Parvekkeella piipottaa

Voi, kun nyt ei tulisi kovin kylmä kausi. Kaupunkiparvekkeellani eletään nimittäin jännittäviä aikoja.
Istutin syksyllä ruukkuun kreetansyyssahramin 'Fontenayi' -lajiketta, kun ei tällaisia oikein uskalla avomaalle laittaa. Jonkin tiedon mukaan sen pitäisi kukkia joulukuussa jossakin maassa. Piippoja nousee joka päivä lisää.
Vieressä on ystävän antama tasetti, se venyy pituutta kuin teini.

Kaksivärinen myrkkylilja 'Harlekijn' teki kaikkiaan kolme kukkaa; aika metka väriläiskä. Saman ruukun toiseen reunaan istutettu loistomyrkkylilja 'Atrorubens' on viimein pistänyt nenänpäänsä mullan pinnalle, huomasin sen juuri äsken!

Mukavampaa puuhaa ei lienekään kuin piippobongaus. Ystävä antoi syksyllä pussin 'S. Arnott' -lumikellon sipuleita, hänen kun piti jakaa oma mättäänsä. Nekin menivät ruukkuun parvekkeelle, sillä halusin saada ne multaan niin nopeasti kuin suinkin.

Onneksi näin tuli tehtyä, sillä ihastuksekseni laskin lumikellon piippoja tänä aamuna kuusi kappaletta.
Lumikellothan on paras saada heti maahan, ja kun en muutamaan päivään ehtinyt kotisaarelle, päätin laittaa ne ruukkuun. Tein viime talvena testin, jossa yhdestä satsista istutin puolet ruukkuun ja toisen puolen avomaalle. Ruukussa olevista olisi useampi kukkinut, mutta omat aikatauluni menivät siten mönkään, että en nähnyt niitä kuin vasta kuihtuneina. Tuli paukkupakkaset, joiden ajaksi ne oli pakko siirtää parvekkeelta jääkaappiin. Tällöin olin kotona saaressa ja lumikellot kehittivät sillä välin kukat jääkaapissa. Avomaalle istutetut nousivat keväällä, mutta yksikään niistä ei kehittänyt kukkanuppua.
Osan tämän syksyn lumikelloista istutin välittömästi turvepotteihin, jotka sain sitten vietyä kotiin puutarhamaahan.

Nyt toivon niin kovin, että saisin nähdä nämä lumikellot kukassa!

Pakkasta ei vielä ole ollut muutamaa astetta enempää, niinpä kärsimyspassio elelee toistaiseksi parvekkeella. Sen lisäksi siellä on pari pientä kivikkokasvia, jotka lähes kuivuivat kokoon kesällä.

Passio on talvellakin vihreä. En tiedä, missä sen pakkasraja kulkee, mutta koska se kasvaa puutarhakasvina Etelä-Englannissa, missä voi talvella tulla lunta ja hieman pakkasta, ei se ihan arkajalka ole.

Sama tekniikka tämän suhteen. Sain tämän yhdeltä haastattelukeikalta pistokkaana, luultavasti jokin mehipuu. He olivat saaneet sen Italiasta. Viihtyy parvekkeella muutamaan pakkasasteeseen asti. Jos tulee vain kylmä yö, voi tämän kietoa vanhaan villapaitaan, mutta pidempi kylmä kausi pakottaa ottamaan tämän ja passion sisälle.

Sitten, kun keli kylmenee, jää parvekkeelle enää nature morte.


Kreetansyyssahrami – Crocus laevigatus
Kärsimyspassio – Passiflora caerulea
Loistomyrkkylilja – Colchicum speciosum
Lumikello – Galanthus
Mehipuu – Aeonium
Tasetti – Narcissus tazetta

Varpaiden pusuttelua ja muuta mukavaa

Ransu on saanut tavanomaista enemmän lepertelyä osakseen. Ensin vietettiin hänen syntymäpäivänsä viime kuussa, ja tässä kuussa käytiin eläinlääkärillä seniorikokeessa. Vuoden takaisen kokeen hieman alhainen verihiutalearvo jäi mietityttämään.

Ransu lähettää terveiset mamman vaatekaapin uumenista alusvaatehyllyltä ja kertoo, ettei ole syytä huoleen. Verihiutaleilla on taipumusta klimppiytyä ja joskus yhteen verinäytteeseen osuu klimppi, joskus taas liian vähän. Kaikki muutkin veriarvot ovat kunnossa ja paino hieman noussut vuoden takaisesta, mikä oli toiveissakin. Olin huolissani, kun vuosi sitten se oli laskenut, mutta se johtui vain mamman tiukasta dieettipolitiikasta.

