Saturday 18 July 2015

Iltakierros muotopuutarhassa

Kohtaamisia sateen jälkeen: valkoinen rohtosormustinkukka ja ruotsinköynnöskuusama 'Serotina'.

Alppikärhö 'Ruby' aikoo kukkia uudestaan. Taustalla on herttamerikaali.

Loistosalvia 'Blaukönigin' on täydellinen pari portlandruusu 'Comte de Chambordille'. Sain idiksen Tiinan blogista, hänellä tämä salvia on vaaleanpunaisen pionin kaverina. Sain salvian taimen Tiinalta, joten siksikin oli kiva istuttaa se Tiinan tapaan.

Toisen täydellisen parin, alppipiikkiputken ja kiinanpioni 'Bowl of Beautyn', esitys on tänä vuonna hieman vaisu johtuen siitä, että isoin piikkiputki heitti veivinsä. Nyt siitä kukkii vain nuorempi ja pienempi yksilö. Siementaimia on kyllä nousussa ympärillä, joten entistä parempaa kukkaloistoa on luvassa tulevina vuosina.

Sormustinkukkia on kaikkialla. Yksi oli asettunut lepäämään puksipuuaidan päälle, mikä aiheutti hieman häiriötä sitä leikatessa, mutta onneksi vain vähän. Jalopähkämön lehdet ovat myös kasvaneet villisti puksipuiden väliin, minun täytyi poistaa tuosta liiaksi levittäytynyttä jalopähkämöä toisaalle. Oma vikani, kun olin istuttanut puksit nuukuuksissani liian harvaan. Tuossakin kolossa kasvaa nyt yksi peukalon kokoinen puksipuun pistokas.

Ritarinkannus ja mirrinminttu ottavat mittaa siitä, kumman sini on kauniimpi.

Tähkälaventeli on täydellinen kaveri valkoiselle myskimalvalle, sekin on Tiinalta, hänen mummunsa malvan jälkeläisiä.

Yksi muotopuutarhaan siirretty punakukkainen varjolilja on tulossa kukkaan. Sitä ympäröivät pioniunikot, jalopähkämö ja herttamerikaali.

Harjaneilikka, morsiusleinikki ja mustalaukat taustalla.

Samettihortensian kukkanuput pullistelevat hitaasti. Näitä on viisi, ja yhteen varteen on tulossa kaksi kukkarypästä! Täytynee laittaa tälle suojaverkko varmuuden vuoksi, mielenterveyteni järkkyisi, jos tämän nuput syötäisiin. Morsiusleinikki jaksaa vielä hetken pitää seuraa hortensialle.

Jalohortensia 'Bailmer' on kaikessa hiljaisuudessa alkanut kukkia, tämän edessä kasvava ruusu on ryöpsähtänyt tänä vuonna niin korkeaksi, että täytyi hiipiä muotopuutarhan ja talon seinän väliin kuvaamaan.

Kuva samasta paikasta toiseen suuntaan, kohti metsäpuutarhapenkkiä.

Pasuuna aloitti ulkoilukauden kesäkuussa, mutta se oli sitä ennen kärsinyt aika pahasti kuivuudesta olohuoneessa. Yöt ovat olleet viileitä, tosin luulen, että 6 astetta, joka taisi olla kesäkuun minimi, on tälle ihan riittävä. Jostain syystä kasvi kellastutti ja tiputti lähes kaikki lehtensä eikä nyt saatu nauttia alkukesän kukista. Uudet lehdet ovat hyvässä kasvussa jo.

Sadepäivän kuva keittiön ikkunasta käsin.

Loppuun kuva-arvoitus. Etsi kuvasta pantteri.

Sitten se painui muotopuutarhaan päin.

Ilta-aurinko.
Iloista sunnuntaita!

Alppikärhö – Clematis montana
Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Herttamerikaali – Crambe cordifolia
Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Jalopähkämö – Stachys macrantha
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Loistosalvia – Salvia sylvestris
Mirrinminttu – Nepeta faassenii
Morsiusleinikki – Ranunculus aconitifolius 'Flore Pleno'
Mustalaukka – Allium nigrum
Myskimalva – Malva moschata
Pasuuna – Brugmansia
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Puksipuu – Buxus
Ritarinkannus – Delphinium
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Ruotsinköynnöskuusama – Lonicera periclymenum
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia
Varjolilja – Lilium martagon

41 comments :

