Isäntäpantteria lumi ei haittaa, mutta kaikkia muita kyllä.
Tukholman reissua varten kaupunkiin saapuessani odotti parvekkeella iloinen kevättapahtuma: syksyllä puiseen laatikkoon istuttamani pienet villitulppaanit (Tulipa bifloriformis) olivat nousseet mullasta! Astia oli koko talven lasitetulla parvekkeella, kun ei ole muutakaan paikkaa minne sen olisi voinut viedä. Sipulit ovat siis kestäneet 30 asteen pakkaset.
Tänään pari kukkaa aukesi! Kukat ovat pieniä valkoisia keltaisin keskus-toin, monta samassa varressa niin kuin villi-tulppaaneissa usein on. Kukkimisen ja lakastumisen jälkeen nostan sipulit mullasta, annan kuivahtaa ja vien saareen maahan, mutta mihin?
Paikan pitää olla sellainen, jonne nämä eivät häviä tai tallaudu jalkoihin. Kasvi on pieni ja hentoinen. Ehkä ne voisivat tulevaisuudessakin olla ruukussa, mutta minua houkuttaa ajatus siitä, että nämä leviävät, toisin kuin jalostetut lajikkeet.
Kuin tapahtuman kunniaksi, oman pienen tulppaanini ensimmäiset kukat aukesivat samana päivänä, kun kävin Tulppaanien lumo -näyttelyssä Kasvitieteellisessä puutarhassa. Tässä näyttelyn lumoa: 'Brunhilde' -tulppaani – lajike yli sadan vuoden takaa – magnolianoksan kupeessa.
Näyttelyn on järjestänyt Villi niitty -nettikauppa, josta olen myös ylläolevan bifloriformis-tulppaanini tilannut. Näyttely on Kaisaniemen kasvihuoneilla Helsingissä 3.4. saakka.
www.villiniitty.fi
www.luomus.fi
Bullinch feeding on Guelder Rose
3 hours ago