Pikkuisia juttuja

 Pienet kasvit ansaitsevat oman jutun, sillä muuten ne jäävät jalkoihin!

Hobittipenkissä kukkivat nuokkutähdikit. Siellä on myös arovuokko, jonka ostin narsissivuokkona, mutta sitä se ei ollutkaan.

Tältä näyttää nuokkutähdikki – siitä oli keväällä parissakin blogissa puhetta, kun pussista ei tullutkaan sitä. Nuokkutähdikki tosiaan kukkii näin myöhään ja on tällainen puolikorkea (tai -matala) ja harmahtavanvihreä.

Hobittipenkissä kukkii myös Pink Panda -koristemansikkaa ahomansikoiden ohella. Mesimarjaakin tässä on periaatteessa, pari lehteä nousee joka vuosi ja ne kuihtuvat jossain vaiheessa kesää pois.

Löysin lopulta aidon narsissivuokon, sen kukka on melko erilainen kuin arovuokolla, samoin lehdet.

Pari vuotta sitten hankittu tummatähkämunkki sinnittelee yhä elossa, mutta se ei ole mitenkään kasvanut, pikemminkin pienentynyt. Kunpa sataisi.

Iloitsen tähtirotkokielosta, joka on levittäytynyt saniaistarhassa vähän sinne sun tänne. Se kukkii parhaillaan valkoisena. Sirompi ja korkeampi on kiehkurakielo.

Istutin viime vuonna uuden haltiankukan, mutta valitettavasti se ei ole enää elossa, ne viihtyvät tontillani kamalan huonosti. Tämä tiarella 'Pink Skyrocket' on onneksi pysynyt elossa jo muutaman vuoden. Kukinta on aivan ihana.

Timjamipolulla alkavat monenlaiset suikertavat ajuruohot kukkia.

Kohta ne peittävät kiveyksen. No, se oli vähän tarkoituskin, tai ainakin, että osaksi. Mutta olen mennyt istuttamaan niitä vähän liikaa. Pieniin timjameihin on helppo hullaantua.

Keltalehtinen on nurmiajuruoho 'Bertram Anderson', tummanvihreät isot lämpäreet kangasajuruohoa alkavat ihan justiin kukkia. Kukassa jo ovat vaaleanliilakukkainen kangasajuruoho 'Minor' ja valkokukkainen harmaa-ajuruoho 'Albiflorus'.

Pelargonejakin kukkii, mutta ne jäävät puutarhajuttujen jalkoihin. Tämä söpöliini on kääpiöpelargoni 'Natalie', jonka pesikkaisten terälehtien reunat ovat valkeat.

Onnistuin viimein syksyllä hankkimaan libanoninlaukkaa. Kauan sitten ostin taimen harrastajan pöydästä puutarhamessuilta, mutta se osoittautui nuokkulaukaksi. Kaunis laukka sekin, valitettavasti se sittemmin hävisi. 

Siro libanoninlaukka on valkokukkainen, tässä paratiisililjan vierellä. Siitäkin olen hyvin iloinen, sillä ensimmäinen paratiisililjani menehtyi.

Tuoksumatarakaan ei onnistunut ensimmäisellä yrittämällä. Tämä paikka ei ole sen vähemmän kuiva kuin ensimmäinenkään, mutta tässä sillä on varjoa, mikä tuntuu auttavan.

Koristemansikka Lipstick kasvaa ruusun aluskasvina ja sopii siihen tarkoitukseen loistavasti. Se kun aloittaa kukinnan jo ennen ruusua.

Valkotupsulaukka kasvaa kääpiöneilikan keskellä.

Särkän perennataimistolta hankittu pohjoinen aarre: lapinneilikka 'Halti'. Kukkiin kehittyy pinkkiä sävyä, kun ne vanhenevat. Aivan ihana, eikä moksiskaan kuivuudesta!

Rotkolemmikki 'Sterling Silver'.

Ransu-lemmikki.

Ihmettelin aikani, kun tällainen varsi nuppuineen nousi mäntyjen alta metsäpuutarhapenkistä. Kun kukat avautuivat, tajusin: olen siirtänyt viereisestä Rohanista sinisen, sillä sinne kuuluvat vain valkoiset espanjansinililjat. Mukavasti tämä kukkii täysvarjossa vähän myöhemmin kuin lajitoverinsa.