  1. Ihailen tuota siun pukisupuu aitaa, tuo ois aika mukava. Miten sie laitat ja otat niitä pistokkaita. Ois mukava kokeilla, miun pukisipuu on puska ja siitä sais varmasti monta uutta alkua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Puksipuu juurtuu helposti, ei tarvita juurrutushormonia, tosin itse sitä käytän, kun sitä sattuu kaapissa olemaan. Leikkaa pätkä (esim. 10 cm tai enemmänkin) varren päästä, en ole ollut tarkka siitä, onko varsi vihreää vai puutunutta, minusta kaikki juurtuu. Riivi sitten kaikki lehdet pois paitsi ylimmät ja laita pistokas maahan tikulla tökkäämääsi reikään. Sitten odotellaan... hidaskasvuinen kasvi saattaa tehdä uusia lehtiä ja kasvaa pituutta vasta vuoden päästä, ja silloinkin senttimetrin kerrallaan. Mikäs kiire valmiissa maailmassa...

      Delete
    2. Kiitos vinkistä, katotaan onnistuuko :)

      Delete
  2. Taas niin monta ihanuutta, sellaisiakin joista en ole edes kuullut saatika nähnyt. Sinun blogisi on oikea aarre aitta. Oppii paljon uutta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla, toivottavasti kukkakuvat viihdyttävät! Sanohan vain, jos voin lähettää siemeniä jostakin kasvista sinua ilahduttamaan.

      Delete
  3. Minulle ihan uutta on mustalaukka. Se näyttää todella hienolta. Puutarhasi on upean näköinen heinäkuussakin. Mukavaa sunnuntaita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on kiva! Blogini lukija juuri kertoi tilanneensa tuota Viherpeukaloilta nähtyään kuvia blogissani. Sieltä sitä ainakin siis saa! Korkea varsi ja kaunis kukka, hyvä kukinta-aika pionien, ruusujen, kellojen ja unikoiden kaveriksi, ainakin. Kiitos!

      Delete
  4. Hui mikä vaarallinen, komea pantteri! - Pepsi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei se ole yhtään vaarallinen, kiltti ja samettiturkkinen herrasmies se on ♥

      Delete
  5. Minäkin mielessäni ihmettelen palstasi lajikirjoa. Tosiaankin jalopähkämö pitää huolen elintilastaan, mutta sen saa kuitenkin pysymään nyhtämällä aisoissa. Pahin leviäjä minun pihassani on konnantatar. Se on pilannut minulta kolme penkkiä. Piri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että konnantatar osaa olla harmillinen. Itse olenkin istuttanut sitä kukkapenkin ulkopuolelle, paikkaan, josta on hankala leikata nurmikkoa, niin sen onkin tarkoitus levitä matoksi siihen. Tietty huonossa maassa ja heinien kanssa taistellen se ei niin nopeasti leviäkään :-D

      Delete
  6. Musti-pantteri on hyvin maastoutunut puuhun. ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin on, mutta se sanoi kur, kur, nau, se paljasti!

      Delete
  7. Kuva-arvoituksen käpälät ja häntä paljasti heti! Musssssti <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepä se! Ja se on niin iloinen puussa, juttelee sieltä mulle kovasti :-)

      Delete
  8. Mukavaa sunnuntaita Sinullekin!
    Nuo kohtaamiset ovat hauskoja, ja niistä saa herttaisia kuvia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Sadepisarat ja toisiaan kohti painuneet kukinnot ovat ihania.

      Delete
  9. Ymmärrän hyvin miksi samettihortensia tarvitsee suojauksen. Katselin kasvia Mustilan listalta mutta ei toivoakaan että menestyisi meillä ja näillä korkeuksilla. Innolla odotan että omasi tulee kukkaan ja näen kuvia.
    Sain jalopähkämöä pari tainta ja täytin taimilla luumulehdon aukkokohtia, jos on noin hyvä leviäjä niin onpa hyvä, paikka on sitten oikea.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nyt kun aamukahvi on juotu, menen heti virittämään verkkoja hortensioiden päälle. Istutin oman samettihortensiani viisi vuotta sitten, en uskaltanut odottaa kukintaa oikeasti ikinä.
      Jalopähkämö ei ole mikään hullu leviäjä, mutta se peittää maata tuolleen hyvin, että rikkaruohot eivät pääse itämään. Sivuille "vääriin suuntiin" leviävät kohdat on helppo poistaa ja istuttaa muualle. Kasvi viihtyy näköjään sekä paahteessa että varjossa, ja on näppärän korkuinenkin - ja niin kaunis kukkiessaan.

      Delete
  10. Kauniita yhdistelmiä! Varsinkin harjaneilikka, morsiusleinikki, mustalaukka näyttävät hyviltä yhdessä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ne ovat kivoja, kauniit kukinnan muodot ja värit.

