Otin muutama päivä sitten kuvia talvenaroista kokeiluistani, mutta en ole vielä ehtinyt kirjoittaa niistä. Lupailin raporttia jossakin vaiheessa. Mitään kasvia en ole suojannut talveksi, vaan kokeilen, josko kestää – jos ei, niin antaa olla.
Mangoliat istutin viime keväänä. Tämä oli siis niiden ensimmäinen talvi. 'Susan' on matala, alle polvenkorkuinen, mutta yksikään sen versoista ei näytä paleltuneen kokonaan. Suurin osa lehdistä on silti puhjennut versojen alaosassa. Yksi kukkanuppu on kehitteillä.
Tender plants
I planted two trial magnolias and a sargent hydrangea last year. They have all survived the winter!
Tähtimagnolia on tuuheampi, mutta koska sen kukkanuput kehittyvät hyvin varhain keväällä, niiden paleltumisriski on suuri. Minun tähtimagnoliani ei ole kukkinut vielä lainkaan. Yksi muita suurempi nuppu oli, mutta sekin paljastui lehtisilmuksi. Tällä on mielestäni kauniit lehdetkin, joten olen tyytyväinen kasvin ulkomuotoon näinkin. Kukat ovat sitten bonusta.
Samettihortensia tekee uusia versoja tyvestä ja lehtii myös joidenkin versojen latvoista. Tällä on suuret, nukkaiset lehdet ja violetit harsomaiset kukinnot. Kasvi viihtyy ennemmin varjossa kuin paahteessa, joten aion vielä siirtää tämän varjoisampaan paikkaan. En todellakaan kuvitellut, että tämä selviäisi talvesta! Tuo juurella oleva sahanpuru paljastaa, että kyllähän minä tätä yritin hieman suojata viskaamalla tyvelle sahajauhoa myöhään syksyllä. Istutin tämän viime kesänä.
Tummalehtinen mustaselja 'Black Lace' on edelleen pukkaamassa yhtä versoa, se ei koskaan ole ollut näin hidas lähtemään liikkeelle! Verso venyy yhä vain tahtia millimetri kolmessa päivässä. Tämä kasvi on kasvanut pihallani jo muutaman vuoden, samoin kuin kolme tavallista vihreälehtistä mustaseljaa.
Neidonhiuspuu on myös asunut pihallani muutaman vuoden. Nyt tiedän jo, että sen lehdet puhkeavat vasta lähempänä juhannusta. Vihreä nystyrä varren sivussa on valmiina ja hengissä.
Magnolia 'Susan' on M. liliifloran ja tähtimagnolian risteymä
Mustaselja – Sambucus nigra
Neidonhiuspuu – Ginkgo biloba
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Tähtimagnolia – Magnolia stellata
.JPEG)
.jpg)
Samettihortensia olisi tosi hieno. Kukkiiko se sinulla? Kasvisi olivat muutenkin upeita. Itse odotan jännityksellä kukkisiko mustaselja tänä vuonna. Peukut!
ReplyDeleteMinustakin samettihortensia on aivan ihana. En tiedä sen kukkimisesta, kun istutin kasvin vasta viime kesänä. Peukut mustaseljalle! Sen kukista saa sitten ihanaa mehua.
ReplyDeleteSeljankukkasiideri on vielä parempaa :) Jään odottamaan Samettihortensiasi kukintaa..
ReplyDelete:-) Niin minäkin. Luulen että se kukkii vasta loppukesällä jos kukkii.
ReplyDeleteMielenkiintoinen raportti. Tunnen jo nuo magnoliat jotenkuten. Saksan matkallani 2008 ihastuin myös gingkoon eli neidonhiuspuuhun, hankin jälkeenpäin sellaisen huonekasviksi. Mutta en osannut hoitaa sitä ja se kuoli. Kiintoisaa, että se voi menestyä Suomessa ulkonakin. Meillä on makuuhuoneessa Marimekon kankaasta ommellut verhot, joissa on gingkonlehtikuvioita ja pidän niistä kovasti. Sitä lehtikuviota käytetään muutenkin aika usein, se on koristeellinen. Minulle on arvoitus, kukkiiko tämä kasvi koskaan.
ReplyDeleteSamettihortensia jo kuulostaakin hienolta!
ReplyDeleteSamettihortensian lehdet ovat pehmeät, kuin samettia.
ReplyDeleteGinkgo eli neidonhiuspuu on puu, joka on lajina noin 150 miljoonaa vuotta vanha. Se luokitellaan oikeastaan havupuihin, lehti on kuin litteä haljennut neulanen! Kukat ovat huomaamattomat vaaleat norkot. Luulen, että se ei voi elää meillä huonekasvina, sillä se vaatii vuodenaikojen vaihtelua, sen arvellaan olevan kotoisin Kiinan viileämmistä pohjoisosista, mutta kasvihan on niin vanha, että kuka sen tietää mistä se on kotoisin! Mutta ainakin Pohjois-Kiinassa sitä on ollut munkkien puutarhoissa yli tuhat vuotta sitten. Suomessa se saattaa juuri ja juuri menestyä. Kaisaniemessä on jo pidempään asunut kasvihuoneiden seinämän suojassa, mutta siis ulkopuolella talvehtinyt neidonhiuspuu.
