Pantteri unohtui

Edelliseen juttuun olin valinnut kuvat Mustistakin, mutta sitten ne unohtuivat. Miten niin voi käydä!
Siispä Musti saa tässä oman jutun.

Asiaa ei ole muuta kuin että mamman remppa on ihan ok paitsi silloin kun se käyttää poraa ja imuriakin voisi käynnistää harvemmin.

Aurinko saisi käynnistyä, se on näiden kuvien ottamisen jälkeen lakannut toimimasta.

Keittiöremppa etenee

Otsikko on harhaanjohtava, sillä lähes koko kaupunkiasunto on rempassa, kun kerta remppaamisen aloitin. Ainoa huone, joka on valmis, on parveke.
Huhtikuun jälkeen en ole tehnyt rempan eteen muuta kuin tasoittanut eteisen seinää ja valanut betonitason, joka näkyy kuvassa astianpesukoneen päällä, ja pienemmän tason lieden oikealle puolelle.
Keittiöön on alkanut viimein ilmestyä hyllyjä. Kuvassa näkyy myös luotettu systeemi kalusteiden kannatteluun korkeuksien katsomista ja kiinnitystä varten: kirjapinot. Niiden avulla myös painava betonitaso meni paikoilleen, kirja kirjalta korkeammalle hilaten.

Kitchen Renovation Update
Things are happening for the first time since April!

Suurin osa hyllyistä tulee päätyseinälle. Pitkä hylly katkaisee korkean oviaukon, josta poistin oven karmeineen jo ajat sitten. Sama ratkaisu on eteisestä makuuhuoneeseen menevässä oviaukossa.
Valaistus tulee toimimaan suurelta osin tuon vanhan remppalampun avulla, se on juuri sellainen sopiva tähän. Se kun on oikea raksavalaisin, niin siinä ei ole katkaisijaa, töpseli laitetaan seinään aina kun halutaan valoa.

Ratkaisut ovat muutenkin sellaisia, että kaikki näkyy ja käytetään sitä mitä löytyy. Tiskialtaan alla näkyvät viemäriputket hajulukkoineen.
Luulen, että maalaan puuosat samalla salvianvihreällä maalilla, jota juuri tilasin olohuoneen seinää varten. Mutta koska en ole ihan varma, katselen rauhassa, miltä näyttää. Puukin on ihan kiva harmaan metallin ja betonin vierellä, tässä keittiössä on muutenkin teemana se, että kaikki on sitä miltä näyttääkin. Makkarin oviaukon reunaan hankin soiron vaneria, se on niin nätti, ettei tekisi mieli maalata ainakaan sitä. Vanerin reunassa näkyvät puukerrokset kiehtovat.

Kuivausritiläkään ei ole kaapissa. Sitä ei paljon tarvita, kun on astianpesukone.

Tällaista täällä, homma jatkuu pikku hiljaa. Onneksi itselle tehden ei ole tulospaineita.

Kukkia sisällä ja ulkona

Pelargonit muuttivat sisään. Pelargonium sidoides on kasvanut kookkaammaksi kuin koskaan ennen, tälle täytyy rakentaa amppeli. Tai siis kiinnittää joku koukkusysteemi tukevasti kattoon, amppeleita on kyllä.
Valitettavasti terälehtiä alkoi varista heti, kun siirryttiin viileänkosteasta ulkoilmasta sisälle. Onneksi nuppuja on kuitenkin paljon.

Amppeli tulee olohuoneen ikkunakulmaan; tässä ei ole vaaraa, että siihen löisi päätään. Paitsi joka kerta, kun kastelee kukkia. Hmm...

Ulkonakin kukkii vielä muutama sinnikäs luonnonkukka. Kurjenkello pitää seuraa japaninvaahteralle.

Samoin tekee puna-ailakki.

Japaninvaahtera 'Osakazuki' on itsekin kaunis kuin kukka.

