Kyläniitty usvassa

 Kun puolenpäivän aikaan pilvirintama väistyi kaakkoon ja aurinko tuli esiin, nostivat auringonsäteet märältä kyläniityltä komean usvan. Valitettavasti olin puhelimessa siinä vaiheessa, kun usva oli oikein korkealla, puiden latvoihin kietoutuneena, mutta sai siitä kauniita kuvia vielä hetkenkin päästä.

Näkymä heti pihaportilta, edessä naapurin omenatarha peura-aitauksen takana.

Kuljin pienen matkan kylätietä, jotta sain kuvan ilman aitauksia ja sähköjohtoja. Tuossa näkyykin vielä se pilvirintama, joka oli väistymässä kaakkoon.

Aika hauska sää, ja erityisen ihanaa se, että aurinko tuli esiin!

Palauduin omalle pihalle. Niityn usva näkyy tuolla takana. Aurinko oikein hivelee sielua ja ytimiä silloin, kun se tähän aikaan vuodesta paistaa.

Yritys ottaa taidekuvaa japaninlehtikuusen läpi ei oikein toiminut, melko risuinen lopputulos...

Tämä lauha sääkin hivelee, viime yö mentiin noin kahdeksassa asteessa. Parhaillaan mittarin lukema laskee, ollaan enää kolmessa lämpöasteessa.

Vettä on tullut niin, että se oikein solisee pihapolun alitse menevästä salaojaputkesta ulos. Tarhajouluruusut kukoistavat, kuten tuossa vasemmalla penkalla, uusi keväällä istutettu vaalea kerrottu Ellen-sarjan tarhajouluruusu.

Näkymä samasta kohdasta hiukkasen enemmän oikealle. Tää valo! Taivaan lahja, kirjaimellisesti!

Palmusaroissa pysyy vihreys vielä hetken ja kun se on tuollainen vaalean-kellanvihreä heinä, on se aika ihanan näköinen matalassa vastavalossa.

Yksi päivän töistä oli vastailmestyneen Pihakalenterin kuvaaminen ja sekin oli niin ihanaa hoitaa auringonkilossa. Se tuo niin paljon toivoa siitä, että kevät lähestyy ja elämä voittaa.

Jos haluat tilata kalenterin (se onkin huippukiva, Pirkko Kahilan superjuttu parhaista perennoista, Linda Peltolan kuukausittaiset vinkit hyötykasvitarhaan ja minulta viikkovinkit, lisäksi uudistimme ja täydensimme kylvö- ja leikkuutaulukoita), voit tehdä tilauksen täällä: KLIK.

Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi

Palmusara – Carex muskingumensis

Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

Kosteikkopuutarhaa saunan päädyssä

Saunan huudeilla on tonttini kostein kohta. Tältä saunan pääty näyttää nyt, kuvasin vastikään. Tuli nimittäin vastaan vanha kuva...

... keväältä 2007, jolloin olin asunut täällä vajaan vuoden. Tuossa näkyy hyvin keväinen vesien virtaus. Heinikkoa ei vielä ole raivattu nurmeksi, eikä japaninlehtikuusta istutettu. Saunakin piti kaivaa maasta, jotta nurkkakivet löytyivät ja seinät pääsivät irti maakosketuksesta.

Tuolla ojan päässä on nykyisin mutapuutarhakin. Tässä vertailukuva edelliskuvalle viime helmikuulta, jolloin sain inspiratsioonin. Keksin, että tämä kohta kaipaa ehdottomasti lumikelloja, talventähtiä ja jouluruusuja. Niitä sitten istuttelin ja toivottavasti niistä nautitaan ensi keväänä (mielellään heti tammikuussa).

Saunan nurkalla viihtyvät etelänkevätesikot, nehän ovat tavattoman aikaisia. Kuva on viime maaliskuulta. Vaaleankeltaisia kukkia ei oikein erotakaan kevätauringon kilossa. 

Oi, kevät!

Muistaakseni siirtelin muutamia lehtiruusukkeita tuonne lähemmäs ojaa, jotta esikko leviäisi sinnekin vähän nopeammin. Lehtikuusen juurelle onkin itsekseen löytänyt tiensä kevätesikko, mutta sehän kukkii vasta toukokuussa.

