkoinen!

Muotopuutarhassa viihtyvät muutkin kuin minä. Pikkulinnut laskeutuvat köynnöskaarelle tai tuolien selkänojille vähän väliä ja napsivat hyönteisiä kasvustosta. Musti tuli lisäksi esittelemään puutarhaa. Mutta mitä siellä vasemmalla on?

Haa! Riiviöpikkuveli vaanii kukkapenkissä! (Mirrinminttu kukkii sinisenä Mustin ja Ransun välissä, mutta minusta ne eivät ole huomanneet koko kasvia).

Mustin ei tarvitse kuin nousta hyökkäysasentoon, niin Ransu on jo pakomatkalla. Se on niin pikkuinen ja hassu.

Siellä se Ransu hihittelee mennessään. Olen koko alkukesän hyräillyt uutta Ransu-laulua: Pieni manulinpoikanen uiskenteli veessä, pieni manulinpoikanen lumpeenlehden eessä.

Nyt juhannuksen kunniaksi julkistetaan uusi manulilaulu: Manuli on pyöreä, manuli on soikea, manuli on kissa ihan oikea!
Hauskaa kesäpäivänseisausta!

Iiso – Agastache
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Tähtilaukka – Allium cristophii

Huussin takana kalliolla

Aloitetaan tästä. Huussin vieressä, tai sen ja hirsitalon välissä, on villi kukkapenkki. Tämä on sama paikka, mistä oli kuva pari päivää sitten juhannuspionista heinikossa, nyt on heiniä jo vähän karsittu, mutta ei koskaan kokonaan. Sama kitkemismetodi pätee mäkikuismaan, ahdekaunokkiin, puna-ailakkiin, niittyleinikkiin, ojakärsämöön ja valkopeippiin. Kuka niistä nyt haluaisi kokonaan eroon!

This is my semi-wild border by the privy (or cludgie, if you're Scottish). The privy certainly deserves its own garden, since it produces so much fertile soil.

Ukkolaukat nousevat tyräkin kasvustosta. Tälle tummalehtiselle tyräkille ei taida vieläkään olla suomenkielistä nimeä. Se on Euphorbia dulcis 'Chameleon'.

Korallikeijunkukka on aloittanut koko kesän kestävän kukinnan.

The combination of many wild grasses and weed-tolerant ornamental plants is totally to my liking.

Huussin toisella kulmalla ryöppyävät koiranputket.

Cow parsley by the privy. Unfortunately the seeds for 'Ravenswing' never germinated. I perhaps waited too long. Thank you anyway, C! They would have been great but I try to acquire the plant one day some other way.

Viereisessä kuivan maan kukkapenkissä, joka on aivan talon vierellä räystään suojissa, kukkii Allium orientale.

Villin penkin yläpäässä kasvaa kirsikkapuu. Siihen kiipeää alppikärhö ja juurella kasvaa sinikuunlilja 'Frances Williams'.

Kirsikkapuun takana on tonttini ainoa kallio. Aloin kaivaa tätä laajemmin esiin keväällä, mutta kaivuu on hidasta, sillä ohuessakin mullassa risteilee kirsikkapuiden ja tuomen kaikkialle leviäviä juuria. Kalliopinta on kuitenkin laajentunut useita neliömetrejä ja työ jatkunee syksymmällä, kun paras maalauskausi ja muut rakennuskiireet ovat ohi.

At the far edge of my garden is The Rock. My only and very precious ground rock. I unearthed some of it in the spring and the job will continue one day, house renovation permitting. The view further up from The Rock is lovely.

Täältä paistaa aurinko viimeiseksi kesäiltoina ja näkymä koiranputkiniityn yli jatkuu jo sortuneen vanhan talon vajalle saakka. Sen katonharjan voi juuri ja juuri erottaa kaukana puita vasten.

Eikä niitty ole ainoastaan koiranputkea... seassa kukkii metsäkurjenpolven suloisia violetteja ryppäitä.

The combination of cow parsley and wood cranesbill is breathtakingly beautiful.

Näkymä kalliolta alas. Olen kaivanut ojaa kallion juureen, jotta vedet talon ylämäen puolelta saa johdettua pois. Ojan takana on kirsikkapuu, jonka toisella puolella villi kukkapenkki pioneineen sijaitsee.
Ransulla on aika hyvä maastoväri kalliolla, kuka huomaa Ransun?

Pihapantterin seikkailut jatkuvat.
Mukavaa keskiviikkoa!

Alppikärhö – Clematis alpina
Juhannuspioni – Paeonia humilis 'Flore Pleno'
Koiranputki – Cow parsley – Anthriscus sylvestris
Korallikeijunkukka – Heuchera sanguinea
Metsäkurjenpolvi – Wood cranesbill – Geranium sylvaticum
Sinikuunlilja – Hosta sieboldiana
Ukkolaukka – Allium hollandicum