Myös unkarinsinililjat kukkivat näin myöhään. Ne ovatkin todella kauniita!

Naapurin shetlanninlammaskoirakatraaseen on tullut uusi pikkuinen.

Yritä nyt sitten ottaa tarkkaa kuvaa. Jos ei kuvat onnistu, niin sydämenvalloitus sitäkin paremmin!

Ransu: plääääh.

Ahomansikka Fragaria vesca

Arovuokko Anemone sylvestris

Espanjansinililja Hyacinthoides hispanica

Haltiankukka × Heucherella

Harmaa-ajuruoho Thymus praecox var. pseudolanuginosus

Kangasajuruoho Thymus serpyllum

Kiehkurakielo Polygonatum verticillatum

Koristemansukka Fragaria × rosea

Kääpiöneilikka Dianthus subacaulis

Lapinneilikka Dianthus × courtoisii

Libanoninlaukka Allium zebdanense

Mesimarja Rubus arcticus

Narsissivuokko Anemone narcissiflora

Nuokkulaukka Allium cernuum

Nuokkutähdikki Ornithogalum nutans

Nurmiajuruoho Thymus pulegioides

Paratiisililja Paradisea liliastrum

Rotkolemmikki Brunnera macrophylla

Tiarella Tiarella

Tummatähkämunkki Phyteuma nigrum

Tuoksumatara Galium odoratum

Tähtirotkokielo Maianthemum stellatum

Unkarinsinililja Scilla litardierei

Valkotupsulaukka Allium orientale

Mutapuutarhan ympärillä

 Osa kukoistaa, osa on hävinnyt.

Mutapuutarhasta johtaa isoon tienvarren ojaan salaojaputki, mutta viime talvena se jäätyi umpeen. Mutapuutarhan ympäristöön kertyi jääalue, joka ulottui monen metrin päähän varsinaisesta mutakuopasta. 

Tällä reunalla suopayrtti on yllätyksekseni hävinnyt, luulisi sen olevan perinnekasvina hyvinkin kestävä. Toisaalta kaipa se osaa tuottaa siementaimia. Rohtovirmajuuri on onneksi kestänyt talven olosuhteet täydellisen hyvin ja tuottanut siementaimiakin sinne tänne. Se on niin valtavan kaunis, että olen hyvin iloinen.

Mutapuutarhan toisella rannalla on parin neliömetrin alue, joka on saanut eniten takkiin. Siinä ei kasva enää oikeastaan mitään, muutama unikon siementaimi. Tästä on hävinnyt mm. himalajanjättililja, mikä kirpaisee jättimäisesti. 

Lähempänä katajaa ei jääkantta enää ollut ja siinä ovat onneksi koristekasvit elossa.

Kesäkuun puolella olivat mukulaleinikkien lehdet lakastumassa ja unelmatädyke kukki.

Siemenestä kasvatetut aidot englanninsinililjat kukkivat myös, onneksi en ollut istuttanut näitä lähelle mutapuutarhan reunaa. Siemenestä kasvattaminen on osoittautunut ainoaksi keinoksi saada tätä aitoa lajia eikä espanjansinililjaa tai näiden risteymää, jota näyttää kaikista englanninsinililjana myydyistä sipulipusseista tulevan.

Edessä on jokin mystinen tähdikki, olin luullut, että kaikki minulla kasvavat ovat toukokuussa kukkivaa turkintähdikkiä. Tämä on varmaan sitten sarjatähdikkiä. 

Toisaalta oli aika myöhäistä englanninsinililjallekin kukkia vasta juhannuksena – Britannian metsissä ne kukkivat huhti–toukokuussa!

Mutapuutarha on savinen kuoppa tonttini märimmällä paikalla. Virmajuuret näkyvät oikean alanurkan penkissä, äsken mainittu katajapenkki on vasemmalla. 

Tällä hetkellä mutapuutarha on kuivana, pohja on tummaa savea, joka halkeilee kuivuudessa. Siinä kasvaa melkoinen määrä vihvilää, mutta kasvakoon. Keskellä mutapuutarhaa näkyy ratamosarpion soikeat lehdet. Se kukki aivan upeasti tänä vuonna, mutta en tajunnut ottaa siitä silloin kuvaa.