Jos kevääseen kaipaankin matalia kukkijoita, ei kesän ja syksyn kasvillisuus voi olla matalaa, tai sitä ei erotakaan (keväällä istuttamani jouluruusun lehdet ovat onneksi tuolla lomassa ihan hyvässä hapessa). Nyt huomiovuorossa ovat ihanaakin ihanampi, keveä ja sirosti kaartuva keltareunainen marskiheinä 'Aureomarginata', kuningassaniainen, joka alkaa viimein kohota lähes metriseksi, monenlaiset mesiangervot ja niiden välissä palmusaraa, vaikka sitä ei tässä oikein erota.

Otin heinäkuussa kuvan saunan sisältä käsin, kun näkymä vaaleanpunaisiin mesiangervohattaroihin oli niin kaunis. Japaninlehtikuusi siivilöi valon ihanasti ilmavan vihreällä tavalla. Sehän on ihana syksylläkin, mutta ei ole vielä alkanut vaihtaa väriään keltaiseksi.

Mesiangervot ovat ketomesiangervo 'Elegans' ja idänmesiangervo. Preeriamesiangervo 'Venusta' asustaa parissa paikassa muualla, ja hankin tänä kesänä taas rusomesiangervo 'Hjordisin', mutta tällä kertaa se kuoli kuivuuteen jo ennen kuin pääsi maahan!

Onneksi muuten nyt sataa, mittariin on kertynyt jo 10 mm, on toiveita saada vesipumppu joskus taas käyntiin! Tosin sadevesi ei nyt ihan heti kaivoon mene, mutta vähitellen kumminkin.

Toinen saunan sisältä otettu kuva on parin viikon takaa, tässä näkyy se ihana valo paremmin. Raidallinen marskiheinä edessä, taustalla kallionauhus ja palmusaraa.

Tykkään tavattomasti kallionauhuksen keltaisesta juuri tässä, lehtikuusen oksien alla ja kellanvihreän palmusaran kupeessa. Vasemmalla on siperiankurjenmiekkaa.

Palmusarasta oikealle on kasvi mietinnässä. Heti saran vieressä on tarhapäivänlilja ja siitä edemmäs, tyhjän aukon jälkeen on taas päivänliljaa, ja näiden väliin kaipaan jotakin, jossa ei ole päivänliljamaiset tai iirismäiset lehdet, sillä niitä on tässä jo niin paljon. Paikka on yllättävän kuiva, siksi siitä onkin kuollut kasvi jos toinenkin tässä vuosien mittaan. Vuosi sitten istutin siihen verikonnantattaren, mutta se kuivui. Ehkäpä kokeilen jakaa tuota nauhusta, sillä olisi kiva saada juuri tuollaisia pyöreitä lehtiä siihen, eikä toisto olisi pahitteeksi.

Tuolla lehtikuusen oksien alla näkyy lisää pyöreitä lehtiä, ne kuuluvat kilpirikolle. 

Tunnelmallisia sadepäiviä – täytyy lähteä tarkistamaan, olisiko mutapuutarhaan jo kertynyt vähän vettä pohjalle!

Etelänkevätesikko – Primula elatior

Idänmesiangervo – Filipendula palmata

Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi

Kallionauhus – Ligularia dentata

Ketomesiangervo – Filipendula purpurea

Kevätesikko – Primula veris

Kilpirikko – Darmera peltata

Kuningassaniainen – Osmunda regalis

Marskiheinä – Spartina pectinata

Palmusara – Carex muskingumensis

Sadesää, rehevää

Syyskuu on ollut uskomattoman sateinen, kun vertaa kesään ja muutamaan aiempaan syksyyn. Puutarha näyttää nyt aivan erilaiselta kuin vuoden takaisissa kuvissa, jolloin kaikki kitui. Nyt ne, jotka ovat kesästä hengissä selvinneet, kukoistavat!

Paikka huussin takana ei kuulosta kovin ylevältä, mutta siellä on tonttini lehto. Sinne valuu hyvin kevätkosteutta ja saarnien rivi pitää huolen vuotuisen humuksen lisäyksestä. Lehdossa viihtyvät kevätesikot ja metsäkurjenpolvet itsestään tulleina luonnonkasveina, lisäksi olen istuttanut mm. tarhajouluruusuja ja kuvassa vasemmalla näkyvän ihanan Suvikummusta tulleen 'Sun Power' -kuunliljan.

