Rakastan hyvää kahvia, siis espressoa. Teen sitä kotona mutteripannulla, vaikka juuri luin jostakusta kahvigurusta joka teilasi mutteripannun, sillä se kuumentaa veden kiehuvaksi. Vesi ei kuulemma saisi olla yli 95-asteista. Samaa väitetään teestä. Mutta makunsa kullakin. Minulla on Roomasta ostettu Bialetti, eli alansa Rolls Royce. Muut ovatkin romua: ne falskaavat, pissaavat ja vaikka mitä.
Minulla on tapana katkaista työpäivä – tai piha- tai remonttityöt, ihan miten vain – kahvipaussilla lehden kanssa. Kahvin kanssa pitää tietysti olla jotakin HYVÄÄ, joka minun tapauksessani ei ole pullaa, sillä se ei ole HYVÄÄ. Leivos sen pitää olla! Bebe on hyvä.
Kaupungissa voi käydä hakemassa Kanniston leipomosta muhkean marengin. Tämä on sellaista millaista sen kuuluu olla: sisältä hieman sitkeää. Rousk ja nam! Murusia hiusrajasta polviin saakka ja tahmeat sormet.
Juhlahetki on, kun viimeisin Gård och Torp on kolahtanut posti-laatikkoon, kupissa on parin päivän maidottomuuden jälkeen taas kahvia, ja lautasella paimiolaisen kotileipomo Tannisten skoonelainen: kaurakeksi, jonka välissä on jotain ihanaa valkoista ja pehmeää.
Jeps, pääsin tänään käymään postissa (paketteja tulossa niitä odottaville) ja kaupassa!
.JPEG)
.jpg)
Just, espressoa sen pitää olla, tavallinen on litkua (?!)
ReplyDeleteMun keittiön tärkein laite on deLonghi espressokeitin, se kahvimylly pitää KOVAA meteliä, mutta kahvi on täydellistä ♥
Tannisen kanapeet on parhaita!
Eivät vaan oikein mitenkään sovellu tähän mun hiilarinvälttelykauteen??
PS.ne mun leipomukset muuten syötetään meidän miehille tai miehen työkavereille
Nautinnollisia kahvihetkiä sinulle ja kisuille rapsutuksia :)
Etkä muuten ole ainoa, joka vannoo Tannisten kanapeiden nimeen! Niillä tuntuu olevan vankka asiakaskunta. Ihanaa, että Suomessa on hyviä pienleipomoita, jotka tekevät taivaallisia paikallisia herkkuja hyvistä raaka-aineista.
ReplyDeleteNiin, juuri klikattuani tämän kahvi&leivoshehkutuksen eetteriin muistin, että ai niin - blogini lukijoissa taitaa olla jokunen kahvilakkoilija ja hiilarivälttelijä...! Anteeksi!!!
Oi mitä ihania herkkuja. Minulle kelpaa kaikki nuo, lisäksi uppoaa pullat, keksit, suklaat...eli kaikki hyvä mitä voipi nauttia kahvin kanssa.
ReplyDeleteIän myötä ei enään kestäisi syödä herkkuja niin kuin ennen, mutta minkäs teet kun oon niin kova pullahiiri! :)
Nam! Nautinnollisia kahvihetkiä!
ReplyDeleteKylläpäs alkoi kuola valua ;)
ReplyDeleteSamoilla linjoilla ollaan, kahvin pitää olla tuhtia. Mutteripannulla tulee hyvää mokkaa (meidänkin pannumme on Italiasta)..
Herkkuja tulee syötyä, mutta sitten pitääkin käydä lenkillä, pysyypähän kuntokin jollain tasolla.
:-D Herkkusuita täällä näköjään vain onkin! Mutta hei, kerran täällä vain eletään.
ReplyDeleteMokkaa, juuri niin, tai mokaa niin kuin Italiassa sanovat. Vaikka on niitä muitakin hyvän kahvin tekovempeleitä.
Minulle kelpaa tavallinen suodatinkahvi, mutta espressokin käy, jos sitä saa valmiina. Mutta bebe! Parhaat bebet minun makuuni saa porilaisesta Sarpin konditoriasta. Siellä on myös hyviä marenkeja. Ja muitakin herkkuja.
ReplyDeleteAi-ai! Porin-serkkuni jo minua houkuttelikin kesällä käymään, ja niin varmasti menenkin. Taitaa olla Sarpin-keikka edessä :-D
ReplyDeleteFika on kyllä päivän paras hetki, silloin kun sen on oikein järjestänyt!
ReplyDeleteMinäkin pidän kovasti kahvista. Pakon edessä omasta kahvin juonnistani luovuin, mutta tuoksutella yhä voin ja ihailla kauniita kahvikuppeja. Estetiikka se on myös eräs nautinnon lähde.
ReplyDeleteMiten herkullisilta näyttivätkään kahvin lisukkeesi:)
Fika :-) Ihana sana, jonka opin opiskeluaikoina malmöläiseltä ystävältä. Ja nimenomaan, kahvihetki pitää JÄRJESTÄÄ: kauniit astiat (no, pitäähän niiden muutenkin olla kauniita) ja jotain hyvää, ja mielenkiintoista luettavaa tai hyvää seuraa.
