It really seems to take some five years for a border to mature. Much less waiting time than for a fabulous single malt! It is well worth one's while to cultivate a garden...
Näkymä metsäpuutarhapenkkien yli kohti muotopuutarhaa. Sormustinkukat ja pioniunikot ovat levinneet tännekin.
Edellisen postauksen kommenteissa kyseltiin herttamerikaalista. Valkoinen kukkapilvi on tosiaan sitä. Se kasvattaa parimetrisen kukkavarren, josta lähtee puolimetrisiä oksia sivulle päin. Ei mikään pienen paikan kasvi, mutta jos se mahtuu, on siinä sitten näköä ja hunajantuoksua! Ihana pari sinisille ritarinkannuksille, vaikka ne minun puutarhassani ovatkin aika köykäisiä.
Eipä tässä postauksessa mitään ihan uutta ole, näitä samoja kukkia vaan, mutta kun ne ovat niin ihania! Portlandruusu 'Comte de Chambord', valkoiset rohtosormustinkukat ja mirrinminttu 'Six Hills Giant'.
Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst', sormustinkukat, kiinanpioni 'Bowl of Beauty', vasemmassa reunassa jalopähkämö ja sen vieressä nousussa syysleimu 'Crème de Menthe', sillä on valkokirjavat lehdet.
Penkeissäni muuten kasvaa myös marjapuskia, sillä paikka oli aiemmin nokkosittunut ja vaahteranvesakoittunut marjatarha. Tässä kuvassa on mustaherukoita ja edellisessä karviainen, jos joku ihmettelee.
Tästä penkistä löysin myös mukavana yllätyksenä kellohyasintin, jonka ehätin jo julistaa kuolleeksi. Muistin vain sen istutuspaikan väärin noin puoli metriä sivuun. Tämä on kellarissa talvetettu, ehkä tämä on hitusen rotevampi kuin avomaalla talvehtineet. Kuvassa se kasvaa syysleimun vaaleiden versojen edessä.
Kommenteissa oli puhetta myös konnantattaresta, joka leviää hurjasti. Minulla kasvavat vuorikonnantattaret kukkapenkin ulkopuolella kivipenkereen vieressä, johon asti ruohonleikkurilla leikkuu on hankalaa. Konnantattaret saavat luvan levitä kattamaan maan tiiviisti, sillä ojanpielestä tulee heinien ja ns. rikkakasvien siemeniä jatkuvalla syötöllä.
Tähkälaventeli 'Munstead' on kohta ihana violetinsininen – siis laventelinsininen – kukkapilvi. Kuvassa kukkapenkki näyttää rempsahtaneelta, mutta oikeasti se on oikein ihastuttava, uskokaa!
Valkoiset kukat ovat myskimalvaa.
'The Pilgrim' -ruusu, pioniunikkoja ja ritarinkannuksia. Sikurin varret kohoavat korkeina kukkiakseen kohta vaaleansinisinä. Siirsin suurimman sikurin paahdepenkkiin, missä se syötiin heti – pöh. Se on nyt tehnyt nuppuja sitten alempana varressa, katsotaan lopulta kumpi vetää pidemmän korren, peura vai sikuri.
Ukonhatut kohoavat korkeimpiakin ritarinkannuksia ylemmäs.
Aivan maan tasallakin on katsottavaa. Suloinen dalmatiankurjenpolvi kukkii.
Jos tästä nyt tulee kasvi, istutan sen toiseen kaareen, sillä siihen viime syksynä istutettu ihana mantelilta tuoksuva Clematis triternata 'Rubromarginata' -kärhö ei tähän päivään mennessä ole maasta ponnistanut. Kannattaa olla monta verkkoa vedessä.
Verkkoja täytyy olla myös puutarhassa. Laitoin tänään niitä vähän joka puolelle, vaikka ne eivät mitään puutarhan kaunistuksia olekaan. Samettihortensia on nyt turvassa hirviöiden hampailta kanaverkon sisällä.
Onneksi myös Ransu vahtii.
Iloista uutta viikkoa!