Ehkäpä sinne voisi kokeilla jotakin hortensiaa, sillä muualla tontillani ne kärvistelevät; en ole löytänyt paikkaa, jossa ne viihtyisivät. Tässä pallohortensia 'Hayes Starburst' näyttää, miten se luikertelee onnettomana lähes maata myöten ja kukinnotkin ovat vuodesta toiseen yhtä harvat. Komeasta puskasta voi vain unelmoida! Valkotäpläimikän lehdet ovat reipastuneet sateista ihanasti.

Ruusuihin satsaaminen kannattaa. Lady of Shalott kukkii yhä vain ja lisää on tulossa.

Tämä on yksi syksyisistä lemppariyhdistelmistä: kallionauhus kukkii lämpimänkeltaisena, sen naapurina kasvaa kellanvihreä palmusara. Yllä kaartuvat japaninlehtikuusen sinervänvihreät oksat.

Sateiden myötä ryhdyin jakamaan joka suuntaan römpsähtänyttä 'Berlin Tiger' -keltakurjenmiekkaa. Sen keskusta oli autio ja kasvusto retkotti reunoilta: aika tarttua lapioon ja kaivaa. Melkoisesti sitä nousikin, ja tässä on vain puolet kasvista, toisen puolen jätin paikoilleen!

Istuttelin jakopalat ojan partaalle ja ojaan, niiden väliin palmusaraa, sillä sitäkin piti raivata: se oli aikeissa jyrätä viereisen päivänliljan. Ransu esittelee työmaata.

Sitten saniaistarhaan, missä saniaiset ovat selvästi ilahtuneet säästä. Jopa kuolleeksi luulemani tarha-adiantumi on noussut maasta yhden verson voimin.
Tämä komistus on kilpihärkylä 'Herrenhausen'. Sekin on jaksanut tehdä vain yhden lehden, mutta hengissä on!

Yritän pysyä näissä kärryillä, sillä taimikylteistä ei enää saa mitään selvää. Tämä on kuitenkin haurasloikko.

Soreahiirenporras 'Frizelliae' on pykännyt yhden tavallisen lehden.

Japaninhiirenporras on pieni, mutta hengissä. Hiirenportaat tuntuvat olevan melko hyviä sietämään kuivuutta. Tämä on jännä, väri muuttui paljon kalpeammaksi, kun siirsin sen toisaalta tähän. Siellä toisaalla tämän kaveri on paljon violetimpi, eikä kyse ole pelkästään lajike-erosta. Siimeksessä väri selvästi hailakoituu.

Saniaistarhassa kasvaa toki muutakin: tässä miekkaimikkä 'Diana Clare' ja kuunlilja 'Stained Glass'. Se oli pakko hankkia kauniin nimen takia: lasimaalaus.

Tänä vuonna tein uuden hankinnan saniaistarhaan: jouluhärkylä! Mikä nimi... jouluvihaajan oli ehkä pakko hankkia tämä. Toivottavasti se viihtyy.

Saniaistarhani ei ole aivan onnistunut, sillä rehevimpiä ovat aina ne, jotka on vastikään istutettu. Pikku hiljaa saniaisraukat näivettyvät ja monet kuolevat. Tänä kesänä kuoli taas kerran ihana helmisaniainen, jo kolmas yritys. Olenkin miettinyt tarhalle parempaa paikkaa kohtaan, jossa on hieman parempi kosteustilanne, eikä ainakaan kuusia imemässä vettä saniaisilta. Mutta se paikka on vielä niin ryteikköä ja nokkosikkoa, ettei sinne voi pieniä saniaisaarteita istuttaa. Se on jonkin tulevan vuoden projekti, yritän nyt saada jotakin projektia ensin loppuun ennen kuin aloitan uutta...

Istutin viime syksynä ihanaakin ihanamman kanelisaniaisen, mutta en uskaltanut laittaa sitä saniaistarhaan, sillä se kaipaa kosteutta. Ulkona tuulee ja sataa ja minä olen pienessä flunssassa, joten en jaksanut mennä ottamaan nyt kuvaa – piti kaivaa kesäkuun kuviin asti ennen kuin löysin tämän kuvan siitä.
Kanelisaniainen, ilmeisesti muiden Osmunda-lajien tapaan, vaatii kosteaa kasvupaikkaa. Se onkin aina jännittävää, miten ne selviävät kosteassa paikassa talvella, kun maa jäätyy. Tämä on kompromissina paikassa, jonka ei pitäisi olla ihan hirveän kuiva kesällä, mutta ei ihan märkäkään. Se vietti ensimmäisen talvensa vanhaan villapaitaan käärittynä. Näyttää toistaiseksi sietävän olosuhteita.