Tässä välissä piti käydä tarkistamassa, olisiko mutapuutarhaan tullut vettä. Palasin eilen illalla kotiin, ja viikon aikana tulleista pikku sateista oli kertynyt mittariin vain 3 mm (haihtumisen huomioon ottaen ehkä 4–5 mm sademäärä viikossa). Kasvit lurpottivat siellä täällä ja nurmi on edelleen kulottunutta. Onneksi oli tullut edes sen verran vettä.

Mutta tänään on onni myötä. Pitäisikin laittaa lotto vetämään. Kerrankin meille osuvat saariston rankimmat sateet! Houtskarista vyöryi meillekin kunnon ukkonen, salamia ei juuri tähän ole ainakaan vielä tullut, mutta ensin alkanut rauhallisempi sade ja kolme kunnon ukkoskuuroa ovat tuottaneet sademittariin jo 12 mm! Yhdessä päivässä! Eikä päivä vielä ole ohi.

Mutta mutapuutarhan pohja on edelleen vedetön – vettä saisi tulla todella paljon enemmän, silti tämä on jo ihan lottovoitto.

(Paitsi että Wimbledonin naisten loppuottelun aikaa ei tarvitsisi ukkostaa, niin sitä uskaltaisi katsoa)

Onneksi mutapuutarhan reunan alppiruusu selvisi jääkaudesta, vaikka sekin oli jään kurimuksessa. Se kukki yhtä aikaa vastarannan tarhaidänunikon kanssa, siemenestä kasvatettu nimetön persikkainen lajike.

Alppiruusu on ihan perus-puistoalppiruusu 'Catawbiense Grandiflorum', mutta selvästi ei viihdy kunnolla, kun ei ole yli kymmenessä vuodessa kasvanut kääpiötä suuremmaksi. Paikka on kyllä haastava, sillä talvella voi olla märkää tai jopa jäätä, kesällä kosteutta ei sittenkään ole riittävästi pintajuuriselle kasville.

Tarhaidänunikoita oli tässä enemmän, mutta onneksi tämä yksi selvisi. Tämä kasvaakin kauimpana siitä jääkentästä, joka talvella muodostui.

Ransu lannoittaa.

Viime syksynä ostin tummatähkämunkin muutaman muun kasvin kanssa Sotkamon Taimistosta. Tätä olin sujuvasti ihaillut kuvissa, mutta ei ollut tullut kaupoissa vastaan. Mahtavan tummat kukat avautuivat kesäkuun alussa.

Täytyy kehua taimien laatua. Kaikki Sotkamon Taimistolta elokuussa hankkimani taimet ovat nousseet hyvin tänä vuonna, munkkineilikkaa lukuun ottamatta (olipa munkkipitoiset ostokset). Joukossa on ketoruusuruohon ja keltakärsämön taimet, ja ne eivät aiemmin olleet pysyneet kauaa hengissä. Munkkineilikkaakin täytyy joskus kokeilla uudemman kerran, nyt oli niin vaikea talvi.

Olisipa huippua, jos tummatähkämunkki ja sysikurjenmiekka kukkisivat joskus yhtä aikaa. Nyt kävi niin, että kun munkki lopetti, kurjenmiekka aloitti.

Kurjenmiekan takana näkyy nousussa virginiantädykkö, ihana juttu, että sekin selvisi jääkaudesta. Jääkansi oli näidenkin kasvien kohdalla.

Komea röyhy on ihan luonnon vihvilää, itsekseen tullut, mutta olen alkanut nähdä sen koristearvon.

Sysikurjenmiekka ja tummatähkämunkki ovat aivan saman värisiä, kasvupaikoilla välimatkaa pari metriä. Ehkä jonakin vuonna yhtäaikaisuus toteutuu.

Mutapuutarhan vastakkaisella laidalla saunan nurkalla viihtyy kirjokurjenmiekka 'Kermesina'. Sekin kukki jo kesäkuussa. 

Puutarhani on jo sen kokoinen, että on mahdottomuus raportoida kaikesta ajantasaisesti tai ylipäätään kaikesta. Täytyy vain valita pala kerrallaan ja kertoa pieniä osia, valtaosa on sivuutettava. Olisi niin mukavaa jakaa ihan kaikki ihana ja kirjata asiat myös itselleni muistiin, mutta silloin pitäisi blogata joka päivä tai pari kertaa päivässä!

