Kuulin tänään sanonnan, joka menee suomeksi suunnilleen näin: uusi etelätuuli on yhtä kylmä kuin vanha pohjoinen. Se todellakin pitää paikkansa! Tuuli kääntyi etelään jo eilen, vaan yhä oli yöllä –4 ja tuuli on edelleen jäätävä. Kaipa se ensi alkuun tuo meille samat jäätävät ilmat takaisin ennen kuin alkaa tulla lämpimämpää.
Sen ympärillä kukkii pikkukäenrieska, itsekseen tullut, niin täydellinen pari.
Eipä ole ennusteessa kovin kuumaa meille luvassa, mutta se on tyypillistä täällä 7-asteisen meren keskellä. Taitaa sentään kymmenen astetta ylittyä ensi viikon puolivälissä.
Ja sehän sopii minulle, että kevätkukat eivät kuihdu hetkessä!
Tein kyllä kunnon kitkentäkierroksen tarhassa, sillä nokkosta nousee maasta todella paljon. Kaksi vaihtoehtoa: sen siemeniä oli maassa siemenpankissa ja jokin viime talvessa on ne aktivoinut itämään. Toisaalta juuret vaikuttivat vähän isommilta kuin vasta itäneellä siementaimella, vaikka jättijuuria ei tässä enää olekaan.
Ehkä vesimyyrät kuskaavat nokkostakin ravinnokseen käytäviinsä, ja niistä juurenpaloista sitten nousee kasveja. Samaahan myyrät tekevät raunioyrtin ja juolavehnän kanssa, lisäksi löydän tienposken penkereeltä lähes joka kevät pieniä keväisiä kurjenmiekkoja, jotka tuskin ovat itsekseen vaeltaneet monen metrin matkan.
Taas näitä eri kauppanimiä ja lajikenimiä, mutta ruusujen kohdalla niissä on sentään se mainio juttu, että lajikenimestä selviää jalostaja, eli tässä tapauksessa Tantau. Kaikkien Austin-ruusujen lajikenimethän alkavat kirjaimilla Aus, esimerkiksi. Niistä näkee heti, kenen ruusu se on.
Olen siirtänyt tännekin hämyvuokkoa, jonka sävy riitelee vuokko-esikkopuutarhassa silmääni pahasti. Mutta tänne tämä ompi täydellinen! Kyseessä varmaan 'Robinsoniana', ostin tämän aikoinaan vanhalla nimellä 'Caerulea'.
Myös viime vuonna istutettu Austinruusu Lady of Shalott eli 'Ausnyson' versoo hyvin. Kuvista näkee, että suojasin näiden tyvet raakavillalla talveksi. Sitä jää aina kiinni piikkeihin, kun otan villoja pois. Olen alkanut poistaa ruusujen suojia vasta vähän aikaa sitten, niin kylmää on ollut. Suojaan vain köynnösruusut ja uudet, edellisvuonna etenkin syyspuolella istutetut.
Hybridipioni eli "amerikanpioni" nousee pontevana. Nämä lajien väliset risteymät ovat aikaisia. Tämä ja toinen amerikanpionini ovat tulleet salamatkustajina siementaimina toisen kasvin mukana. Todella ihania ylläreitä tällaiset! Kaivoin ne joitakin vuosia sitten pois sen kurjenmiekan keskeltä, missä ne kasvoivat ja siirsin toisen tähän, toisen ruusu-heinätarhaan. Kumpikin on voimissaan.
No, joka tapauksessa tälle toivon pitkää ikää ja menestystä sekä hurmaavaa kukintaa!
Mustin takana on kylvö- ja pistokaspurkkeja, jotka olivat talven yli siinä vanhan villapaidan alla. Huhtikuussa vaihdoin peitteen kevyempään harsoon.
Vasemmalla on koreansembran komeita taimia, kylvin ne toissa syksynä. Myös lakkipuun saman ikäiset taimet näyttäisivät olevan elossa. En kyllä tiedä, mihin näitä puita mahtuisi istuttamaan, mutta se ei ole vielä ajankohtaista tämän kokoisilla taimilla.