Vielä kerran suloiset murattisyklaamit ruukussaan.
Nyt on sama tilanne kuin aikaisin keväällä: tulee kuvattua samoja kasveja koko ajan, kun kukkia on vähän. Mutta ei kai näihin kyllästy?


Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kurjenkello – Campanula persicifolia
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Puna-ailakki – Silene dioica

Pihakierros Ransun kanssa

Vastikään kymmenen vuoden ikään päässyt Ransu on hyvin seurallinen, kuten kai norjalaiset metsäkissat yleensä ovat. Se ei tykkää olla yksin ulkona, tai yhtään missään, mutta kun minä menen ulos, tulee se kaveriksi.

October Fun
My little 10-year-old Franz Sanchez is usually always where I am. Norwegian forest cats are very very sociable! But not with anybody, it has to be his own Mom.

Teemme pienen pyrähdyksen kissamintun tienoille.

Samassa penkissä kukkii ihanasti viime (vaiko jo toissa?) vuonna siemenestä kylvetty krysanteemi, jonka Elämää luonnossa -blogin Sylvi tunnisti lajiksi Chrysanthemum zawadskii. Tänä vuonna pehkon kyljessä on myös yksi hailean oranssinpunainen kukka, liekö viereinen taimi, vai onko tämä kasvi onnistunut tekemään senkin värisen kukkavarren.

Mennään muotopuutarhaan.

Kukinnan jälkeen leikattu mirrinminttu 'Six Hills Giant' kukkii uudestaan. Se on loistava syyskukkija, kunhan ohikukkineet varret leikataan loppukesällä pois.
Komealuppion kuihtuneita kukkia en ole poistanut, mutta se on muuten vain kukkinut yhtäjaksoisesti yli kaksi kuukautta. Sen kuivuneiden lehtien poistaminen siistisi istutusta ja toisi kukat vielä paremmin esiin.

Pudonneita vaahteranlehtiä ei parane vielä silputa, sillä ne ovat mainiota leikkimateriaalia.

Leikimme "Mamma, heitä lehteä" -leikkiä. Kuvaaminen samaan aikaan on hieman haastavaa. Täytyy tarkentaa valmiiksi ja toivoa, että Ransu osuu tarkennusalueelle.

Me Ransun kanssa toivotamme iloista lokakuun jatkoa!


Komealuppio – Sanguisorba hakusanensis
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii

Syyslehtien seassa

Ompelin uuteen porttiin vielä viirinauhan, muuten peurat hyppivät portin yli mennen tullen.

Amongst the Autumn Leaves
A lot of leaves have fallen. The colour combination with lilac asters and autumn crocuses is stunning. It is lovely to observe the trees, shrubs and perennials changing colour, all in their own time. Some are still green. Lilacs are turning lime green and rowan trees red; maples are golden.

Mainitsin aiemmin 'Little Carlow' -asterin ja syyssahramien mahtavan värisointuvuuden. Tässä nyt yritelmä saada niitä samaan kuvaan... Vaahteranlehdet tuovat täydellisen taustan!

Samat kasvit toisesta suunnasta. Tuo iso vaahterankanto keskellä ei ehkä kuole ikinä, olen tappanut sitä kymmenen vuotta ja aina se pukkaa lehtiä.

Elefanttiheinä 'Purple Fall' on ainoa Miscanthus, joka on suostunut asettumaan puutarhaani. Se kasvaa hirmu kuivassa paikassa, joten se kituu, mutta toisaalta ehkä juuri sen takia talvehtii kumminkin. Syysväri on mahtava viininpunainen.

Ransu tuli seuraksi kuvauskierrokselle.

Puut vaihtavat väriä kukin eri tahtiin, näkymä muuttuu päivittäin. Koivut menevät keltaisiksi ja pihlajat punaisiksi. Japaninlehtikuusi on vielä vihreä, tänään havaitsin ensimmäiset keltaiset neulaset.

Murattisyklaamit tekevät koko ajan uusia kukkia kuihtuneiden tilalle.

