Saniaistarhan alku

Koska en ole muuta pariin viikkoon pystynyt ajattelemaan kuin saniaistarhan perustamista (ensin minne?, sitten miten?), täytyi ryhtyä tuumasta toimeen. Pihan keskellä kasvavat kaksi isoa kuusta tarjoavat hyvän varjon, kun rakennusten pohjoispuolilla ei oikein ole saniaistarhalle sopivaa kohtaa. Halusin erillään olevan siimeksen, jonne täytyy lähteä löytöretkelle.

Olin valmiiksi miettinyt, että haluan kulkuväylän pihan yläosaan tästä, kuusten välistä. Niistä vasemmalle on nimittäin suuri juhannusruusupuska, joka saa kasvaa kuuseen kiinni, sillä sitä joutuu raivaamaan toiselta puoleltaan niin paljon pois sitten, kun uusi kuisti rakennetaan vanhempaan taloon. Kuusista oikealle on puolestaan rakentamani kivipenger. Olen kasannut tontin kaivuutöistä syntynyttä maa-ainesta sen yläpuolelle, jo metrin korkeusero on syntynyt, enkä halua alkaa rakentaa rappusia, kun pengermän alla on vielä ojakin.

Tässä näkyy pengerryksen ja kosteikkopuutarhan puolta.Vanhempi taloni on kuusten ja vaahteranvesojen takana piilossa (juu, ovat kuusimetriset varmaan vielä vesoja), jotka joutavat kaatumaan, kunhan ennätän. En halua isoja puita niin lähelle taloa.

Kuusia oli alun perin neljä, mutta kaksi keskimmäistä kaadettiin, kun ne kasvoivat aivan liian tiheästi. Ehkä niistä oli joskus mietitty kuusiaitaa, mutta puut oli jätetty leikkaamatta. Kuustenkin alla jatkuu ojantapainen, mutta ei siinä mitään vettä ole, pieni notkelma vain. Laitoin siihen pari suurta kiveä askelmiksi ja leikkasin kuusten sisimpiä oksia pois, samalla kaikki rumat kuolleet risut ja ruohonleikkuuta häiritsevät aivan maassa makaavat oksat, joiden leikkuuta olenkin miettinyt joka kerta ruohoa leikatessani jo ainakin vuoden.

Multa kuusten alla on ilmavaa kariketta, ihan toisenlaista kuin muualla tontillani. Tämä maa on kevyttä ja ilmavaa! Humuspitoista! Raivasin kasvillisuutta, mutta istutin vain pari kasvia, metsäpuutarhapenkistä siirretyn pienen kotkansiiven kivien vasemmalle puolelle notkelmaan ja oikealle jakopalan sulkavaleangervo 'Chocolate Wingistä'. Siitä hieman ylemmäs meni (näiden kuvien ottamisen jälkeen) vastikään saatuja varjokasveja ystävältä: japaninesikkoa, tellimaa ja sitten pantterililjaa, joka on humuspitoisten metsien ojanpielen kasvi. Jospa tämä nyt onnistuisi, ensimmäinen pantterililjani vuosia sitten kuoli heti, ei varmaan tykännyt savimaastani.

Saniaistarhan muotoutumiseen kuluu varmaan kymmenisen vuotta, sillä haluan sen ympärille pensaita, ja koko paikassa on niin paljon raivattavaakin. Mutta hitaasti hyvä tulee.

Pantteri apureineen pihatien toisella puolella saunaa vartioimassa. Heistä oikealle kasvaa rusopäivänliljaa, joka viihtyy hyvin saunannurkan kosteassa maassa.

Japaninesikko – Primula japonica
Juhannusruusu – Rosa spinosissima 'Plena'
Kotkansiipi – Matteuccia struthiopteris
Pantterililja – Lilium pardalinum
Rusopäivänlilja – Hemerocallis fulva
Sulkavaleangervo – Rodgersia pinnata
Tellima – Tellima grandiflora