Tämä on tarina ainokaisesta, jonka siirsin viime syksynä varjoisammasta penkistä vastavalmistuneeseen muotopuutarhani penkkiin. Tällä on pari kaveriakin, mutta ne muut ovat ilmeisesti jääneet sinne varjoon eivätkä kuki vielä. Tulppaanin sipulien löytäminen syksyllä on haastavaa, ne olisi helpompi kaivaa kukinnan ja lehtien lakastumisen jälkeen ylös ja laputtaa nimilapuin omiin laatikkoihinsa kuivumaan ja odottamaan syksyn istutusta!
Tämä yksi on vaaleanpunainen 'Duc van Tol Rose'. Duc van Tol -tulppaanit ovat vanhimpia viljeltyjä tulppaaneja ja niitä on monia lajikkeita.
Nupulla tämä ei kovin vaaleanpunaiselta näyttänyt, niinpä minulla kesti jonkin aikaa ennen kuin tajusin mikä tämä on. Kukinta alkoi 4.5.
Kukka on sisältä keltainen, kuten tulppaaneilla on usein tapana.
'Duc van Tol Rosen' vieressä on vahtijänis, johon olen todella tyytyväinen. Tulppaanejani ei tänä vuonna ole syöty lainkaan. Kanaverkon alla ovat pihani arvokkaimmat tulppaanit, 'Blue Flagit', jotka availevat vasta nyt nuppujaan.
Hiukan vanhettuaan kukkaan alkoi tulla vaaleanpunertavaa hentoa sävyä. Joka yöksi se meni siivosti suppuun.
Kuten kuvasta näkyy, penkki on todellakin vasta viime syksynä valmistunut ja kasvit niin mikroskooppisen pieniä ettei niitä melkein edes näy!
Sitten aloin kuvata pihallani kaikkea muuta ja unohdin päivä päivältä vaaleanpunertuvan pienen tulppaanin. Siellä se kuitenkin oli hiljalleen punastuen muotopuutarhassani, jossa pääosan olivat vieneet punaiset papukaijat. Tämä kuva on otettu 19.5. eivätkä tulppaanin terälehdet vielä silloinkaan pudonneet, se tapahtui vasta pari päivää sitten.
Pientä suurennosta tarvitaan. Siellä se on! Alhaalla omenapuun vieressä.
A single 'Duc van Tol Rose' has been a joy to watch. It transformed from creamy white to rose in a space of three weeks.
.jpg)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Voi toista onnetonta, uhmakkaasti se tököttää tuolla ja kuin sanoo; en anna periksi...
ReplyDeleteHei, muuten kerkeetkö koskaan olemaan tuolla riippukeinussa?
;D
Leppoisaa ! viikonloppua ja aurinkoista myös.
Yksinäinen se oli varmaan aikaisuudenkin takia. Nyt aion merkata paremmin pihani tulppaanit jotta tiedän kaivaa noita samoja ylös kesäkuussa ja laittaa tälle kaveriksi. Siirrän tämän lähelle myös vaaleanpunaiset hyasintit, nekin kukkivat aikaisin, niin tulee yhtäaikaista vaaleanpunaisuutta kukkapenkkiin :-)
ReplyDeleteKyllä minä käväisen tuossa riippukeinussa lähes päivittäin. En ehkä tänään, sillä taivaalle kerääntyy parhaillaan tummia pilviä...
Tuo vahtijänis on kyllä vallan mainio! Siihen vaan kaikki tulpaanint ja hyasintit niin niiden elo on turvattu :)
ReplyDeleteIhmeen hyvin se on toiminut, enpä olisi uskonut ;-D
ReplyDeleteIhana vahtijänis!
ReplyDeleteEikä tuo verkkokaan hullumpi ole;)
Verkon idean nappasin Marian koti ja puutarha -blogista!
ReplyDeleteKiitos. Kiitos tästä kivasta postauksesta taas, sai muutamien ylämääräisten sydämentykytyksien jälkeen mielen vähän seesteisemmäksi.
ReplyDeleteAi. Jaa. Hui. Joo. Mitähän sulle taas on tapahtunut.
ReplyDeleteVoi yksinäistä tulppaania..Kiva jänis sinulla vahtimassa.
ReplyDeleteKuuluuko sipulikukkien sipulit kaivaa kukinnan (ja lehtienlakastumisen) jälkeen nostaa ylös maasta..?
ReplyDeleteSeijastiina; Kiitos! Jänis on todella kiva :-)
ReplyDeleteRosaG; Muiden sipulikukkien sipuleita ei tarvitse, mutta tulppaanit ovat tarkkoja märkyydestä kesällä. Kyllä ne usein selviytyvät vuodesta toiseen ja kukkivatkin, mutta niitä voi auttaa selviämään ja kukkimaan paremmin ensi vuonnakin kaivamalla sipulit lehtien lakastuttua kesä-heinäkuussa ylös, ja laittamalla sipulit kuivumaan naatteineen johonkin ilmavaan paikkaan, esim. verkkopohjaisiin laatikoihin tms. Sitten ne istutetaan taas syksyllä kuten kaupasta pussissa ostetut.
Tällaista hifistelyä harrastetaan paljon Englannissa (jossa tunnetusti sataa aina, kesälläkin). Mutta ei siitä meilläkään haittaa ole. Tulppaaneilla on usein tapana taantua ja kukkia vähemmän vuosi vuodelta. Näin kukkien häviämisen voi estää.
Ihana tuo jöpöttävä jänis:)
ReplyDeleteJänispatsas on kiva, ja on vieläpä tehnyt työnsäkin hyvin :-)
ReplyDelete