Vielä kerran uusi portti viireineen.
Värikästä keskiviikkoa!


Asteri 'Little Carlow' on asteriristeymä ja luetaan nykyisin sukuun Symphyotrichum
Elefanttiheinä – Miscanthus sinensis
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Syyssahrami – Crocus speciosus

Hyvä päivä

Saarni muuttui limenvihreäksi, mutta parin viime päivän voimakas tuuli vei sen lehdet vuorokaudessa. Se on varsinainen pikavaristaja. Niin ihana puu, että muuta vikaa siinä ei sitten olekaan.
Taustalla on lämpimänkeltainen metsävaahtera, mahtava väripari saarnelle. Ruskan eri sävyistä syntyy eloisa syyspiha. Huussin edessä on vielä nuori rusotuomipihlaja, siitä tulee yhtä upean punainen kuin aiemmin mainitusta sirotuomipihlajasta. Pari pienempää punaista läiskää ovat japaninvaahteroita.

A Great Day
Gorgeous autumn colours, a new gate in place plus warm weather with sunshine all day – could one ask for more?

Edellisistä syysastereista jäi mainitsematta 'White Ladies'. Suurin osa kukista on valitettavasti syöty, mutta muutama on säilynyt 'Rohan Weeping' -pyökin oksien suojissa. Ruosteenpunainen ja valkoinen ovatkin ihana pari.

'Rohan Weeping' näkyy Rohan-penkin etuosassa.

Penkin kauimmaisessa päässä on ainoa verkolla suojattu Austin-ruusuni, joka näyttää, mihin nämä ruusut kykenevät, jos niitä vain ei syödä... koko ajan uusia kukkia ja vielä muutama nuppukin! Tämä upottavan punainen lajike on WILLIAM SHAKESPEARE 2000 eli 'Ausromeo'.

Shakespearen voi juuri ja juuri erottaa Mustista oikealle valkoisen kepin takana.
Kauempana kylätien varressa loistavat vaahterat, pihlajiin alkaa tulla punaista väriä. Kuvan vasemmassa laidassa hehkuu parsa keltaisena, sen sävy osuu koivun kanssa täydellisesti yksiin.

Tontin toisessa päässä, niin ikään kylätien varressa, on uusi portti. Kuvassa sitä esittelee marjaomenapensas 'Marleena'.
Portin oikeanpuoleinen osa on vanha, se on lojunut navetan takaseinällä monen monen rojun takana kaikki nämä vuodet.
Ihanaa, kun tällainen pitkään mielessä kytenyt projekti valmistui. Tein portille pienemmän parin vasemmalle puolelle, sillä en halunnut kovin kapeaa tolppien väliä – tähän pitää mahtua esimerkiksi peruuttamaan traktorin peräkärryä. Vähän mietin, miksi en laittanut porttiin samaa välistystä ja kulmaa kuin oikeallakin puolella, mutta minulla onkin tapana tehdä ensin ja tuumia vasta sitten.

Siinä se on kylätieltä päin katsottuna. Täytyy todeta, että vanha portti sopii vanhaan kylään. Tummanruskea väri tulee tervasta (+pellavaöljy +puutärpätti), sillä tuo vanha portti on melko iäkäs, toivottavasti se kestää mahdollisimman pitkään. Nyt kylätiellä kulkijoita kohtaa ihana tuoksu jonkin aikaa.
Tolpat ovat korkeat, koska ompelen niiden väliin vielä viirinauhan pitämään peuroja loitolla. Tämän portin jälkeen tonttia on enää aidattavana parikymmentä metriä, sitten homma alkaa olla valmis. Ei aita peurojen tuloa estä, mutta hankaloittaa toivottavasti merkittävästi. Toistaiseksi joka aamu on pihassa tuore peurankakkaläjä jossakin kohtaa ja kasvillisuutta syöty sen mukaisesti.

Lähdin jatkamaan tietä ylös. Tältä näyttää muotopuutarha tieltä käsin.