Löysin muuten Mustilan taimipäivästä jonkin aikaa etsimäni 'Sander's Blue' -valkokuusen erittäin kohtuulliseen hintaan! Se päätyi metsäpuutarhaan lähelle mäntyjen alustan muita sinertäviä havupensaita. Ja juuri hain postista Viherpeukaloiden paketin, jossa on mm. ihana söpöläinen siilivalkokuusi. Sille saan seuraavaksi keksiä paikan – epäilemättä jostakin tästä lähistöltä. Minuun on iskenut havumania.

Sitä ennen taidan kuitenkin siirtyä poikien seuraan sänkyyn ja odotella auringon saapumista, taivas on repeillyt jo jonkin aikaa!


Haurasloikko – Cystopteris fragilis
Japaninhiirenporras – Athyrium niponicum
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Jouluhärkylä – Polystichum acrostichoides
Kallionauhus – Ligularia dentata
Kanelisaniainen – Osmunda cinnamomea
Keltakurjenmiekka – Iris pseudacorus
Kilpihärkylä – Polystichum setiferum
Kuunlilja – Hosta
Miekkaimikkä – Pulmonaria longifolia
Pallohortensia – Hydrangea arborescens
Palmusara – Carex muskingumensis
Siilivalkokuusi – Picea glauca 'Echiniformis'
Soreahiirenporras – Athyrium filix-femina
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Valkokuusi – Picea glauca
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata

Ruskamaratooni

Marjaomenapensas 'Marleena' lähes kukkii uudestaan syksyllä, kun siihen tulee kaunis väri ja pikku marjat.
Paahdepenkin verikurjenpolvissa on leiskuva punainen väri. Maiseman vaahterat alkavat värittyä.

Autumn Colours
This is such a great time. The first trees, shrubs and some perennials are turning colourful. In Finnish language there is a specific word for it: ruska. 

Saarnen lehdet alkavat kellastua ja putoavat tuulessa lähes saman tien. Tänään oli kylläkin ihanan tyyntä!

Edellisessäkin kuvassa pilkotti japaninvaahtera 'Osakazuki'. Kesällä tämä on vihreälehtinen, mutta keväällä ja syksyllä kaunis kuin koru.

Saarnen varisseet lehdet sointuvat mahtavasti Suvikummun 'Sun Power' -kuunliljan kanssa. Se kasvaa niin huussin lähellä, että on säästynyt syödyksi tulemiselta, luomu-hajukarkote. Samoin tarhajouluruusut.

Sirotuomipihlaja on yksi parhaita ruskapuita tai iso pensas.

Näkymä kuistilta kylän poikki on yhtä juhlaa. Edessä sirotuomipihlaja, sitten naapurin pajut ja vaahterat, kauempana seuraavan talon tummalehtinen kirsikkaluumu ja lisää vaahteroita.

Syreenit ovat vielä vihreitä.

Samoin omenapuut.

... paitsi koristeomenapuu 'Musta Rudolf', joka on leiskuvan punainen! 'Marleenan' tapaan tälläkin on punaruskeat lehdet, se varmasti vaikuttaa syysväriin.

Tämä tonttini ylärinne on vielä melkoista ryteikköä – tai ryteikkö on raivattu, mutta heinikkoa ja nokkosikkoa on jäljellä. Tästä muotoutuu hiljalleen hedelmätarha. Puolet puista on koristepuita, kuten tämä rusokirsikka. Mahtava syysväri. Syötävät kirsikat ovat vielä aivan vihreitä.

Vielä kerran 'Musta Rudolf'. Taustan kaksi valkoista keppiä kannattelevat kirsikkasorvarinpensaan suojaverkkoa. Se on jo pudottanut lehdet, ne olivat hohtavan vaaleanpunaiset. Tästä tulee melko kiva alue niin keväällä kukkiessaan kuin ruska-aikaankin.

Läheisessä tuomessa on myös ihana syysväri, keltaista ja vaaleanpunaista.