Dalmatiankurjenpolvi – Geranium dalmaticum
Herttamerikaali – Crambe cordifolia
Jalopähkämö – Stachys macrantha
Kellohyasintti, kellotähdikki – Galtonia candicans
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Mirrinminttu – Nepeta ✕ faassenii
Myskimalva, valkoinen – Malva moschata 'Alba'
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Ritarinkannus – Delphinium
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Ruotsinköynnöskuusama – Lonicera periclymenum
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Sikuri – Cichorium intybus
Syysleimu – Phlox paniculata
Ukonhattu – Aconitum
Vuorikonnantatar – Bistorta affinis
Ei voi kuin huokailla noiden ihanuuksien edessä. Ransu niin terävänä vahtii niitä hirmusyöjiä.
ReplyDeleteRansu vain viettää yöt vieressäni, samoin kuin Musti, ja silloin puutarhassani vierailee usein epätoivottuja tyyppejä...
DeleteOnneksi en ymmärrä mitään viskeistä, saatikka tee viskejä. Ei riittäisi kärsivällisyys. Ilmankos minä vielä hoen omien penkkien äärellä mantraa, kasva kasva, tuuheudu tuuheudu.
ReplyDeleteMinä ymmärrän vain niiden juomisesta :-D Kyllä puutarhan luominen vie aikaa, mutta sitten kun alkaa olla muutamia vuosia kulunut, alkaa jo näyttää joltakin, ja sitten näyttää joka vuosi vaan paremmalta, se on ihanaa.
DeleteHyvin jaksetaan ihailla puutarhaasi, kuviasi ja etenkin kissojasi.
ReplyDeleteHyvä juttu :-)
DeleteJa vielä kysyt, että jaksaako?? No tottakai ja aina vaan, napautan aina ekana sun postauksen auki:) Tunnustaudun Saaripalstafaniksi :D Samettihortensiasi on valtavan kokoinen, voi onnea<3
ReplyDeleteHih, voi kiitos, mahtavaa, fani! Samettihortensia on yllättävän kookas, vaikka verrattuna niihin kolmimetrisiin, joita olen Englannissa nähnyt, se on tietty ihan kääpiö. Mutta en odotakaan siltä sellaista kokoa. Sitten pitäisi jo leikata oksia, etteivät ota kiinni talon seinään.
DeleteIhania kuvia. Paikka pitäisi nähdä livenä. Omia perennapenkkejäni katsellessani toivoisin omaavani kyvyn maalata. Valokuvat , kuinka hyviä ovatkaan , eivät koskaan tuo todellisuuden koko lumoa esiin .
ReplyDeleteTotta, kuvissa esimerkiksi puiden lehtien välitse siivilöityvä ihana valo menee tummaksi, sitä vain ei saa talteen, tai saisi joten kuten ihan matalassa aamu- tai iltavalossa. Ja se, että silmä rekisteröi monta asiaa samaan aikaan, kun kamera voi tarkentaa vain johonkin.
DeleteVilken fin bild av Ransu, han ser nästan litet adlig ut!
ReplyDeleteHan är lustig, jag ser inte så mycket adligt i honom :-D
DeleteAina jaksaa! Ja mieluummin tätä kuin isojen kivien kantoa jota minun pitäisi olla nyt tekemässä... Sitä helposti keksii tilalle muuta puuhaa sillä kivet on isoja. Ehkä ne nokkakärryillä kulkee uudelle paikalle.
ReplyDeleteRansu on tarkan näköinen vahti :)
Heh, toivottavasti ne kivet siirtyvät itsekseen sitten ;-) Nokkakärryt on kyllä kätevät, paitsi niiden kivien kohdalla, joiden kanssa ei saa kärryä edes kenolleen.
Deleteälä lainkaan huoli, ihanaa katseltavaa ja luettavaa:))
ReplyDeleteKiva :-)
DeleteVoi kun näyttää ihanalta. Ja Ransulla on komea turkki.
ReplyDeleteKiitos, juu Ransu on oikea komistus.
DeleteHaa! Onpa vapauttavaa, että ammattilaisella on marjapensaita kukkamaissa. Olen puutarhaani kuvatessa tuskastunut linssin edessä törröttäviin herukanlehtiin ja karviaisen oksiin. Tänne muuttaessamme oli pihassa 30 marjapensasta pitkissä riveissä. Rivivaikutelmaa olen pikkuhiljaa hävittänyt, mutta kukkapenkkien vieressä on silti aina joku pensas. On kai niistä hyötyäkin. Parhaillaan karviainen toimii kärhön tukena, kun eräs ei ole ehtinyt ajoissa tukia laitella. Lähtevät muuten pudonneista marjojen siemenistä hanakasti kasvamaan. Pikkutaimia on välillä turkiksi asti pensaan juurella.
