Pääsin viikonlopuna käymään Nummelan Päivölässä, kun sinne oli järjestetty opastettu kierros pienelle ryhmälle. Koekentällä on satoja ellei tuhansia ruusuja, useimmat niistä ovat siementaimia, joten nimiä en voi kuvien oheen juurikaan laittaa, sillä sellaisia ei ole.
Koekentällä katsotaan hyviä ruusuja viljelyyn ja kauppoihin, mutta niiden täytyy olla sitten todella hyviä ja laadukkaita, jolloin ne kestävät talvet moitteetta ja kukkivat runsaasti joka vuosi. Nopeasti ränsistyvät kukat esimerkiksi pudottavat ruusun heti jatkosta.
Tältä kentältä ovat peräisin uudet kotimaiset 'Sointu', 'Sävel', 'Ilo' ja 'Tove Jansson', muun muassa. Kentällä on koeviljelty ruusuja yli kahdenkymmenen vuoden ajan, ensin yliopiston toimesta, mutta sen lopetettua urakan ovat työtä jatkaneet talkoohengellä ja sisulla Pirkko Kahila ja Peter Joy, ilman mitään rahoitusta, huom!
Peter Joy ja Pirkko Kahila olivat esittelemässä työnsä tuloksia. Tässä Peterin edessä on lähes valkokukkainen 'Sävel', vasemmalla on vaaleanpunakukkainen neilikkaruusu 'Pink Grootendorst'.
Kentän laidalla on mökki ja paja, joista on hiukkasen kadehdittava näkymä – ei mikään keskiverto-peltomaisema...
Muutamat ruusut ihastuttivat erityisesti. Tämä on punakukkaisen tarhakurtturuusun ja tummanpunaisen sammalruusun risteymä.
Tämä sinertävän vaaleanpunainen ihastutti erityisesti enkä ehtinyt kysyä, mikähän tämä taisi olla. Luultavasti "vain joku siementaimi", toki isäntäväellä on tarkat tiedot vanhemmista jossakin kartassaan.
Kaunista siellä, kaunista täällä...
Ihmisporukka hävisi ruusupuskien sekaan. Täällä ei juurikaan ryhmäruusuja ole, ja se sopi minulle, kun en niistä niin välitäkään. Pensasruusuissa ja köynnöksissä (jotka oikeasti ovat pitkiä versoja kasvattavia pensaita, ruusu ei tee mitään kiinnittyviä versoja) on sitä jotakin.
Ranskanruusu 'Iiitin Tiltu'.
Tumma ja rauhallinen kuusiaita on hyvä tausta ruusunkukille ja tuo pensaille kaivattua tuulensuojaa, jolloin ne kestävät talvet paremmin.
Mustialanruusu-risteymä.
Muutama pionikin pellolla on, ja vähän muutakin, josta lisää toisella kertaa. Näistä pioneistakaan ei ole lajiketietoa, kun ovat siementaimia.
Heti koekentän alkunurkassa oli ihastuttava niitty ukonkelloa, joukossa muutamia etelänruusuruohoja ja muuta mukavaa. Mikä näky, mikä väriyhdistelmä!
Etelänruusuruoho – Knautia macedonica
Kurtturuusu – Rosa Rugosa-Ryhmä
Mustialanruusu – R. 'Minette'
Neilikkaruusu – R. Grootendorst-Ryhmä
Sammalruusu – R. Centifolia Muscosa -Ryhmä
Ranskanruusu – R. Gallica-Ryhmä
Ukonkello – Campanula latifolia
.jpg)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Apua, onneksi mä en ollu tuolla. :) Oon jo ruusupökerryksessä muutenkin.
ReplyDeleteIhanan näköistä! Nostan hattua tuollaiselle omistautuneelle jalostustyölle, se ei ole hätäisen ihmisen hommaa.
Ei tosiaan, vuosikymmeniä menee.
DeleteTuo pelto on käsittämättömän ihana. Olin siellä pari vuotta sitten muistaakseni Vihdin kalevalaisten naisten ryhmän kanssa. Arvaan jo, mistä postaat seuraavaksi: Peter Joyn rakkaista k:sta. (En paljasta).
ReplyDeleteEhkä ;-) K:t tosin kukkivat tänä kesänä aika huonosti, mutta ei nyt niin huonosti, etteikö jokunen olisi ollut kukassa, varsinkin muut lajit kuin tarhakurjenmiekat.
DeleteKaunista! Ai kun mukana olisi se paikalla leijunut tuoksukin.
ReplyDeleteJuu! Kaikki eivät tosin tuoksu. Kahden lajin risteyttämisessä tuoksu kuulemma usein häviää.
DeleteOijoi mikä ruusufanin paikka! Tuosta mökin maisemasta olen suorastaan kateellinen, voiko enää parempaa kuivan maan maisemaan olla!
ReplyDeleteÄlä muuta sano, ruusuinen meri.
