Eilen kävin pihalla, jossa on talon kulmalla sininen idänsinililjameri. Sinililjojen takana nousevat päivänliljat. Juhlistimme kukkaesitystä kuohuviinin voimin.
Hieman ylempänä mäessä kukkivat myös vaaleammat posliinihyasintit, keltaiset käenrieskat ja violetit pystykiurunkannukset. Narsissit ovat nupulla.
Äitienpäivä oli mahtavan lämmin. Saarella ei tuullut; kävimme myös rannassa ja siellä tarkeni t-paidassa! Harvinaista herkkua toukokuisessa saaristossa.
Ransu on ominut taas kesäpaikkansa verannan varjossa. Tänäänkin on kuuma. Olen istuttanut ja kylvänyt kasvimaan loputkin kasvit ja kitkenyt kukkapenkit, hiki päässä.
Eilen näin ensimmäiset räystäspääskyt, jotka touhuavat jo kovasti pesillään. Tänään bongasin ensimmäiset haarapääskyt.
Nyt ruuanlaittoon, nälkäkuolema jo vaanii! Sain tänään ahvenfileitä ja siian innokkaalta kalastajarouvalta, hän sattui sopivasti kulkemaan ohi kun olin ystävien kanssa pihalla kaffella ja liittyi seuraan kaivaen repustaan nuo kalat! Hän on niin innokas kalastaja, ettei millään viitsisi tuhlata aikaa kasvimaalla, mutta sai sentään hänkin perunat ja sipulit jo laitettua maahan. Nyt vain odotellaan uusia perunoita ja tilliä, kalojen kaveriksi.
Hyvää ruokahalua kaikille!
Idänsinililja – Scilla siberica
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides
Pystykiurunkannus – Corydalis solida
Monday, 9 May 2011
Sinisiä meriä
Tunnisteet:
corydalis
,
gagea
,
linnut
,
luonnonkasvit
,
perennat
,
puschkinia
,
saaristo
,
scilla
,
sipuli- ja mukulakasvit
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Ai että, kuulostaa täydelliseltä päivältä! Ihanaa tämä lämpö, kukat, muuttolintujen paluu, kitkentä ja kaikki. Tuoreita kaloja vielä siihen päälle, ei kai naisella voi enää paremmin mennä :D
ReplyDeleteHyvin välittyvät kesätunnelmat kuvistasi ja tekstistä. Linnut ryntäävät tänne nyt varmaan joukolla lämpöaallon myötä. Saaristossa lintujen muuttoa on varmasti mielenkiintoista tutkailla.
ReplyDeleteIhanaa saarielämää!
ReplyDeleteMeidän blogissa on teille tunnustus :)
Maria; Osut naulan kantaan: tämän paremmaksi tämä ei enää mene! Juuri eilen juttelimme ystävieni kanssa siitä, miten tämä aika on täydellistä, kun kaikki alkaa. Parin viikon päästä minulla on jo suru puserossa kevätkukkien lakastuttua. Sitten ollaan jo menossa syksyä kohti, kun kukin lakastuu vuorollaan. Vaikka kesä on ihana, siihen liittyy kurkkua kuristava haikeus. Keväällä jos kurkkua kuristaa se johtuu vain onnesta ja autuudesta!
ReplyDeletePäivi; Muuttolintujen tulo on tosiaan voimakas kevään merkki täällä saaristossa, minne ne useimmat ensin laskeutuvat matkallaan edemmäs. Ja koska kevään tulo on muuten täällä aina hidasta, ovat muuttolinnut siksikin niin ihanat.
Paavo ja Harmi; Vau! Kiitos!
Niin kaunista! Ihanaa aikaa tämä kevät ;)
ReplyDeleteNiin on! :-)
ReplyDeleteIhania kuvia ja ihania puuhia! Ainoa mitä kauhistelin uusimmissa kuulumisissasi oli vesimyyrien koko. Yök! En ollut IKINÄ ajatellut, että Ransu syö itsensä kokoisia myyriä. Näen Ransun hieman toisessa valossa tämän jälkeen, se onkin Hurja ja Ahmatti.
ReplyDeleteKuvissasi ei monesti ole ollut mäntyä tai kuusta nyt näin :)
ReplyDeleteRansu on ihanan levollinen keinutuolissaan. :)
Ai, Jenniä kauhistuttaa vesimyyrä enemmän kuin perhonkoukun viiltäminen pois päästä? Lääkäriainesta!
ReplyDeleteEi ne nyt ihan NIIN isoja ole (eikä Ransu niin pieni). Ransu on kasvava nuori! (Vielä seuraavat kaksi vuotta)
Maiju; On täällä tosiaan paljonkin mäntyjä ja kuusia, minunkin pihallani muutama, mutta eivät näemmä ole osuneet kuviin sitten. Pitääpä tähdätä tarkemmin ;-)
On teillä siellä kissanpäivät :) !
ReplyDeleteKatselin kevätkuviasi ja mietin, että olenkohan minäkin ottanut kuvia noista idänsinilinjoista ja sanonut niitä scilloiksi. Enpä tiedä, mikä on niiden ero. Vai on Ransu asettunut kesäpaikalleen. Kissat ovat mukavia, kun niillä on nuo omat hyvin säännölliset ja vakiintuneet (vaikkakin yksilölliset) tottumuksensa ja mieltymyksensä, vuorokauden ja jopa vuodenajan mukaan.