Ransu vietiin takahuoneeseen verinäytteiden ottoa varten, sillä klinikalla oli ruuhkaa. Se tuotiin takaisin odotushuoneeseen sanoin: "tässä tämä lempipotilaani saapuu". Sille leperreltiin ja se oli saanut leluhiiren ja herkkutikun. Oikein näen sieluni silmin, kuinka Ransu oli köllötellyt hoitopöydällä nauttien täysillä kahden lääkäri/hoitajatädin jakamattomasta huomiosta. Molemmista etutassuista otettiin verta, mitä Ransu ei välttämättä edes huomannut.

Musti lähettää terveisiä, että koska hän on ollut terve kuin pukki, ei häntä tällä kertaa viety testeihin, mutta ensi kerralla on Mustin vuoro. Mustin tärkein terveydenhoitotoimenpide on säännöllinen madotus, sillä se on erittäin aktiivinen metsästäjä.

Ainoa valitettava asia onkin päivän lyhyys. On vaikea ottaa pojista tarkkoja kuvia!

Olemme olleet SoVetin tyytyväisiä asiakkaita jo yli kymmenen vuotta. Viime vuonna Ransu pääsi hammasmannekiiniksi, kun klinikalla oli kameramies uusia nettisivuja varten juuri sinä päivänä, kun menimme hammaskiven poistoon. Vasta tulleessa uutiskirjeessä onkin kuva Ransusta hammastarkastuksessa, tässä linkki, toivottavasti uutiskirje näkyy (ja kuva on pieni). Silloinkin, kun menin Ransua hakemaan, lirkutteli hoitajaneitokainen Ransulle kuin satakieli!

Palatakseni ensimmäisen kuvan tassutunnelmiin, Ransun tassuja tulee pusuteltua joka päivä. Varpaat ovat silkinpehmoiset.
Meidän ihmistenkin täytyy hoitaa tassujamme, etenkin, jos harrastamme puutarhanhoitoa. Tilasin Elsan lempituolin joulumyyntiin kolmen käsivoiteen lahjapakkauksia Royal Horticultural Societyn ihania voiteita, joissa on mm. karitevoita. Ne löytyvät täältä Elsan lempituolista.
Täytyy toivoa, että posti alkaa pian kulkea.

Mamman tassut ovat olleet kovilla keramiikan parissa. Samalla kaupunkireissulla tulee käytyä keramiikkapajalla ja hain myös valukeramiikkakurssilla tekemäni työt kotiin. Muutama kippo ja pari korkeaa mukia, kaikkiin kaiversin jotakin tai painoin tammenlehtiä, jotta eivät näyttäisi niin teollisilta. Tammenlehtikohtaan yritin saada enemmän lasitetta, mikä onnistuikin yli odotusten: siihen tuli ihastuttavia ruskeita pilkkuja.

Viikon päästä osallistun perinteisille Hvitträskin joulumarkkinoille; lämpimästi tervetuloa! Otan sinne myyntiin villalankaa ja vähän neulomuksia, keraamisia joulukoristeita ja jotain pientä Elsan lempituolin valikoimista. Voin myös ottaa mukaan tuotteita, joita toivot.
Myyjäiset pidetään Hvitträskissä Kirkkonummella 30.11.–1.12. klo 11–17.

PS. Kommenteissa tuli puhetta Ransun urasta julkisuudessa. Yksi tärkeimmistä asioista on poseeraaminen SEY:n kodittomien eläinten sijaiskotitoiminnan puolesta. Linkki kuvaan ja sivulle löytyy täältä, laitan sen myös blogini sivupalkkiin, miksen ollut tätä aiemmin tajunnut!

Sinivalkoinen haaste

Kiitos Hiidenkiven puutarhaan sinivalkohaasteesta! Haasteen on aloittanut Puutarhahetki. Tästä tulee järkyttävä maratooni, koeta kestää. Aloitetaan keväästä, lempivuodenajasta. 'Clairette' -kevätkurjenmiekassa on taivaansineä. Villakatteen tarkoitus oli toimia peurakarkotteena.

'Clairette' toisesta kuvakulmasta, jokaisen kuvan arvoinen!

'Painted Lady'.

Aika lähellä Suomen lipun värejä: tulitulppaani 'Exotic Emperor' ja atsurihelmililjat, joku valkoinen hyasinttikin taustalla.

Toukokuinen rantamaisema, koivut puhkeavat lehteen. Niin suomalaista!

Uusia taimihankintoja alkukesällä: Kerrottu valkovuokko, ehkä 'Vestal', ja turkinkaihonkukka 'Starry Eyes'.

Alppikärhö kukkii joskus hyvinkin samanaikaisesti kirsikkapuun kanssa, johon se on kiivennyt, joskus menee hieman ristiin. Kärhö vain on kiivennyt niin korkealle, että on pitänyt leikata sekä se että kirsikan ylin oksa jo parinakin syksynä, mutta taas leikkuukausi hurahti ohi. Ehkä ensi vuonna.