DeletePelkät kuvat saavat pökerryksiin. Nyt kun katson tuota leikattua heinäpeltoani, tulee mieleen villejä ajatuksia :)
ReplyDeleteNo niin, no niin ;-)
DeleteVoi, että on upeeta. Jos noi ruusut vaan pysyis siinä mihin ne laittaa. Miten ne tuolla oli, että eivät levii holtittomasti?
ReplyDeleteNe olivat riveissä mansikkakankaan tai sen tapaisen alla, se kuulemma yllättävän hyvin estää juurivesojen leviämistä, vaikka on aika kapea. Juuret hakeutuvat enemmän seuraavan ruusupensaan kasvureikään kuin sivuillepäin nurmikäytäville, hassua.
DeleteToi on varmaan ihana paikka. Sinne(kin) on hommauduttava joku kesä puutarhaseuran kanssa. Ai niin, just keväällä vannoin, että tää saa olla viimeinen kesä, kun järkkään retkiä. Pah! Meillä kävi lauantaina just ryhmä, joka jatkoi tuonne ruusutilalle :) Ihania kuvia!
ReplyDeleteJos joku muu järjestäis ;-)
DeleteKävit siis paratiisissa! Näyttää ihanalta paikalta. Ryhmäruusuja minulla vielä on jokunen ja oikeastaan niistä välitän nykyään vain Elisabetista ja Peace-suusuista (kauniiden muistojen takia), pensaat vallankin ihastuttavat aina enemmän ja nyt kiehtoo norjanruusu, se pitäisi saada. Upea pelto ja upea näky, bloggarimatkalla Korpijaakon rosariossakin teki syvän vaikutuksen. Pensasruusut ovat ihania!
ReplyDeletePensasruusut näin isolla alalla ovat upea näky.
DeleteVoi jösses mikä paikka, tuolla tulee varmasti aivan hurmokseen!
ReplyDeleteKyllä, taivas maan päällä :-)
DeleteUpeaa! Pensasruusuihinkin hurahtaa niiin helposti. Kävin toissa päivänä Fiskarsissa Tahvosten garden shopissa ja mukaani tarttui jälleen uusi ihana ruusu. Se vain jotenkin tarrasi piikeillään mun takin helmaan ja oikein vaati päästä meille heinäseiväs aidan viereen kasvamaan ;D
ReplyDeleteHih, ruusut ovat sellaisia, takertuvia tyyppejä ;-)
DeleteVau, vau ja vau. Upea paikka! Olipa hienoa, että pääsit käymään.
ReplyDeleteJoo, oli kiva, kun Pirkko kysyi pääsenkö.
DeleteParatiisi maan päällä, kiva kun pääsit visiteeraamaan. Harkitsin kysyväni sinua samana päivänä kanssani Simolan Rosarioon Nurmijärvelle, mutta ajattelin, etttä olet varattuna. Se olisi makea paikka käydä. Harmi vaan, että on auki vain kerran kesässä. Lähdetkö ensi vuonna :) Ostitko mitään? Ja kukkiiko parmentier jo?? Kyselyikä iski täällä...
ReplyDeleteSe ryhmä, jonka kanssa tuolla kävin, jatkoi Simolaan, mutta mä tein valinnan lähteä kotiin kun artikkelien deadlinet paukkuu, ja tiesin että alkuviikolla en taas ehdi juurikaan kirjoittaa. Hitsi! Ensi vuonna sitten?
DeleteTuolla ei ole taimimyyntiå, paitsi nyt Pirkko oli ottanut joitakin jakopaloja omasta pihastaan, ja meillä oli pieni taimien vaihto hänen kanssaan sovittunakin - tosin olin enemmän vastaanottavassa päässä. Yhden neilikan ostin eurolla, ja sain ilmaisena joitakin erikoisempia kasveja, jee :-)
En tiedä, kukkiiko Parmentier, toivon, että ei vielä!
No voi. Työt haittaa hauskanpitoa, niinhän se tietysti on. Ens vuonna pakko päästä simolaan, siellä on tehty se kuuluisa murhakin! Siellä on ruusumyynti. Ihana kun sait halvalla ja ilmaiseksi. Parmentier vielä kysymysmerkki,et taida olla affenessa nyt..
DeleteAi murha! Nyt alkoi kiinnostaa ja mielikuvitus laukata... Ruusumurha ;-)
DeleteTuoksu on varmasti ollut huumaava. Olen ruusujen kanssa ihan myöhäisherännäinen, en osaisi erottaa uutta lajia vanhasta. Kuitenkin olen omaa pihaa alkanut jo tuijotella ruusujen näkökulmasta ja taidankin löytää joillekin uusille ruusuille vielä pari paikkaa.
ReplyDeleteKyllä nyt pari ruusua pihalle mahtuu ;-)
DeleteOoh, mieletöntä!!1 <3 <3 <3
ReplyDeleteOlis kyllä ollut ihan paikka sulle!
DeleteJummi..mikä paikka! Tuall olis varma sevon..Mä olen kans ny hurahtan pensasruusuihi. Menestyvä meill melko hyvin ja eivät kauheest vaadi huoltoa.