Näitä suvitulppaanin taimia olen hyysännyt myös jo koko viime kasvukauden, kylvin nekin toissa syksynä. Ne eivät juuri kasvaneet koko viime kesän mittaan ja syksyllä yhdistin kaikki kolme taimipottia tähän yhteen vanhaan maalipönttöön, pidin sen sisällä talven yli. Kaksi näyttäisi olevan yhä elossa, mutta minähän vuonna tällaisia hiuksenohuita ruohonkorsia pääsisi istuttamaan. Kysyn vaan.
Mutta hei, jotain joskus onnistuukin! Viime vuonna kylvettyjen 'Hula Dancer' -rohtopunahattujen taimipurkeista nousee jotain, ainakin parista–kolmesta purkista!
Myllätystä maastakin nousee onneksi versoja. Tämä on varmaan syksyllä istutettu marhanlilja 'Peppard Gold'. Laitoin niitä tänne syksyllä kolme, kun väri olisi niin ihana kullansävyinen. Kerran vuosia sitten tämän jo hankin, mutta se osoittautui Claude Shrideksi ja sittemmin myös hävisi varmaan vesimyyrän mahaan, sillä sitä ei ole moneen vuoteen enää näkynyt.
Ehkä onnistumisprosenttini olisi parempi, jos viskoisin siemenet suoraan multaan, mutta tällaisen harvinaisuuden kanssa ei millään raaskisi.
Mitä vielä, tuolta se nyt nousee!
Ja ruusutarhassakin nousevat molemmat toissa syksynä istutetut 'Pink Morning' -marhanliljat, joista ei viime vuonna näkynyt lähes mitään, toisesta nousi vain pari lehteä.
Koska pionit eivät pidä talvimärkyydestä, istutin sen kivipengermän päälle. Tässäkin kohdassa on vesimyyriä, mutta Hiidenkiven Minnan kiinnostavien havaintojen mukaan myyrät eivät pioniin koskisi.
Kuten kuvasta huomaa, alue on vielä hieman vaiheessa ja heinikko tuli käännettyä ja kitkettyä hieman hätäisesti syksyllä.
Samalla pengermällä kasvavan punakukkaisen 'Briotii' -punahevoskastanjan nuput ovat aivan valtavat. Tulisikohan siihen tänä vuonna taas kukkia? Ei tainnut tulla viime vuonna yhtään.
Sen eteläpuolella näkyvät viihtyvän pienet 'Persian Pearl' -tähtitulppaanit. Kuten joitakin viikkoja sitten kukkineiden 'Purple Hill' -kurjenmiekkojen kanssa, nämäkään eivät näytä taantuneen. Toissa syksynä istutin molemmat. Taustalla on tummalehtinen mantelityräkki 'Purpurea', tällekin pienelle sipulikukalle mukava tausta.
Pitkän jutun loppuun vielä ihana uutinen samalta suunnalta: heisi Viburnum × bodnantense 'Dawn' kukkii kuitenkin tämä keväänä, vaikka en syksyllä havainnut siinä ollenkaan nuppujen alkuja! Yksi kukkarypäs tuli puskan alaosaan. Talvi tuli niin yllättäen, että ehkä tämä ei ehtinyt tuottaa enempiä.
Kuva on otettu kymmenen päivää sitten, mutta kiitos viileiden säiden, kukkaterttu kukkii yhä vain.
Hämyvuokko Anemone nemorosa eli valkovuokko, sen sinervät ja kai punervatkin lajikkeet. Minusta niitä voisi kyllä edelleen kutsua valkovuokoiksi ja laittaa lajikenimi vain perään. Sanonpahan vaan.
Kaukasianpioni Paeonia mlokosewitschii
Mantelityräkki Euphorbia amygdaloides
Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä
Pikkukäenrieska Gagea minima
Punahevoskastanja Aesculus × carnea
Rohtopunahattu Echinacea pallida
Suvitulppaani Tulipa sprengeri
Tähtitulppaani Tulipa humilis
.JPG)
.jpg)
.JPEG)
Niin monta ihanaa kasvia ettei tiedä mitä kommentoisi. Narsisseja olen omaan pihaan yrittänyt kerätä muina kuin keltaisen sävyisenä joten valkoiset narsissisi näyttävät omaan silmään tietenkin sieviltä. Toivottavasti tulppaani”heinäsi” vielä tuosta kasvavat. 😁
ReplyDeleteValkosävyisiä ja vaaleankeltaisia yritän itsekin lähinnä kerätä, mutta toisaalta ihan perus torvinarsissia istutin syksyllä tontin yläosaan, sieltä ne loistavat.