Mielenkiintoista, ihana kun jaksat kokeilla ja kertoa meillekin kokeiluistasi! Hyvinhän ne ovat talvesta kokeilusi suojaamatta selvinneet vaikka pakkaset olivat välillä kovatkin, muttei muistella niitä nyt ;D Ja mitä nämä ihanuudet ovatkaan myöhemmin kesällä...
ReplyDeleteKiitos Kirsikka. En tiedä tuleeko näistä koskaan kauniita reheviä kasveja, ehkä ei, mutta kokeileminen on mielenkiintoista!
ReplyDeleteJuu, nyt on niin vaikea muistaa pakkasia, eikä tosiaan edes tee mieli. Ihme että kaikki selvittiin hengissä ;-D
Hei, tämä oli hyvä uutinen! Meinaan iskin juuri testimielessä Susan-magnolian maahan ja totesin hiljaa itsekseni tälle kasvinalulle, että parempi pärjätä näin, ei täällä muitakaan ole suojailtu! Eli et laittanut mitään extra-katetta talveksi?
ReplyDeleteEksyin mutkan kautta blogiisi ja jäin lukijaksi! =)
ReplyDeleteViivi, En laittanut katetta enkä mitään hallaharsoa, siis en yhtään mitään talvisuojaa. Mutta on muistettava, että lumi tuli aikaisin ja sitä oli paljon kasveja suojaamassa. Eli takuita ei anneta ;-)
ReplyDeletePlapi, Tervetuloa!
Me kutsutaan Musti ja Ransu meitin lokiin syntskäbileisiin!
ReplyDeleteOho! Kiitti! Saaks tuoda omat eväät?
ReplyDeleteMUSTI ja RANSU
Saa tuoda!
ReplyDeleteTätä sinun blogia on kiva seurata:)
ReplyDeleteKiitos Taina! :-)
ReplyDeleteMitä näille aroille kasveille kuuluu? Googletin samettihortensiaa ja sun blogihan se sillä löytyi, näin käy usein, kiitos kaunis<3 t.Minna
ReplyDeleteKiva kuulla, että blogi löytyy helposti sitä kautta! On ihan mahtavaa, jos näistä kokeiluista saa joku muukin puutarhuri neuvoja.
ReplyDeleteSamettihortensia on voimissaan mutta edelleen alle polvenkorkuinen, se tekee silti suuria hienoja lehtiä. Siirsin se tosiaan paikkaan, jossa se on suorassa auringonvalossa vain pari tuntia päivässä. Vaikka mulla on siinäkin savimaa, on vieressä talon salaoja ja toivon, että kasvi ei kuolisi talvimärkyyteen. Kyllä se viime talven yli siinä selvisi ihan hyvin! Pakkassuojaustakin voisi laittaa, en ole ollenkaan suojannut näitä.
Magnoliat on hengissä mutta hyyyvin pieniä... hmm. Ei mitenkään edustavia. Tähtimagnoliaan tuli muutama lehti vasta myöhään kesällä, kun luulin kasvin jo kuolleen. Mulla on silti tapana jättää puuvartiset kasvit jopa kokonaiseksi vuodeksi paikoilleen, jos niihin tuleekin versoja. Niistä ei koskaan tiedä! 'Susan'-magnolia on viihtynyt vähän paremmin, mutta ei siinäkään ollut tänä vuonna yhtään kukkaa.
Ai niin, nuo loput mistä mainitsin jutun lopussa! Neidonhiuspuu vähitellen kuoli, senhän olin leikannut vahingossa viikatteella poikki :-/ Ja mustaselja 'Black Lace' kuoli myös, se ei ikinä saanut sitä yhtä versoa puhkeamaan lehteen, jostain syystä. Tavalliset mustaseljat, siis ne joista seljankukkia ja -marjoja kerätään, voivat kyllä pihallani erinomaisesti.
ReplyDeleteEhkä sitä itsekin uskaltaisi kokeilla tuota samettihortensiaa..! Istutin tänä syksynä tuon mustan seljan kukkamehun toivossa mut nyt selvisikin että sen kukilla onkin vain koristearvoa jos sen nyt saa kukkimaan edes:) Tuttavan pihassa täällä Lohjalla kasvaa neidonhiuspuu mutta ei sekään kovin korkeuksiin kurottele. Jokin näissä erikoisuuksissa vain kiehtoo vaikka ne monesti pieniä pettymyksiä aiheuttaakin. Jätin muuten valkean syyssyrikän maahan, lakasin vaan lehtiä päälle jos vähän suojaisivat?! Jännitystä kevääseen:) t.Minna
ReplyDeleteNiin, kokeile ihmeessä, olemme suunnilleen samoilla leveysasteillakin :-) Helsingin kasvitieteellisessäkin on neidonhiuspuu, ihan ulkona, mutta kasvihuoneen sisäkulmauksessa tuulensuojassa (muistaakseni).
ReplyDeleteMustaselja on hassu nimi, kun siitä on nykyään noita mustalehtisiä lajikkeitakin, mutta nimi tulee varmasti marjojen väristä. Lajikkeethan on aina talvenarempia kuin se peruslaji eli tässä tapauksessa Sambucus nigra, joka on siis ihan normaali vihreälehtinen. Minulla niitä on kolme ja ne ovat jo parimetrisiä, viihtyvät älyttömän hyvin. Minustakin on ihana jännittää kasvien pärjäämistä, en tiedä miksi se on niin jännää!