Katsotaan nyt vielä tällä puolella mutapuutarhaa olevan puolivillin kohdan suksee. Tässä kukkii Samettihortensian siemenestä kasvattama jalokallioinen 'Rosa Juwel'. Tähän en ole erityisemmin perustanut kukkapenkkiä, istuttanut vain jotakin heinikon ja nokkosten sekaan. Tässä kasvaa myös tämän saman kylän vanha minttu, tosin viime talvi näyttää vieneen siitä suurimman osan, tai olisiko sen juuret maistuneet myyrille?

Jalokallioista ei kuitenkaan ole syöty, ja se on jo tuottanut lisätaimiakin. Ihan huippua! 

Vaikka paikka on mutapuutarhan reunalla, on tämä kohta todella kuiva. Taustalla näkyy ruusu-heinätarha ja sen takana uusi puutarhaovi. Musti lojuu kivellä, jonka eteen olen halunnut pientä aukiota. Jossain vaiheessa ajattelin kiveystä, mutta sitten päädyin vain nurmikenttään, joka on levennys koko Rohanin pituisesta nurmikäytävästä (Rohan pilkottaa oikeassa reunassa).

Toisen ison kiven vieressä kukki valkokukkainen etelänkurjenmiekka aivan upeasti tänä vuonna. Kivet ovat hauskasti eri luonteisia, tämä on pysty ja terävä, se toinen on laakea. Vähän kuin japanilaisen puutarhan "kilpikonna"- ja "kurki" -kivet. Tai jos Mustilta kysytään, niin laakealla kivellä levätään ja pystyllä kytätään.

Loppuun kaikken tuoreimmat mutapuutarhan alueen kuulumiset. Keväällä kerroin 'Guinea Gold' -marhanliljan valtavan paksuista versoista. Sitten alkoi nuppuja kehittyä. Kerkesin jo pelätä, että kasvi ehtii kukkia ohi sen viikon aikana, kun olin poissa kotoa.

Mutta hurraa! Eilen illalla kotiin tultuani minua oli vastassa tällainen ilmestys. 

Kuten Rikkaruohoelämää-blogin Between totesi, näiden kuvaaminen on vaikeaa. Yksi varsi on parimetrinen, tuo toinen puolitoistametrinen, näiden lisäksi on kaksi metristä kukkavartta. Kukkien määrä näyttää olevan suoraan verrannollinen varren pituuteen.

Näitä on tässä kaksi muutama vuosi sitten istutettua sipulia. 

Tähän väliin on myös hurrattava sitäkin, ettei peura ole edelleenkään käynyt pihallani, muuten ei olisi näitä kukkia, kuten ei virmajuuria, kurjenmiekkoja, tädykköä eikä ruusujakaan. Mutta ne ruusut jätetään toiseen juttuun.

'Guinea Goldit' asuvat katajan vieressä. Takana näkyy toinen ilon aihe: tarhalyhtykärhö Princess Kate eli 'Zoprika' heräsi myöhään ja on jo kivunnut lähes kahteen metriin. Se tuntuu heräävän myöhään joka ikinen vuosi, ja se ei haittaa. Pääasia, että se on pysynyt nyt jo monta vuotta hengissä!

Edelleen jyrisee vaimeasti, mutta taidan silti laittaa antennin televisioon kiinni ja virittää Wimbledonin taajuuden.

Jännittävää loppupäivää sinnekin!

Englanninsinililja Hyacinthoides non-scripta

Etelänkurjenmiekka Iris spuria

Himalajanjättililja Cardiocrinum giganteum

Jalokallioinen Erigeron Speciosus-Ryhmä

Kirjokurjenmiekka Iris versicolor

Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä

Munkkineilikka Dianthus carthusianorum

Puistoalppiruusu Rhododendron Catawbiense-Ryhmä

Ratamosarpio Alisma plantago-aquatica

Rohtovirmajuuri Valeriana officinalis

Sarjatähdikki Ornithogalum umbellatum

Suopayrtti Saponaria

Sysikurjenmiekka Iris chrysographes

Tarhaidänunikko Papaver Orientale-Ryhmä

Tarhalyhtykärhö Clematis Texensis-Ryhmä

Tummatähkämuntti Phyteuma nigrum

Turkintähdikki Ornithogalum oligophyllum

Unelmatädyke Veronica gentianoides

Vihvilä Juncus

Virginiantädykkö Veronicastrum virginicum