DeleteIhania nuo jälleennäkemiset joidenkin kasvien kanssa. Myyrät laittavat puutarhurin suunnitelmat kyllä uusiksi, kun ne kuljettavat sipuleita ja juuria mukanaan. Todella ihanaa, että sait lahjaksi haluamasi pionin. Tuollaiset kasvilahjat ovat aarteita.
ReplyDeleteTuo pioni on aivan superhieno aarre ja kun siitä tulee vielä antaja mieleen, niin kaksin verroin tärkeämpi. Onneksi myyrät eivät ole hirveästi tuhoja tehneet, paitsi sipulikukkien suhteen. Niitä on tuolla alueella suhteettoman vähän istutettuihin nähden. Mutta pääasia, että ruusut ovat elossa!
DeleteOnpa runsas määrä herkkuja! Toivottavasti myyrät häipyvät tontiltasi sinne 7-asteiseen mereen. Nokkosella on tainnut olla hyvät oltavat, sillä meilläkin sitä nousee rehevänä parista uudestakin paikasta. Olen antanut nokkosen kasvaa parissa paikassa, mutta keskellä kukkapenkkiä se ei ole kiva. Nokkosen kitkeminen vaatii sitkeyttä. Sillä on valtavan pitkät juurilonkerot, ellei ihan pikkuisena ehdi saada pois.
ReplyDeleteTämä pitkään jatkunut kylmyys vai mistä johtuu, mutta marhanliljat ovat tänä vuonna kovin hitaita heräämään. Vasta muutamia on ilmestynyt näkyviin ja alkanut kasvaa. Vuosi sitten taivastelin aikaista ja runsasta marhanliljojen määrää. Tai sitten olen vain turhan hätäinen.
Olisi ihanaa, jos myyrät häipyisivät, mutta ehkä se ei ole odotettavissa. Täytyy vain keksiä, miten elää niiden kanssa. Mustista on toki iso apu, mutta ei se saa myyräkantaa kokonaan tuhottua.
DeleteNokkosta löytyi tänään aika paljon kasvimaan kohopenkeistäkin, niissä en usko myyrän myllänneen, joten syy on sitten varmaan vain erittäin hyvä siemen- ja taimituotanto joskus viime syksynä luultavasti. Kukahan niitä siemeniä sitten kuljettaa, ehkä muurahaiset tms. Kukkapenkissä tai kasvimaalavassa nokkonen ei ole toivottu vieras, mutta täytyy sitä joissakin kohtaa tonttia olla perhosten takia ja omaksikin ravinnoksi.
Aika moni kasvi tuntuu lähes pysähtyneen niille sijoilleen. Varmaan marhanliljoillasi on sama juttu. Täällä suurin osa niistä on noussut aika hyvin, mutta osalla on vasta nenä ihan maan pinnalla.
Saattaa olla vain hyvä nokkosvuosi, siemenet lentävät kauaksikin olen huomannut. Joinain vuosina on ihan järkyttävän paljon voikukan alkuja juurikin hyvän siementuotannon takia. Kivat pioniyllätykset ja ihana lahja. kaukasianpionin kukintaa odottelen, mutta olen ostanut taimen niin pienenä, että voi mennä vielä parikin vuotta. 'Dawn' on ihanan värinen!
ReplyDeleteNoin se varmasti on, nokkosta löytyy vähän sieltä sun täältä.
DeleteToivottavasti kaukasianpionisi pian kukkii! 'Dawn' on todella ihana löytö, tutustuin siihen Englannissa kauan sitten enkä uskonut, että sitä koskaan Suomesta löytää. Kukkatalossa näkyy olevan tämänkin vuoden valikoimassa.
Siellähän kukkii jo vaikka mitä! Tuo heisi on todella suloinen. Yleensä taimipurkeista tulee vain rikkaruohoja, mutta että pionejakin! Ja onpahan kerta kaikkisen ihana pionilahja! Piti oikein googlata millaisesta on kyse, upea ilmestys! (tulipa paljon huutomerkkejä)
ReplyDeleteHuutomerkit ovat tarpeen, kun on niin ihania asioita! :-D
DeleteKaukasianpioni on tosiaan ihana, pidän yksinkertaiskukkaisista (ja onneksi ne amerikanpionitkin ovat sellaisia) ja bonusta vielä siitä, että pioni on luonnonlaji. Se on jotenkin kiehtovampaa vielä.
