Musti on hiljainen läsnäolija, joka ei pidä meteliä itsestään. Se ei tule tähän tietokoneen ääreen naamani eteen kymmenen kertaa päivässä kuten Ransu. Musti seuraa mielellään kävelylle, mutta ei aina, ei esimerkiksi silloin kun se on pantteripäikkäreillä naapurin vajan ylisillä. Silloin on tärkeämpää tekemistä.
Ransu seurailee minua paljon enemmän, lähes koko ajan. Pari kesää sitten olimme Ransun kanssa retkellä Utön saarella ystävien luona. Lähdin kävelemään talolta rannan venevajoille, matka noin 200 metriä, ja Ransu lähti mukaan. Matkan varrella eräässä tuvassa oli ikoniateljee ja ovi oli auki, oven edustalla seisoi lapsi. Ransu pitää lapsista ja suuntasi oitis matkansa ateljeeta kohti ja puikahtikin sitten ovesta sisään. Minä äkkiä perässä kuvitellen, miten kohta kissa on hyllyllä ja ikonit lattialla! Niinpä nappasin Ransun kiinni sanoen: "Huligaani, ei tänne saa tulla". Ikoneita tarkasteleva pariskunta kääntyi ja kysyi: "Onko sen nimi Huligaani?"
Voisi olla sopiva nimi. Kutsunkin Ransua lähes päivittäin Huligaaniksi, toisinaan myös Huliganissimoksi.
Mutta osaa Mustikin, se on varsin leikkisä pantteri. Tässä pientä painia kaupungissa, sinne kohta joudumme taas. Onneksi pojilla on toisensa.
I'm glad the boys have each other. They have so much energy!
Leikkisää päivää kaikille!
.JPEG)
.jpg)
Ei se pnatteri nyt niin matalalta vaikuta, etenkään puussa kiipeillessään. Se on hurja suurpnatteri, mutta osaa hillitä itsensä. :)
ReplyDeleteVoin kuvitella, että Mustille kuuluu erittäin hyvää, kun saa olla ulkona ja puuhailla kaikkea keväisen hauskaa ja välillä kurittaa Huligaaniakin. Toivottavasti ette joudu kaupunkiin kovin pitkäksi ajaksi!
Ei! Onneksi. Ollaan siellä niin minimaalisesti ja pikaisesti kuin mahdollista ja heti muutaman päivän päästä takaisin.
ReplyDeleteMusti taitaakin olla puussa korkean profiilin pnatteri :-D
Musti on niin mahdottoman komea puussa. Tärkeä virkapantteri <3
ReplyDeleteKissojen välisiä leikkejä on mukava katsella. Vapun ja Lyytin kuperkeikkapainista kuuluu vain pehmeä mukse, joka tietenkin välillä taukoaa, kun neidit jähmettyvät uusiin asemiin käpälä kohotettuna ja häntä viuhtoen.
Ne hännänviuhtomistauot on tosi tärkeitä! :-D
ReplyDeleteMyös tuijottaminen on välillä kissojen kesken tärkeää. Kissalaumassa voi olla kissa joka pelkällä tuijotuksella saa toisen hermostumaan ihan oikeasti. Mutta ei Ransu-Huliganissimo ja Musti-pantteri nyt tietysti keskenään tosissaan tappele. Tuo Ransukin viimeisessä kuvassa ihan selvästi nikkailee.
ReplyDeleteMeillä onkin tuon Mustin kaksoisveli Mortti:)Mortti on tosin ollut yöjalassa jo useamman viikon, toivottavsti vielä palaa.
ReplyDeleteVoi Morttia! Toivottavasti palaa kotiin pian!
ReplyDeletePaula; Kissoilla on selvästi omia sääntöjä ja käytöstapoja. Pojilla on välillä todella hurjaa menoa, karvatupot vain lentelevät ja kopsahduksia kuuluu, välillä törmätään huonekaluihin. Pojat on poikia!
Upea pantteri puussa! Vähän niinkuin näytillä siellä :)
ReplyDelete"Isoveli mätkii" :DDD Puspus ja haleja ihanille poitsuille!