ReplyDeleteOn täällä tosiaan kissanpäivät sekä kissoilla että muilla! Paitsi ehkä niillä kaloilla, ja myyrillä.
ReplyDeletePaula, idänsinililjan tieteellinen nimi on Scilla ja siksi sitä myös usein kutsutaan.
Hyvät fiilikset. Ransu, sun mesta näyttää tosi kutsuvalta, oon ihan kade!
ReplyDeleteKuulostaa niin täydellisen ihanalta. Ransulla on komia siestapaikka. Musta tuntuu, että olen jotenkin kauhean myöhässä kylvösteni kanssa, kun sain lauantaina sipulit maahan ja tänään kylvin retiisiä, tilliä ja lehtisalaattia. Porkkanat, punajuuret, keräkaali ja herneet jäivät vieläkin odottamaan vuoroaan. Nyt tarvittaisin nopeasti se toinen viljelylaatikko!
ReplyDeleteNo mutta sehän nyt olisi ihan täydellistä jos myös myyrillä ja kaloilla :D
ReplyDeleteNiin, joku tasapaino on oltava ;-)
ReplyDeleteSulo; Ransulla on tosiaan paras mesta. Tänään illemmalla halusin itsekin istahtaa tuohon, Ransu ei silloin juuri ollut siinä keinutuolissa - mutta sitten halusi tulla, tietysti. Ransu tuli sitten lojumaan päälleni, vaikka ei muulloin kauaa yleensä sylissä pysykään. Se on näköjään paikasta kiinni, ei sylistä.
Tiina; Minä tosiaan kylvin tänään kasvimaan viimeiset ja istutin loput sipulit ja perunat. Ehkä sekin on sitten kauhean myöhään, mutta kun en jaksa viritellä harsoja yöksi.
Ehtiihän noita kylvää, ja saa sitten myöhäissatoa!
Ihana scillameri!
ReplyDeleteMulla vasta pieniä lammikon alkuja;)
Lammikoista kasvaa lopulta suuret meret :-)
ReplyDeleteVoi ei... "LOPUT sipulit ja perunat..." Minä en ole saanut alkujakaan vielä maahan. Mutta jospa viikonloppuna? Nyt pitää vielä raivon voimalla hakata niitä hemmetin savipaakkuja.
ReplyDeleteHuomenna saan mullan istutuslaatikoihin, hihhei!
Ihana tuo kuva, missä meri pilkottaa puiden takaa. Oi ja voi, miten rakastankaan merta. Myös scillamerta; hitsi siniset kukat ovat ihania! Minulla on vain pieniä helmililjalätäköitä, ja pari leveää kevätkaihonkukkapuroa.
No stressi, no stressi... myöhäinen lintu nappaa myöhäisen madon, ja ehkä se mato on ehtinyt syödä kauemmin ja lihota oikein paksuksi? Ehtiihän tässä, kevät vasta alkoi.
ReplyDeleteHihhei, eläköön multa!
Meri on ihana asia. Ja siniset kukat. Onhan sulla myös ne ihanat kevätkurjenmiekat, jostain syystä multa ne on hävinneet, joku kai syönyt. Kauriit on myös käyneet joku yö popsimassa tarhakurjenmiekkakasvustoani oikein urakalla :-E
Onpas ihania kukkakuvia! Ja tuo elo saarella ei muutenkaan kuullosta ollenkaan hassummalta... Minä peppu pystyssä ryytimaalla ja isäntä kaloja narraamassa - hmm... Katitkin tykkäisivät varmasti! :-)
ReplyDeleteNiin, joku on joskus sanonut, että blogini on saariston matkailunedistämisblogi, mutta ehkä tämä on myös muuttoliike saaristoon -blogi! Se olisikin hyvä, sillä saariston väestö on keskiarvoltaan iäkästä ja ikääntyy vain edelleen. En tarkoita, että iäkkäissä olisi mitään vikaa, vaan talojen, tilojen ja palvelujen säilymisen kannalta.
ReplyDeleteOlette kaikki niiiiin ahkeria. Minä ajatelin istuttaa muutaman perunan isohkoon ruukkuun.. Kunhan pääsen ostamaan torilta siemenperunoita - vai voikohan istutuksessa käyttää ruokakaupasta ostettuja pottuja..?
ReplyDeleteVoi ihan hvyin käyttää esim. jääkaapin lokerosta löytyviä vähän vanhoja, jo pikkuisen itämään lähteneitä pottuja. Tai kai ne uudemmatkin lähtevät itämään siinä vaiheessa, kun ne pistää maahan.
ReplyDeleteTämähän helpottaa perunanviljelyäni. Itse mietin että jos niissä olisi itämisenesto- ym. lisäaineita..
ReplyDeleteHmm, voi kai olla vähän, mutta ei niin paljon että se itämistä estäisi ;-) En tunne perunan käsittelyasioita. Tuskin se mitään myrkkyä ainakaan voi olla.
ReplyDelete