      Delete
  11. Kauniita kuvia ja ihana pantteri! Mukavaa sunnuntaita´.

    ReplyDelete
  12. No nyt on hempeää ja romanttista, oijoi :) Hauskaa nähdä nuo kasvit siellä, varsinkin mysmimalvan jolla on oma taustansa täällä päässä. Kivaa sunnuntaita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oijoi, muotopuutarha on pieni Tiina-maailma ;-) Joo, ihanaa että mun malvat on sun mummun peruja!

      Delete
  13. Köynnöskuusama on niin kaunis ja valkea sormustinkukka vaan korostaa sen kauneutta. Hortensia ja kuusamakin ovat nätti pari.
    Onko tuo valkea kukkapilvi merikaalia vai mitä?
    Mitä punaista kasvaa metsäpuutarhassa keinun vieressä?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, herttamerikaalia. Se tekee pari metriä korkean ja noin metrin leveän kukkapilven, aika vaikuttava - ja tuoksuu hunajalta.
      Metsäpuutarhaankin on kylväytynyt tuota vaaleanpunaista pioniunikoa, jota kasvaa kaikkialla muuallakin. Aika kiva, koko puutarhan yhteen sitova kukkanen.

      Delete
  14. Erittäin onnistunut mysteerikuva!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih :-) Ei tainnut kuitenkaan mennä kauaa etsiessä pantteria kuvasta.

      Delete
  15. Voi miten mahdottoman kauniita kasvikuvi, niin hyviä yhdistelmiä. Kykllä suunnittelu olisi ihan hyvä taito. Ihana kuusama. Täälläkin viimein yksi alkaa kukkia, mutta toi punavalkoinen on erityisen nätti. Ja pantteri kyllä löytyi, Hyvin ikuistettu hetki.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuusamat ovat ihania, tuollaiseen punavalkoiseen aikanaan ihastuin syvästi Englannissa. En tiedä, mitä laatua se oli, mutta aika lailla samanlainen kuin tämä ihanuus.

      Delete
  16. Herkullisia kohtaamisia. Ja jälleen tuo ihana Serotina. Piti oikein tarkistaa, että muistin kirjata sen vinkkivihkoon edellisellä kerralla sitä kuvatessasi. Olin kirjannut.
    Pantterin tassut paljastuivat kuvassa. On se vaan erinomainen naamioituja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Serotinassa on ihana tuoksukin, ei niin voimakas kuin tuoksuköynnöskuusamassa, mutta kun kukkia menee nuuhkimaan - mikä on köynnösten kanssa helppoa kun ei tarvitse edes kumartua - on tuoksu todella miellyttävä.

      Delete
  17. On upea jo tuo puksipuuaita. Aivan huikean hieno, eikä yksi salakavala puksiksi naamioitumista yrittävä jalopähkämö onnistu sitä lainkaan pilaamaan. "Nähty!", kuten Musti puussa :-D

    Hempeitä yhdistelmiä on puutarhassasi. Ja tuon ritarinkannuksen vaalea taivaansini on hieno. Tykkään myös 'Bowl of Beautyn' ja piikkiputken yhdistelmästä, voin kuvitella sen sieluni silmin, vaikka piikkiputkea näkyykin vain aavistus..

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hehee, puksiksi naamioitunut pähkämö :-D
      En valitettavasti osaa yhtään sanoa, mitä nuo ritarinkannukseni ovat, niitä on peräisin omista siemenkasvatuksista, vanhasta korppoolaisesta pihasta ja blogiystävältä, kaikki sinisiä eikä yhdenkään lajike tiedossa, pöh.
      Aiempina vuosina on alppipiikkiputki ja Bowl of B olleet järkyttävän hieno pari, mutta parivaljakon toinen osapuoli lopetti esiintymisuran. Onneksi seuraava sukupolvi on kasvussa ja tämäkin taka-alan pieni alppipiikkiputki siitä levenee näyttävämmäksi estraditaiteilijaksi.

      Delete
  18. Minulla alpiikärhöt eivät ikinä kuki uudestaan. Sormustinkukat ja ritarinkanukset ovat ihania <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Alppikärhöt saattavat kukkia syksyllä uudestaan, mutta aika hauskaa, että jo keskikesällä! Syysvuokkoonkin on jo tulossa eka nuppu, mahtavaa. Kasvit luulevat että on syksy ja virittyvät kukkaan, mikäs sen mukavampaa.
      Sormustinkukat ovat hauskoja vaeltajia.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!