ReplyDeleteMuotopuutarha todella alkaa olla valmiin näköinen. Kyllä jaksaa katsella. Se on kaunis.
Niin, en oikein tiedä, miksi niiden pitäisi olla jossain erillään. Nurmikolla ne eivät voi olla, tai juu, mutta ruohon leikkuu on hankalaa ja nokkoset ja muut rikkakasvit pyrkivät kasvamaan puskan keskeltä, ja nurmi vie voimia pensailta. Jos ne ovat kukkapenkissä, saa niitä ympäröivän maanpeitekasvuston laitettua mieleisekseen. Toki marjojen keruu on sitten ehkä vähän haastavampaa, mutta täytyyhän penkkeihin muutenkin askeltaa, esim. rikkaruohoja kitkemään.
DeleteNe marjapensasrivit osaa olla aika tylsän näköisiä.
Hyvin jaksaa, onhan se niin ihana katsoa kaunista puutarhaasi. Mulla menee myös aina viisi vuotta kaikkeen. Huippu tämä sadekesä kun on niin rehevää. MInunkin rubro-kärhöni kupsahti ekana talvena, luinkin kärhökirjasta, että on tosi arka. Ei varmaan viihdy sitten Suomessa. Tosi harmi, olisin halunnut kokea mantelin tuoksun...
ReplyDeleteJuu, vähän aikaa sitten istutettu ei näytä oikein miltään, eikä vielä parinkaan vuoden kuluttua, kolmen... siedettävältä, mutta viisi vuotta on näköjään hyvä aika.
DeleteVoi hitsi, vain on se kärhö semmoinen. Ajattelin, että se oli jo ostettaessa kuollut, kun muutamalla eurolla sen loppusyksyllä ostin.
Marjapensaat penkissä on upeita!
ReplyDeleteMä ihastuin herttamerikaaliin Ruissalon puutarhassa kaksi vuotta sitten.....ihastuttava kukkaröyhelö! Mistähän sitä voisi hankkia? En ole täällä meilläpäin siihen törmännyt. Munstead on sievä....sellainen keijukasmainen.
Iloista alkanutta viikkoa! Pojille halit. Meillä onkin keskiviikkona ipanoiden
kontrollikäynnit lääkärissä ( verikokeita ) ja se tietää huutoa. Mutta sitten taas nähdään missä mennään. Papulla ei ehkä kilpirauhaslääkitys kohdallaan, kun nyt paino laskee ja on ajoittain levoton.., mutta toisaalat käyttäytyminen ei ole muuttunut muuta kuin siihhen suuntaan, että haluaa olla vielä enmmän paijattavana ja pùsutettavana.
. Ikäviä juttuja, mutta semmosta se on kun lemmikit ikääntyy. Miten Ransun pissajutut?
Olen nähnyt herttamerikaalia vain Viherpeukaloilla, silloinkin vain yhtenä vuonna kauan sitten ja tilasin heti.
DeleteVoi, tsemppiä teidän pojille lääkärikäyntiin! Ransun pissajutut sujuvat onneksi hyvin, se syö säännöllisesti Urinary-raksuja nyt ettei tulisi uusia vaivoja.
Tuo herttamerikaali onkin sitten ihana valkea pilvi. Se sopii varmasti moneen paikkaan valostuttamaan ja toimimaan taustana monelle upealle kasville. Sitä nyt ei varmasti ihan jokaisesta taimistosta takuulla löydy.
ReplyDeleteMuuten kivasti nuo herukat ja karviaiset sopivat perennojen keskellekin. Miksi pitäisi olla erikseen marjatarha?
Vaaleanpunaiset pioniunikot sulostuttavat sinulla koko pihaa kauniisti.
Kannatti odottaa tuo viisi vuotta - muotopuutarha on niin ihastuttava.
Toivottavasti joskus jostain löydät merikaalia! Se ei näytä kasvilta, jota voisi jakaa, kun tekee yhden syvän paalujuuren.
DeleteMinustakin marjat on kivoja kukkapenkissä, tuovat sinne hyvää perusvihreää.