Toisessa päässä tonttia, laivarannan puoleisessa päässä, on uusi liikennemerkki. Vanha kissakylttini oli niin huono alun perinkin, että olen jo pitkään suunnitellut sen uusimista. Viimein sain hankittua sille tolpan, lyötyä tolpanjalan maahan ja kun löysin vielä kyltiksi sopivan muovisaavin kannenkin, ei mikään enää pidätellyt – siinä se nyt on ja toivottavasti kestää kauemmin kuin edellinen.

Mahtavaa, kun työlistalta voi vetää peräti kaksi kohtaa yli saman päivän aikana!


Japaninvaahtera – Acer palmatum
Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Metsävaahtera – Acer platanoides
Parsa – Asparagus officinalis
Pyökki – Fagus sylvatica
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii
Saarni – Fraxinus excelsior
Syysasteri – Symphyotrichum novi-belgii

Asteri, sahrami, Ransu ja moni muu

Ihanat syysasterit tulevat kukkaan. Osa olisi tullut jo aiemminkin, mutta kun peurat syövät latvat, kestää astereilla tehdä uusia kukkanuppuja. 'Royal Ruby' on onneksi säästynyt syömiseltä, ehkä siksi, että tämä kasvaa niin kookkaan pionipehkon katveessa, että koko asteri on melko pieni siihen verrattuna. Taustana ovat limenvärisiksi menneet liljanvarret, hyvä korostusväri tummalle kaunottarelle.

Pienikokoinen, tuuhea ja yleensä hyvin kukkapitoinen 'Little Carlow' -asteriristeymä on myös ehjä ja availee ensimmäisiä kukkiaan. Tämän ympärillä on rautakehikko, joka toivottavasti riittää suojaksi.

'Little Carlow' kasvaa muotopuutarhassa samassa penkissä kuin muutama viikko sitten istutetut syyssahramit (lajike 'Conqueror', vaikka en näe eroa tavis-syyssahramiin muuta kuin hieman isommassa koossa). Värimätsäys on täydellinen asterin kanssa, vaikka en niitä yhteiskuvaan saanutkaan.

Liilansiniset kukat erottuvat kauniisti syksyisistä vaahteranlehdistä. Ihanaa syysiloa!

Riemu repesi siitäkin, kun voitimme paketin luujauhoa Sarin puutarhat -blogin arvonnassa.

Ransun mielestä mitä mainiointa ainetta, hän on selvästi samoilla linjoilla Kukkaiselämää -blogin tähden Mikin kanssa.

Luujauho on kiinnostanut minua jo pidempään (Ransua ehkä vasta tästä päivästä alkaen), mutta en ollut saanut aikaan paketin ostamista. Kuulin luun käytöstä lannoitteena jo ammoisina aikoina ottaessani selvää biodynaamisesta viljelystä.
Nyt upotin sen kokonaan multiin kukkasipuleiden kanssa. Tai siis en pakettia, vaan jauhon, istutuslapiollinen kerrallaan, kunkin sipulin kanssa samaan kuoppaan.

Luujauho lienee osastoa Moni muu, mutta en tullut lukeneeksi paketin kylkeä ja käytin sen jo hellan sytyttämiseen. Liekö lehmien luuta vai mitä, ehkä Moni röh tai kot? Täytyy tutkia asiaa. Joka tapauksessa kannatan sydämellisesti sitä, että eläimen ruhosta käytetään kaikki hyväksi, kiitollisuudella ja eläintä arvostaen.

Ransu arvostaa samoja asioita.

Istutussession lopuksi vedettiin pieni manulihepuli.

Sitten piti vielä odottaa, että mamma lopettaa muut ulkohommat. Kuisti on sekasorron vallassa, sillä mamma on alkanut skrapata kuistin kaiteita.

Hirmu paljon hommaa yhdelle pienelle manulille.
Mukavaa viikonloppua!


Syysasteri – Symphyotrichum novi-belgii, Aster novi-belgii
Syyssahrami – Crocus speciosus