Siirrytään rähmälleen maahan. Valkovarjohiippa ja pikkuinen orvokki.

Raunioyrtti kuuluu ihanimpiin sinisiin. Se kasvaa hieman villissä puutarhan osassa, koiranputkikon kupeessa, mutta nyt olen jo joutunut kaivamaan sitä poiskin, jotta se ei leviä koko alueelle ja edemmäksikin.

Silloin pari vuotta sitten, kun joka paikassa toitotettiin Suomi sataa ja joka toinen asia liitettiin Suomen satavuotisjuhlaan, nimesin tämän raunioyrtti-raparperi-lehtosinilatva-saksankirveli-kohdan Suomi sata -istutukseksi (hieman sarkastisesti kyllä). Onhan tämä hieno!

Niin hieno, että tässä vielä yksi kuva kesäaamun valossa. Raparperin kukkavarret olen jo leikannut pois.

Meri, sinitaivas ja joku joutsenkin päässyt kuvaan, sekä haahkaparvi.

Enpä tainnut muistaa raportoida, että lukuisten istutus- ja jopa kylvöyritysten jälkeen minulla viimein kukkivat englanninsinililjat viime kesänä muotopuutarhassa. Ne ovat noita matalampia sinisiä, korkeammat ovat lehtoakileijaa, joita on tuossa valkoisenakin.
Valitettavan usein englanninsinililjapussista nousee espanjansinililjaa tai näiden kahden risteymää. Britanniassa espanjansinililja uhkaa perinteisen englanninsinililjan menestymistä, sillä lajit risteytyvät herkästi ja käsittääkseni espanjansinililja on hanakampi leviämään. Rotevampi se ainakin on. Englanninsinililja on se ihastuttava bluebell, joka kansoittaa pyökkimetsien alustat toukokuussa.

Muotopuutarhassa myös hopeapiipot ja ukonhattu Aconitum ferox...

... sekä mirrinminttu 'Six Hills Giant' ja kyläkurjenpolvi 'Striatum' (eli 'Splish-Splash').

Juhannuksen alla kukkii juhannusruusu, naapurille on kerätty kukkakimppu viemisiksi.

Siperiankurjenmiekka 'Wealden Butterfly' ja joku ihana harsuinen luonnonkukka ojan pohjalla.

Tämä kurjenmiekka on puolestaan aivan väärässä paikassa. Rohanin väriteema kun on viininpunaista ja valkoista ja sinne päin. Ostin vuonna 2015 sävyihin sopivan loistokurjenmiekan 'Contrast in Styles', mutta se avautui sinisenä, täällä kirjoitus. Kävin näyttämässä kuvaa puutarhaliikkeessä ja sain valita uuden tilalle, otin ihanan purppuraisen 'Ewen' -lajikkeen epäillen, että koko satsi 'Contrast in Styles':ia saattoi olla väärää lajiketta. Kun 'Ewen' viimein tänä vuonna avasi kukkansa, pettymys oli melkoinen. Taas väärä väri. Tämä lensi ulos Rohanista saman tien, kun ensimmäinen kukka aukesi ja olin kuvan ottanut.
Taustalla hohtaa valkokukkainen kiinanpioni 'Moon of Nippon'.

Mennäänpä takaisin muotopuutarhaan. Juhannuksen jälkeen alkavat alppipiikkiputket sinertyä, niiden kanssa kukkii kerrottu sikoangervo 'Plena' (eli kaunomesiangervo, vaikka se ei siis ole mesiangervo, vaan sikoangervo) ja tienpientareelta kukkapenkkiin siirretty ahopukinjuuri. Kuvattu myöhäisillan valossa; kesäillat!

Sinineulasinen pallohopeakuusi ja loistojasmike, joka alkaa olla melko loistokas. Kun vielä peurat lakkaisivat latvomasta näitä, niin tulisi sitä peuraestettä.

Kesäisellä kedolla kukkivat kurjenkellot Viljo-kissan haudan tuntumassa.

Kesämenopeli.

Pääskynpoikaset langalla.

Verenpisara 'Carmel Blue'.

Seuraavia sinivalkoisia kukkayhdistelmiä joutuu odottelemaan kevääseen, mutta pari valkoista löytyy vielä... neilikkaruusu 'White Grootendorst' ei ehkä avaa näitä nuppuja enää, mutta nätit ne ovat.

Vaaleajouluruusun kukkanuppuja nousee maasta.

Loppukevennys: Ransupojan kesähousut.