ReplyDeleteNiinpä, helppohoitoisiakin ovat.
DeleteHuhhuh, wauwau! ♥ 8-) Silmät aivan pullollaan vaan katselen upeita kuviasi! Mahtoi olla tuoksuva pelto!
ReplyDeleteJuu, tosin en huomannut mitään päätähuimaavaa tuoksua ennen kuin laitoin nenän joihinkin kukkiin kiinni ♥
DeleteIhan meni kylmänväreet selkäpiitä tuosta ihanuudesta! :)
ReplyDeleteKyllä tuolle pellolle astuminen oli aikamoinen näky, kun lähes kaikki ruusut ovat yhtä aikaa kukassa.
Deleteonpa kerrassaan mahtava paikka, täytyy nostaa hattua paikan pitäjille! tuo etelänruusuruoho todella kauniin värinen, omasta pihastani löytyy vain luonnon vaaleanviolettia ruusuruohoa, mieleeni toki sekin.
ReplyDeleteEtelänruusuruohossa on kiva loistava väri, ei kuitenkaan liian ärtsykkä.
DeleteUskomaton paikka. Hienoa, että työ ruusujen parissa jatkuu.
ReplyDeleteJuu, tuolta saattaa tulla hyvinkin vielä joitakin muitakin lajikkeita markkinoille!
DeleteVoi mahoton miten paljon ihania ruusuja,
ReplyDeleteJuu, ihana alue!
DeleteVoi mikä pökerrys tosiaankin. Suosikkini kaikista noista kaunokaisista on ehkä tarhakurtturuusun ja sammalruusun risteytymä (neljäs kuva).
ReplyDeleteSe onkin aivan ihana, tummanpunakukkainen. Oli muistaakseni tuon kohdalla puhetta siitä, että lakastuvat kukat voivat olla noinkin kauniit - tuossa purppuraisessa värissä ruskettuminen ei niin pistä silmään, oikeastaan se on aika kaunis.
DeleteOoo,ihania. Pökerryin :)
ReplyDeleteToivottavasti istuit ettet kaatunut ;-)
DeleteOi, oletkin ollut kotikonnuillani:) Paikka on varmasti upea ja häpeäkseni joudun myöntämään, että olen käynyt vain Päivölän kartanossa, mutten tuolla.
ReplyDeleteTuo onkin kivaa seutua :-) Oikeastaan tuo koekenttä ei ole avoinna yleisölle, Pirkko ja Peter järjestävät ryhmille opastuksia tilauksesta.
DeleteVoi mikä näky! <3
ReplyDeleteMinä kun tapan kaiken, mikä täällä kasvaa, niin olen ajatellut, että mitähän ne tuoksuvat ruusut mahtavat olla, joita teiden ja motareiden varsilla niin paljon villeinä kasvaa? Jos ne pysyvät hengissä porottavilla pientareilla ilman hoitoa, niin ehkä ne selviäisivät myös meidän pihassa.
Se on kurtturuusu. Se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, sillä se levittäytyy hiekkarannoille esim. Hangossa syrjäyttäen alkuperäisen kasvuston. Toisaalta teiltä on vähän pitkä matka levitä Hankoon ;-)
DeleteKurtturuusuista on tehty paljon risteymiä ja lajikkeita, ne ovat tarhakurtturuusuja kuten ihanan suosittu 'Hansa', niistä ei ole vaaraa ympäristölle ja ne ovat ihan yhtä kestäviä. Suosittelen tarhakurtturuusua!
Upeat, ihanat ruusut! Olisko tämä Päivölä ollut tv:ssä jonkin aikaa sitten? Näytti tutulta... Komeita kurjenmiekkoja ja kalenteripoikia tuolla ylempänä!
ReplyDeleteVoi olla, mulla jää melkein kaikki puutarhaohjelmat näkemättä - niitä pitäisi näyttää talvella! On siitä ollut jokunen lehtijuttukin. Tuli muuten heti mieleen tämä visiitti, kun luin sun ruusutarhapostauksen Itävallasta!
DeleteMinä haaveilen sammalruususta, ehkä ihan pöhköä näillä leveysasteilla;)
ReplyDeleteMistään ruususta haaveileminen ei ole pöhköä :-) Joku sammalruusu on ihan pakko kyllä hankkia, ne ovat niin erityisiä ja ainakin mulle tulee niistä muistojakin mieleen.
DeleteOijoi, nythän mä postauksen löysin. Näyttää aivan ihanalta, sydäntä nyrjäyttävältä, itse asiassa tuoksukin taitaa tuntua tänne asti. Tuonne on ehdottomasti päästävä. Kiitos ja iso hali sinulle <3
ReplyDeleteTuo on ihana paikka! Mutta ei ole tosin avoinna yleisölle kuin joskus harvoin, sopimuksesta. Voin yrittää muistaa vinkata sinulle, tai ehkä helpompi on laittaa omaan blogiini ilmoitus, kun tuonne taas tulee avoimia päiviä.
Delete