No just se! :D Kevät taitaa olla yhtä huutomerkkiä! ;)
DeleteNiin on! Tai no... tähän asti oli kyllä aika paljon kiroilun takia huutomerkkejä ;-)
DeleteIhana 'Elka', tuollaisia matalat narsissit on tosi kivoja. Ruusukuulumisesi herättävät minussa suloisia ruusu-unelmia. Täytyy kuitenkin malttaa tehdä kunnolliset pihasuunnitelmat ennen kuin lähden suinpäin ruusuostoksille. Sitä paitsi pihan vanhoillekin ruusuille pitäisi keksiä uusi paikka, kun suunnittelemani kohta osoittautuikin parhaaksi paikaksi etupihan lumien kasaamiselle. (Katso vaan, niin seuraavassa blogipäivityksessäni kerron ostaneeni kasan ruusuja tietämättä lainkaan, minne ne istutan. :D) Minun taimikasvatukseni ovat tänä vuonna menestyneet kovin kehnosti. Lohduttavaa kuulla, että on muitakin, joiden taimet eivät kasva kohisten. Minulla on tosin kasvatuksessa ihan vain yksivuotisia kasveja, joiden kaiketi pitäisi kasvaa suht vauhdikkaasti. Päivänsini sentään yllätti ja ruukku oli täyttynyt reissuni aikana terhakoista taimista. Ihana lahja tuollainen pitkäaikaisten haaveiden pioni. Mukavaa alkavaa viikkoa!
ReplyDeleteOlipa onnekasta, että ehditte asua talven yli ennen kuin teit ruususiirtoja! Ruusu edellä on täälläkin menty, ja viime kaupunkireissulta ostin pakkosaada-ruusun, jolle en vieläkään ole oikein keksinyt parasta paikkaa. Vaihtoehtoja onneksi on, eikä yksikään niistä ole lumen kasaamisalue ;-)
DeleteToivottavasti sinun(kin) taimesi kasvavat! Onneksi sentään päivänsinet, ne ovat niin ihania. Isoäidilläni oli aina niitä meidän kesähuvilalla. Omat latva-artisokkakasvatukseni näyttävät myös menevän mönkään. Taimet nousivat terhakkaina, ruukutin isompaan ja jossain vaiheessa niitä alkoi kuukaudella. Nyt on enää yksi vihreänä pystyssä. Ääh!
Ihana 'Elka'! Näyttää se kuitenkin olevan tetejä isompi. Pitääpä laittaa syksyn hankintalistalle, varhaisille narskuille olisi kyllä tilausta täälläkin. Erityisesti tuollaisille söpöille.
ReplyDeleteOlen tullut siihen tulokseen, että myös perennantaimia kannattaa välillä lannoittaa tai sitten istuttaa ne suosiolla maahan, olivatpa miten heiveröisiä tahansa. Monta tainta olen itsekin melkein saanut tapettua sillä kun olen unohtanut kastella niitä jonkun yllättävän helteisen tai tuulisen päivän aikana. Jossain vaiheessa alkukesällä yleensä kyllästyn purkkiarmeijaan ja siirtelen taimia maahan, vaikka niissä ei olisi kuin yhdet kasvulehdet. Varovasti kun sen tekee, niin multapaakutkaan eivät hajoa. Saisitkohan perustettua johonkin varjoisaan kohtaan vauvalan, johon saisi vaikka reunat suojaamaan tuulilta ja tarvittaessa harsonkin? Maahan istutettuina saattaisivat kasvaa nopeammin eivätkä olisi niin riippuvaisia hoitajan jokapäiväisestä läsnäolosta. Sieltä voisi sitten siirrellä tarpeeksi isoiksi kasvaneita taimia kukkapenkkeihin ja jättää pienemmät vielä kasvamaan.
Voi ei, menit sitten istuttamaan harvinaisen pioniaarteen vesimyyräalueelle vain minun parin kevään havaintoni takia! Seuraavan kerran mietin monta kertaa ennen kuin julkaisen mitään pohdintaani, jolle ei välttämättä olekaan mitään todellisuuspohjaa :D Tosin syksyllä istutin kaksi pionia lisää ja vesimyyrän tunneleita ei näy yhtään koko penkissä... No, tunneleita ei näy myöskään aidan toisella puolella joutoalueella, joten ehkä myyrät olivat vain kokeilemassa pari vuotta, kannattaako täällä pesiä vai vaihtaako majapaikkaa muualle. Toivon, että olisivat kokonaan häipyneet.