Naapurin hevoskastanja on keltainen. Japaninlehtikuusen muuttumista keltaiseksi saa vielä odottaa. Etualalla palmusaraa ja päivänliljoja, kaunis ruska niissäkin.

Tämä ei ole ruskaa, mutta syyssahramin hedetupsu on niin hassu! Ihan kuin niillä olisi niin kiire, ettei ehdi odottaa kukan avautumista.

Maratonin päätteeksi vielä iltanäkymä kylälle. Ruska syttyy hehkuun silloinkin, kun aurinko menee mailleen.


Hevoskastanja – Aesculus hippocastanum
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kirsikkaluumu – Prunus cerasifera
Kirsikkasorvarinpensas – Euonymus planipes
Kuunlilja – Hosta
Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Palmusara – Carex muskingumensis
Päivänlilja – Hemerocallis
Rusokirsikka – Prunus sargentii
Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis
Syyssahrami – Crocus speciosus
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tuomi – Prunus padus
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

Melkoisen kaunis syksy

Nyt on kaunista! On kauniit säät, on tullut sopivasti sateita. Värit ovat kauniit. Kanukatkin ovat innostuneet kukkimaan uudestaan. Tai en ole kirjaa pitänyt, mutta oletan, että nämä kukkivat alkukesällä. Tai ehkä kukat silloin näivettyivät kuumuudessa ja kuivuudessa?
Etualan keltaoksakanukka on komeasti kukassa, mutta myös takimmainen keltakirjokanukka 'Aurea' kukkii jonkin verran.

Beautiful Autumn
Slowly autumn colours start to crawl in, everything happens in slow motion. The weather has been perfect: sunny days and some heavy rains too; very welcome.

Japaninvaahteroihin alkaa hiipiä syysväritys. Etualan 'Enkan' on aina punalehtinen, mutta taustan 'Osakazuki' muuttuu kesän vihreästä voimakkaan punaiseksi.

'Enkan' ja ruostekukka.

'Osakazuki'.

Tänään kävin kurkkaamassa kirsikkasorvarinpensasta. Tämä on vielä pieni ja kasvaa vähän pusikossa kuusten takana, mutta tätä varten pensaan ostin. Häkellyttävä vaaleanpunainen syysväri!

Ihanat värit tässäkin, syksyinen suosikkipari: kallionauhus ja palmusara.

Orjanruusu on upea, kun se saa kasvaa täyteen mittaansa. Tässä sillä on tilaa – saa kasvaa jatkossakin mielin määrin, en rajoita. Korkeutta on kolmisen metriä, leveyttä lähes saman verran. Sulokkaasti kaareutuvat oksat kannattelevat keskikesällä hennon vaaleanpunaisia kukkia, syksyllä punaisia kiulukoita. Lähelle ei parane mennä, sillä piikit ovat pitkät ja päästä käyrät: optimaalinen tarttuvuus.

Toisaalla on hoidetumpaa. Leikkasin viimein muotopuutarhan puksipuuaidat, sillä maa on kosteaa. Aidat eivät vielä ole valmiit, niinpä on tärkeää pistää pistokkaita maahan aina, kun leikkaa.

Kukinnan jälkeen parturoitu mirrinminttu 'Six Hills Giant' on ryhtynyt kukkimaan uudestaan. Sille pitää seuraa komealuppio.

Samoin parturoitu salviakin on tehnyt jokusen uuden kukan.

Loppuun vielä projekti, joka menee kaupunkikotiin, jos onnistuu. Valoin betonista (juotoslaastista) tason tiskikoneen päälle ja toisen pienemmän tason lieden viereen. Saa nähdä, onnistuiko. Tänään poistin muotit ja ihan hyvältä näyttää toistaiseksi.

Vielä Ransun terveiset kedolta heinänsyöntipuuhista.

Karvakartio ahmimassa.

Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kallionauhus – Ligularia dentata
Keltakirjokanukka – Cornus alba, keltalehtiset
Keltaoksakanukka – Cornus alba ssp. stolofera 'Flaviramea'
Kirsikkasorvarinpensas – Euonymus planipes
Komealuppio – Sanguisorba hakusanensis
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii
Orjanruusu – Rosa dumalis
Palmusara – Carex muskingumensis
Puksipuu – Buxus
Ruostekukka – Crocosmia
Salvia – Salvia officinalis