ReplyDeleteihanan kissamainen juttu:)
ReplyDeletePantteri on ihan selvästi näytillä puussa tosiaan :-) Olevinaan jotakin tarkkailee tärkeänä.
ReplyDeletePojat ottavat pusit kiitollisina vastaan!
Kiitos Naukulan Mamma, Tiina ja Mirva!
Jestas, olipas tutunoloista kuvaa. Kaksi heppuani (musta ja punainen) hääräilevät aivan samaa ja luonteetkin ovat kuin yö ja päivä. Että piristi tutkailla karvaisten kakaroiden touhuja.:)
ReplyDeleteVoi Mustia, korkean profiilin pantteria! Olen arvellutkin, että Ransu on enempi tyyppiä linssilude ja "huomaa minut" Mustin vaellellessa filosofisilla nuuskamuikkusretkillään.
ReplyDeletePitsit sekaisin; Se on kumma miten toistenkin kissojen touhut ovat mahtavan kivaa seurattavaa!
ReplyDeleteCaro; Todella hyvin olet arvellut. Ihan nappiin!
Ooh miten äärettömän lyyristä: musta ja harmaa kissa. Me tykätään!
ReplyDeleteMusta ja harmaa on parhaat värit! Aina muodissa jne.
ReplyDeleteRANSU ja MUSTI
Anteeks nyt vaan, mutta harmaa ja harmaa on parhaat värit.
ReplyDeletet. Koratian harmaat
Joo! Sininen rules!
ReplyDeleteRANSU
Onpa Musti ylväs pantteri ylimmässä kuvassa! <3 Ja painikuviot näyttää niin tutulta... ;)
ReplyDeleteKissa tikkana puussa on ihana näky ♡
ReplyDeletePainikuviot on varmaan aika universaalit :-D
Voi miten ihana juttu Ransusta ja Mustista, on ne niin suloisia. Musti on oikea pantteri tosiaan, tuossa puussa venytelleessään. Vai on Ransu huligaaniainesta. hm..hassu kissa. Kiva kun ne on niin eriluontoisia, eikö vain?
ReplyDeleteOvat ne ihania, kuten itsekin tiedät, karvakaverit vaan ovat niin ihania kavereita. Se on tosiaan hauskaa että niillä on ihan omat luonteensa.
ReplyDeleteMeillä noita paniotteluita nähdään kissan ja koiran välillä, kollilla on ihan samat ilmeet kuin sinun kissoilla :)
ReplyDeleteJotkut koirat ovat niin fiksuja, että osaavat leikkiä kissojen kanssa ;-)
ReplyDeleteMustin luonne on selkeästi rauhallisempi, kenties mietteliäämpi? Voihan sitä silti leikkisä olla! Ransu on vähän kuin kissakoira! Läpsyt, kamut!
ReplyDeleteRansu on tosiaan kuin kissakoira :-D Paitsi että kävelylenkeillä Musti seuraa paljon paremmin, Ransu unohtuu tutkailemaan ojien varsia ja muuta mielenkiintoista, jos ollaan tutulla reitillä. Tuntemattomissa paikoissa kumpikin seuraa minua yllättävänkin tiiviisti.
ReplyDeleteMusti on varmaan sukulaisluonne mietiskelijä-runoilija Sulolle.
Kissakoira, heh. Ihanat pojat kuvissa, lääh puuh. Meiltä löytyy samanlaisia asetelmia ja luupään kolahduksia vaikka tekijöinä on pienet pojat. Taitaa kissapojat ja ihmispojat olla aika samanlaisia :)
ReplyDeleteJoskus minustakin tuntuu, että yhtäläisyyksiä saattaa olla. Laikkiä ja painia riittää, toisen rökitystäkin. Ransulle tulee välillä kauhea kiire päästä ulos NYTHETI, ja kun avaa oven, se suorastaan kimpoaa ulos. Vaikka ei sillä oikeastaan mitään muuta asiaa sinne ollut kuin että pääsee ovesta ulos. Kuvittelen että ihmislapset voivat olla aika samanlaisia :-)
ReplyDelete