Minullakin 'Persian Pearlit' nousevat oikein rehevinä tuppaina. Vielä ei näkynyt nuppuja mutta tuskin menee enää kauaa. Kiitos vain innoituksesta hankkia niitä!
Ihana heisi! Olipa tehnyt kivan yllärin sinulle. Ehkä jonain vuonna se kukkii valtoimenaan. Mukavaa viikkoa!
Täällä Elka on tetejä matalampi, mutta torvi sillä on kyllä pidempi. Riippuu ehkä kasvupaikasta. Täyspaahteessa tetet ovat todella lyhyitä. Suosittelen Elkaa kyllä lämpimästi. Taisin tilata sen Nijsseniltä, siis Hollannista, jonain vuonna. Soisi sitä täällä kotimaassakin myytävän.
DeleteHyvä pointti tuo lannoitus. Sitä en takuuvarmasti ole tehnyt.
Minulla oli taimipurkkien paikka saunan pohjoisseinustalla, aina kostea paikka ja varjoinen, mutta nyt, kun puran saunaa, ei siihen voi enää potteja upottaa. Avomaalle en ole uskaltanut hentoisia taimia enää vuosiin istuttaa, kun se ei ole toiminut. Ne vain tulevat jyrätyiksi muiden kasvien tai minun toimesta. Täällä on melko rehevä kasvillisuus, kun on tuo savipohja.
Silti, kun tuon mainitsit, voisin kipata suvitulppaanit maahan kumminkin johonkin, laittaa verkkoympyrän niiden suojaksi ja kyltin. Saisivat sitten kasvaa tai kuolla, kummin haluavat. Tuota surkeaa maalipurkillista kahta ruohonkortta en jaksa enää kauaa katsella.
Hyvähän se on noita arveluita lausua, ja en minäkään muista, että myyrät olisivat yhtään pionia tuhonneet. Ainakaan koosta päätellen kaukasianpionin juuria ei todellakaan ole järsitty, sehän nousee kuin vanhakin pioni.
Ihana kuulla, että persialaiset viihtyvät! Ne voivat olla vähän kinkkisiä, mutta teillä on selvästi tuollaisille lajeille otolliset olosuhteet.
Heisi kukki viime keväänä runsaasti, mutta se olikin vasta edellissyksynä istutettu (ja myös varmasti tuotu Hollannista esimerkiksi). Hyvä, että se pärjää meidän vuodenkierron kanssa näinkin hyvin.
Eikun ne olikin niitä pikkukäenrieskoja eikä tetejä :D Täällä tetet ovat hädin tuskin kymmenen sentin korkuisia silloin kun ylipäätään edes viitsivät nousta. En ole vielä nähnyt niissä yhden yhtä piippoa. Jotain kummallista on varmaan tapahtunut siinä penkissä viime kesän tai talven aikana, sillä myöskään kevättähtiä ei nouse lainkaan. Jostain syystä kuitenkin samassa penkissä karmivat sirkustelttatulppaanit näyttävät olevan voimissaan.
DeleteToivotaan, että kaukasianpioni tai muutkaan pionit eivät myyrille maistu, vaan päinvastoin pitäisivät ne oikein kaukana koko puutarhasta.
Heh, olisivat olleet kyllä aika minejä teteiksi ;-) Teteillä tuntuu olevan eri pituuksia eri paikoissa. Koivikossani 20 cm, mutta aurinkoisessa hedelmätarhan heinikossa vain noin 10. Tuntuu, että narsissitkin häviävät myyrien mylläyksessä, en tiedä, maistuvatko ne niille vai ovatko sijaiskärsijöitä. Kuulostaa vähän siltä kuin olisi vesimyyrä ollut asialla, mutta toivottavasti ei.
DeleteVoihan sirkusteltta, niistä ei sitten pääse eroon!
Luulisin, että minäkin olisin jo huomannut, jos myyrät söisivät pioninjuuria, kun täällä niin paljon (vesi)myyriä on, mutta eipä ole siihen yksikään pioni kuollut. Pari on mädäntynyt vuosien saatossa, mutta se on eri asia. Hyvä syy kyllä istuttaa pioneja joka puolelle!