ReplyDeleteJauhettu kahvi tuoksuu usein paremmalta kuin miltä kahvi maistuu.
Siis hetkinen... Tyyppi esittelee täällä jotain superhyperyyberkoleitavesihierahtijuurikielelleehkenkykenekäänpitämääntätäurheilullistajaterveellistälinjaa, kun meikä yrittää päästä juoksemisen ja terveellisen elämän makuun! OMG. *yrittää saada syljenerityksen loppumaan*
ReplyDeleteLopeta ihmisten kiduttaminen näillä kuvilla!!!!!!!
ReplyDelete:-D
Niin - fika on jotenkin niin kiva sana. Tuo erilaista tunnelmaa kuin kahvihetki tai vastaava.
ReplyDeleteKas, sinulla(kin) on hieno ruusukuppi ;-) Ja hienot eväät. Bebét ovat olleet yksi suosikkileivoksistani lapsesta saakka. Ei ole Aleksanterin leivoksen voittanutta, mutta beibit pääsevät kyllä aika lähelle. Vaikkei niitä saatakaan syödä kuin yhden, sitten menee ällömakeaksi.
ReplyDeleteJa lehtikin vielä kuin piste i:n päälle. Hieno hetki!
No nyt sekosin sanoissani. Kahvitauko tai vastaava esim kahvipaussi, ei ole niin kiva kuin fika. Otsikossasi olevaa sanaa jäin mielessäni maistelemaan kun kirjoitin edellisen kommentin. Kahvihetki on nimittäin kaunis ilmaisu, harvemmin käytetty ehkä. Öitä! T. Naukulan mamma
ReplyDeleteJuu, kahvia olla pitää. Tosin minulle kelpaa ihan suodatinlitkukin - osaanpahan sitten arvostaa huolella valmistettua, kun sitä saan.
ReplyDeleteLapsena arjen juhlahetki maapaikan "raatamisten" jälkeen oli se, kun pääsin keittämään hellalla pannukahvit (sitä piti vahtia haukkana) ja kutsumaan sitten aikuiset kahville.
Ah, yksinkertaisia iloja.
Nyt on mennyt Mammalla sanat sekaisin (taas). Jäin miettimään käyttämääsi sanaa kahvihetki, ja se kuullostaa kyllä paljon paremmalta kuin kahvitauko tai kahvipaussi. Sehän on jopa yhtä maukas kuin fika :)! Sitten yön tunteina jäin miettimään mitä tänne oikein aikaisemmin kirjoitin! Ei ollut vissiin paljon muuta mietittävää :)
ReplyDeleteOlen töissä, ei herkun herkkua näköpiirissä. Pitäisikö tänään sortua ja ostaa jotain hyvää mielenpiritykseksi. Ihanan näköisiä nuo kaikki herkkusi, todennäköisesti myös makuisia..Bebet on kyllä ihania pikkuherkkuja, just sopivan kokoisia, että menee makean nälkä. Silti niin pieniä, ettei tule huono olo (eikä huono omatunto...)
ReplyDeleteNo voi kääk, mitä herkkuja kuvissa!!
ReplyDeleteNimimerkillä pääsiäispaastolainen kuolaa täällä!
Anteeksi vain kaikille terveellisen elämän aloittaneille! Ja jotta voin hieman pahentaa tilannetta Porin suunnalla asuville, Paula tuossa yllä vinkkasi Sarpin konditoriasta :-)
ReplyDeleteMinullakin on ruusukuppi, ja mikä parasta - olen saanut sen ystävältä ;-) Se on joskus teinivuosina saatu synttäri- tms. lahjaksi, korvakin on rikki, mutta sehän ei menoa haittaa! Ja on kiva muistaa ystävää joka kerta kun mukin ottaa esiin. Nääs, ei lahjaa ilman taka-ajatusta...
Aleksitkin on hyviä, ja monet muut. Beben yksi hyvistä puolista on juuri se, että yksi taltuttaa makeannälän.
Liinan kuvaama pannukahvien keitto on kiva muisto. Ja hieno vastuu, ja sitten kaikki kehuivat kahvia (toivottavasti). Minulla on pergolaattori, jolla keitän aina kahvit jos juojia on useita, sillä tulee hyvää kans. Mutta itselle sillä tulee liian suuri satsi, niinpä espressopannu on sopiva.
Naukulan Mamma; illalla ennen nukahtamista aivot jotenkin kelaavat. Toivottavasti siten nukahdit kumminkin, ettei kahvi valvottanut ;-) Kahvihetki on kiva sana; tauko ja paussi kertovat, että työ on keskeytetty, hetki taas on moniselitteisempi. Mutta fika on edelleen suosikki, siksikin, että ruotsalaisen ystäväni kanssa pidimme fikoja, niin sillä on hyvien muistojen lisäarvo.
Minun mutteripannuni on pian 25 vuotta vanha - puksutus hellalla jo lupaa hyvää hetkeä - Gård och Torp on myös meidän suosikkimme, Göran on aivan ihana:)
ReplyDeleteMutteripannun korina on lupaava soundi! :-)
ReplyDeleteUuh, pysyn siis kaukana Sarpin konditorioista :D
ReplyDeleteLienee parasta :-D
ReplyDelete