Nyt en haasta ketään, mutta haasteen saa napata tästä mukaan ken haluaa.
Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista)
- tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa
- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haaste -postauksen kommenttikenttään
Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #sinivalkoista_haaste ja @puutarhahetki


Ahopukinjuuri – Pimpinella saxifraga
Alppikärhö – Clematis alpina
Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Atsurihelmililja – Muscari azureum
Englanninsinililja – Hyacinthoides non-scripta
Espanjansinililja – Hyacinthoides hispanica
Hopeapiippo – Luzula nivea
Juhannusruusu – Rosa spinosissima 'Plena'
Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kurjenkello – Campanula persicifolia
Kyläkurjenpolvi – Geranium pratense
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Loistojasmike – Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä'
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Pallohopeakuusi – Picea pungens 'Glauca Globosa'
Raunioyrtti – Symphytum
Sikoangervo – Filipendula vulgaris
Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
Tulitulppaani – Tulipa Fosteriana-Ryhmä
Turkinkaihonkukka – Omphalodes cappadocica
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
Valkovarjohiippa – Epimedium × youngianum 'Niveum'
Valkovuokko – Anemone nemorosa

Kuusi kuvaa kesästä

Saaripalstalle tuli haaste Rikkaruohoelämää -blogista. Suurkiitos! Kesän kuvia tuli katsottua, ihanaa.
Haasteen teemana on paras. Tässä oma otantani.
Kesän paras hajuhernekombo oli ystävältä saatu Chiltern Seedsin Mulberry Mix -väriseos. Aivat ihanat sävyt yhdessä.

Kesän paras valo... ihaninta on kesäkuussa, kun on valoisaa lähes ympäri vuorokauden. Harvoin olen aamutuimaan hereillä, mutta nyt olin ja ikuistin Rohanin aamuauringossa. Voi sisso, sano. Voiko tuollaista ollakaan, ihmettelee marraskuussa tarpoja. (Vaikka tänään paistaakin).

Paras bloggaajahetki oli Suvikummun Marjan järjestämä tapaaminen Vakka-Taimeen. Tässä ihailemme kanadanliljoja.

Paras puutarhakaveri oli tietysti Saaripalstan oma puutarhapantteri Musti.

Paras ruusu... nyt menee vaikeaksi ja varaan oikeuden muutoksiin. Keväällä hankittu, kertaalleen kuolleen tilalle löytynyt David Austinin ruusu William Morris taitaa viedä voiton. Hempeä, täydellinen lämpimään taittava pinkki, tuo Austineille tyypillinen kerrannaisuus, ja vielä yhteensopivuus viereisen 'Rozanne' -kurjenpolven kanssa ja sävyyn sointuva kivimuurin roosa kivi taustalla. Odotan tältä kiipeämistä viereisen pihaportin tolppaan.
Lähes unohdin mainita, että William Morrisin suunnittelemat kuosit kuuluvat ehdottomiin lemppareihini, joten lajikenimi tuo lisäpisteitä.

Paras kukkayhdistelmä on ehkä tämä: loppukesällä kukkaan tullut kerrottu jaloängelmä 'Hewitt's Double' ja rikkaporkkana. Täydelliset!

Jaahas, kuusi tuli täyteen eli lisäajalla mennään.
Kesän parhaat hetket taitavat olla niitä, kun olen saanut jotakin tehtyä ja suoristaudun riippumattoon. Ransu tai Musti hyppää yleensä päälleni ja siinä kellotellaan muutama minuutti. Muotopuutarha on aivan vieressä, joten riippumatosta käsin voi tarkastella kasvikomboja ja miettiä kehitystä.

Loppuun paras muikistelija: Ransu. Lisänä se toinen kesän paras kuvausvalo eli iltavalo.

Lähetän haasteen eteenpäin Navettapiian puuhamaalle.
Huomaan, että en lukenut ohjetta huolella ja valitsin kuusi parasta, kun olisi pitänyt valita vain kuusi kuvaa kesästä, joista yksi on paras muisto. Sitä parasta muistoa en nyt ollenkaan osaa nimetä, ja koska en yleensäkään noudata ohjeita, niin menköön tällä omalla tyylillä jälleen kerran.
Tässä kuitenkin ne viralliset ohjeet.

Kuusi kuvaa kesästä- haaste:


Tämän vuoden teema on paras.

Julkaise kuusi kuvaa kesästä ja kerro mikä niistä on se parhain. 

Siis yksinkertaisuudessaan paras muisto, hetki, loppuun saatu projekti, valokuva yms.
Mikä vain sinusta on se paras muisto.

Haasta yksi tai useampi blogi

Ilmoita Tuplasti terapiaa-blogiin osallistumisesi
ja että saako siellä julkaista valitsemasi parhaan muistosi kuvan tulevassa koonti-postauksessa.

Kerätään parhaat muistot yhteen postaukseen.

Hajuherne eli tuoksuherne – Lathyrus odoratus
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Rikkaporkkana – Daucus carota