Kyllä jaksetaan. Saisin pitkän listan niistä lajikkeista, joita olen nähnyt vain täällä sinun palstallasi. Oletkohan jossakin aikaisemmassa postuksessa maininnut, miten iso tämä sinun palstasi on? Ihän pienelle alalle ei tuo kasvimäärä mahdu.
ReplyDeleteTjaa.. joskus sitä on kysytty, mun pitäisi mitata. Kun tilani on kolmessa osassa (metsä ja pelto erikseen), niin en tiedä tarkasti. Nyt mittasin kiinteistörekisteriotteen kartasta, sain tulokseksi aika tarkkaan 3000 neliömetriä.
DeleteVoi hitsi tuo merikaalia on hauska, mutta eipä mahtuisi meidän mikropuutarhaan. Kauniita on sulla kaikki.
ReplyDeletePensas- ei kun herttamerikaali on tosiaan enempi suuren puutarhan kasvi, tai ainakin keskikokoisen. Kannattaa istuttaa vain kauniita kasveja ;-)
DeleteOnneksi on ihana ja pöyheä sininen Ransu-ritari ♥
ReplyDeleteRansu on ihana, se on niin pehmeä! Paitsi ne hampaat.
DeleteRansu! :)
ReplyDeleteRansu ♥
DeleteHuikean kaunista ja tietty Ransu ♥
ReplyDeleteKaunein!
DeleteEi tee tiukkaakaan. Kohta pitää varmaan hankkia toinen Vinkkivihko pelkästään sinulta noukittuja ideoita varten. Nyt bongasin ihanuudet Herttamerikaalin ja Dalmatiankurjenpolven. Herkullisia kumpikin.
ReplyDeleteRansu sopii erinomaisesti sekä vihreänsinisiin puutarhakalusteisiin että vaaleanpunaiseen ruusuun. Mutta varmaan sinä olet sekä kalusteet että ruusun kissan värin mukaan valinnutkin.
Heh, vinkkivihko poikineen. Tietysti olen valinnut kasvit ja kalusteet kissojen mukaan. Viime viikolla istutin pantterililjaa!
DeleteHei Saila. Blogissani on haaste sinulle.
ReplyDeleteKiitos kovasti, käyn kurkkaamassa! Ja apua, olen unohtanut vastata jo kolmeen haasteeseen!
DeleteMuotopuutarha on oikea runsaudensarvi, mahtavan määrän kasveja olet saanut menestymään, minulle useimmat aika tuntemattomia lajikkeita.
ReplyDeleteUpeita nuo ottamasi lähikuvat esim. ruusuista. Kuinkas ollakaan, silmäni kiinnittyi heti veikeään kuva-arvoitukseen pantterista, kamera ollut jälleen kohdillaan : )
Kirjoitteli,
Sirpa
Kiitos Sirpa kivasta kommentistasi!
DeleteEihän tähän voi kyllästyä, hassu!
ReplyDeleteMistähän johtuu ritarinkannuksien hentous - meilläkin. Huonot taimet (tosin mulla osa siemenestä kasvatettuja), väärä paikka, liian vähän lannoitusta...?
Kuten tuossa aiemminkin joku totesi, Ransu kyllä sopii erinomaisesti puutarhaasi.
Niin... ehkä ne ovat ravinnesyöppöjä, voivat hyvinkin olla. Mä kun en juuri lannoittele, enkä ole rahtauttanut mitään multakuormaa pihalleni, niin maan ravinnepitoisuus on aika huono. Niistä parhaimman oloisista kohdista en ole jaksanut vielä raivata nokkospusikkoja. Niissä ehkä saattaa sitten joskus hamassa tulevaisuudessa ollakin komeampia ritarikasvustoja.
DeleteRansu on jotenkin huvittavan ihmismäinen tuossa tuolilla pöydän ääressä. Kuin kello viiden teellä. Kuppi vain puuttuu, sellainen englantilainen ruusukuppi ja tassi.
ReplyDeleteSuloisia ruusuja, ihana kurjenpolvi, mielenkiintoinen herttamerikaali, josta en ole koskaan ennen kuullutkaan.
Ransu on huvittava aika useinkin ;-) Se on semmoinen naurupilleri. Suosittelen merikaalia, jos vain jostain onnistut sitä löytämään! No, kun sulta luonnistuu siemenkasvatuskin, niin ehkä siemenistä sitten.
DeleteNäyttää niin ihanalle!
ReplyDeleteON niin ihanaa :-)
Delete