En raaski vielä leikata ruohoa kuusen edestä, sillä siinä kukkivat vielä pystykiurunkannukset ja pikkukäenrieskat.
This week's warm days resulted in a coffee break out in the garden.
At the beginning of April there was some snow.
At midsummer!
Sunday, 15 May 2011
Näin aika kuluu osa 2
En raaski vielä leikata ruohoa kuusen edestä, sillä siinä kukkivat vielä pystykiurunkannukset ja pikkukäenrieskat.
This week's warm days resulted in a coffee break out in the garden.
At the beginning of April there was some snow.
At midsummer!
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
.jpg)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Hurmaava niittytunnelma tuossa alimmassa kuvassa. Siellä näyttää kevät olevan kovin pitkällä ja vehreän oloista.
ReplyDeleteAika kuluu kyllä niin nopeaa vauhtia, että jossain kohdin vois kyllä jo pysähtyäkin!
ReplyDeleteJust nyt sais lähes pysähtyä ja kulkea hitaasti tuohon viimeisen kuvan juhannukseen vaikka seitsemän kuukauden ajan! Se olisi passeli.
ReplyDeleteTulee ihan oman äitini mummola mieleen sun pihasta. Se tosin sijaitsi savon sysikorvessa. Täällä ei paljoa helteitä ole ollut viime päivinä, lapsillakin taas pipot päässä!
ReplyDeleteOn täälläkin tänään jäätävää, ihan hansikkaita tarvii.
ReplyDeleteMutta alkuviikolla oli hurjan lämmin.
Kaikki on kasvanut kohisten. Ruohokin näyttää nyt siltä, että se pitää taas leikata eikä leikkuusta ole kuin viisi päivää! Mutta alkukesällähän se kasvaakin nopeimmin, havaintojeni mukaan.
Siis tuo juhannuskuva - täydellinen! Tuli ikävä lapsuuden juhannuksia, kun kukkaniittyjä oli vielä siellä täällä!
ReplyDeleteJuhannuskuva on tosiaan täydellinen. Heti tuntee auringonpaisteen ihollaan ja haistaa kesätuoksut nenässään. Hyvän mielen kuva. <3
ReplyDeleteVaan saisi se aika tosiaan hieman hidastaa kulkuaan. Juuri kirjoittelin omaan blogiin, että ensimmäiset kukat ovat jo lähes lakastuneet, järkyttävää. Miksei ainoa voi olla kevät, yhtä aikaa toiveikas ja pakahduttavan kaihoisa aika?
Onnea ikkunan korjaamisesta. Siellä ei tule aika pitkäksi. Terveisiä kissoille ja etenkin Mustille. Toivottavasti sää pian lämpenee, niin ettei Mustin pidä olla sisällä yhtään ylimääräistä hetkeä!
Nautinnollisia kesäpäiviä viihtyisässä pihassasi ;)
ReplyDeleteKiitos kommenteista Viivi, Jenni ja Kirsikka!
ReplyDeleteTuota valkoisena kukkivaa koiranputkea on pihallani vähän joka paikassa rikkaruohonakin, mutta se on hurmaavan kaunis kukkiessaan. Ja puna-ailakit, ja niittyleinikit... niitäkin piisaa eikä tosiaan raaski hävittää!
Minusta kesä on pakahduttavaa, kun syksy lähestyy. Kevät on vain toivoa täynnä minun osaltani. Onneksi. Heti kun kukkia alkaa lakastua alkaa tosiaan myös eroahdistus.
Musti on, kiitos Jenni, nukkunut tänään pitkät pantteripäikkärit ja painui juuri ulos. Eiköhän sillä ole asiat olosuhteisiin nähden aika hyvin ;-)
Kyllä siellä Saaripalstalla näyttää olevan aivan kesä. Tunnelmallisia kuvia. Olet saanut talteen ihania hetkiä!
ReplyDeleteKiitos Vaahtera-Maria. Tänään on ollut kylmä päivä, hurr! Pilvistä ja korkeintaan kymmenen astetta. Piti ehkä siksi laittaa lämmin alkuviikon kuva.
ReplyDeleteHyyyyiiii, lunta!! Onneksi laitoit myös juhannuskuvan, muuten olis tullut närästystä.
ReplyDeleteMeillä leikattiin tänään vasta ekan kerran nurmikko. Voi sitä tuoksua! Yksi maailman parhaita tuoksuja.
Mustista on ihana uusi kuva tuossa oikealla. Ujo maalaispoika nojailemassa seinään, ihan kuin kylän kauneinta tyttöä katselis kaihoten...
Ja tuo Ransun pötkötys otsikkosi uutena kuvana. Kyllä kissa voi olla piiiiiiiitkä :-D
Vappu-kissalla on edellisestä valtakunnastaan eniten ikävä juuri kuusenalusta. Siellä emäntäkissa on kyyröttänyt tuntitolkulla ja pyytänyt niin uskaliaita räkättejä kuin satunnaisia tirppalintujakin. Kerran jopa yhden keskikokoisen sammakon, mutta sitä ei sentään puun oksalta.
ReplyDeleteKuusen alla on tosiaan erittäin kiva paikka! Aika usein sieltä kuuluu "miu" kun menen ohi, vaikka ketään ei näy, viitsivät sentään moikata :-D
ReplyDeleteEn ole huomannut Mustin koskaan kaihoilleen tytön perään, mutta ehkä en ole huomannut. Tuossa se tuli katselemaan minua arvioivasti, en kyllä tiedä mitä arvioi. Kieltämättä poika on komea kuin Rautavaara! Heinänkorsi vain puuttuu suupielestä. Taustalla voisi kuulua vaimea tanssilavan musiikki kauempaa.
Sori orastavasta närästyksestä, minusta oli niin outoa katsoa tuota kuvaa - se oli vasta viime kuussa!
Pitkästä aikaa visiteeraamassa ja monen monta postausta lukemassa! :)
ReplyDeleteTervetuloa taas Elina! Tänne taitaa tulla melkein kirjoitus päivässä, mutta eihän niitä ole pakko kaikkia lukea ;-)
ReplyDeleteYhdyn kaikkiin edellisiin, jotka sanovat, että ajan pitäisi juuri nyt pysähtyä. Tämä on tosiaan paras hetki vuoden ja luonnon kiertoa ja menee liian nopeasti ohi. Tosin nyt just sataa lotisee ja mulla on näköjään joku flunssanpoikanen...
ReplyDeleteMinunkin silmäni avautuivat vasta muutama vuosi sitten koiranputkien kauneudelle. "Hurmaava" on juuri oikea sana niille, mm. kun ne tienposkissa tasapainottavat lupiinikasvustoja. Vaikka lupiinit ovat vieraita tulokkaita ja niitä ehkä vihataankin (enkä minäkään niitä pihaani haluaisi välttämättä), niin lupiinit ja koiranputket ovat aika silmiä hivelevä yhdistelmä alkukesällä.
Pikaista paranemista Paula!
ReplyDeleteLupiinit ja koiranputket ovat kuin näky romanttisesta unesta. Minustakin ne kaunistavat monta tienpenkkaa, vaikka näin kai ei saisi julkisesti sanoa.
Aina sitä kevättä odotetaan vaikka kuinka ja kauan, sitten se tuleekin yhtäkkiä :)
ReplyDeleteIhan totta, juuri näin!
ReplyDelete