Esikkoaika

 Olen esikoiden(kin) pauloissa.

Vuosia sitten minulla oli joitakin Silver Lace- ja Gold Lace -tyyppisiä loistokevätesikoita. Yksi niistä selvisi vuosikaudet toissa talveen asti, kunnes se karmea jäätalvi/kevät ja ehkä vielä vesimyyrät siihen päälle hävittivät aarteeni. Se oli vieläpä ystävän antama.

Tänä keväänä hankin heti uuden, kun Viherlassilalla tuli vastaan. Keltareunaisena luulen tämän olevan 'Gold Lace Black'. Mitään nimilappua tai ruukkutarraa ei ollut.

Tajusin, että olin unohtanut kuvata parit esikot, niinpä hiippailin äsken kameran kanssa pihalle.

Kuvista tulee ihmeellisiä iltakymmenen valossa. Värit ovat kuin unesta. Tärähtäneitäkin kuvista tulee, heh. Jalustaahan tuolla pitäisi käyttää, mutta korkea jalustani ei oikein käy maanrajassa kukkivien kasvien kuvaamiseen. Eikä riitä kärsivällisyytenikään, räpsin kuvat nopeasti.

Tämä on vanha suikeroesikko, tavallista korkeamman mallinen ja kivan värinen. Hankittu Uudenkaupungin kukkamessuilta harrastajan pöydästä vuosikausia sitten.

Pojista saa aina seuraa jännittävälle iltamyöhän kierrokselle.

Halusin ehdottomasti ikuistaa sen, mitä koivikkoni takana siintää. Ihastelin sitä jo iltapäivällä, mutta en muistanut hakea kameraa.

Naapurin luumupuiden alla levittäytyy kevätesikoiden meri! He ovat raivanneet tätä vanhaa pihaa juuri passelisti, karsineet luumutiheikköä niin, että nyt tuossa on täydellinen tasapaino.

Toivon, että koivikossanikin on joskus samanlainen näky. Nyt siellä on kyllä mukavasti kaikenlaisia narsisseja ja lisää avautuu koko ajan. Olen siirtänyt tänne yhden ison tuppaan kevätesikkoa, se näkyy kahden rungon välissä kiven edessä. Tänään huomasin nurmikolla taas yhden kevätesikon, se siirtyy tänne lähipäivinä.

Jos ei minulla ole vielä kevätesikkomattoa, paitsi huussin takana jouluruusujen lomassa jonkin verran, on etelänkevätesikko ryhtynyt kansoittamaan saunan, tai nyt jo entisen saunan, nurkkaa. Ne ovat kaikki lähtöisin yhdestä taimesta, jonka hankin Sainion taimistolta Laihian läheltä yli kymmenen vuotta sitten.

Etelänkevätesikoille on tässä oikein passeli kostea paikka. Olen siirtänyt yhden siementaimen tuonne kauemmaksikin leviämään. Kesälläkin kostea maa viettää kohti ojaa, jossa kukkii tummemman keltainen kerrottu rentukka.

Esikoita on myös tulossa kukkaan, joitakin vanhoja ja sitten on uusia, viime vuonna Barnhavenilta tilattuja. Kuten 'Carrigdale', irlantilainen risteymälajike. Kuvasin sen muutama päivä sitten.

Tänään piti ottaa uudet kuvat, sillä kukkia avautuu koko ajan vain lisää ja lisää! Tämä on suikerotyyppinen, tai myyjän mukaan "julianesikkotyyppinen", ne sekoitetaan usein ja suikerokin siis on julianesikkohybridi. Aika moni juliana myytävä on oikeasti suikero. Ehkä tämänkin voisi lukea suikeroesikoihin.

'Carrigdale' kontekstissaan isompien kasvien ympäröimänä. Viime vuonna, kun sen istutin, se oli niin pieni ja matala, että Herran haltuun, ajattelin. Nyt se on kuitenkin kasvanut sekä leveyttä että korkeutta. 

Paikka on mäntyjen alla, rutikuiva kesällä, kastelin tätä onneksi viime kesänä, on niin näkyvä paikka kulkureitin varrella, että sen muistaa. Kova savimaakin tässä on. Melkoinen suorittaja!

Tuon lisäksi olen onnesta soikeana, sillä kaikki muutkin viime vuoden Barnhaven-esikot ovat elossa, myös erikoisemmat aasialaiset candelabra-tyyppiset. Niistä lisää sitten, kun/jos kukkivat!

Seuraava kohde on ruskopenkki, jonka keskiosasta otin pois vuoden paikoillaan olleen mustan muovin. Muut ovat luovuttaneet, mutta mukulaleinikki ei niin vain lannistu! Hehhee!

Mukulaleinikkiä niin muovin alla kuin ulkopuolella. Mutta ei se hirveästi tässä haittaa. Sitä on myös nurmikolla joka paikassa, missä pidän siitä kyllä enemmän. Se harmittavasti estää huomaamasta maasta nousevia aarteita. Siihen on vähän viha-rakkaussuhteen tyyppinen suhde. Mutta muutaman viikon päästä se on jo lakastunut ja unohdettu vuodeksi.

Olen varta vasten myös hankkinut mukulaleinikkiä, mutta se täytyy tehdä ulkomailta, sillä Suomessa ei näitä taida kukaan myydä. 

Koska luonnonmuoto viihtyy niin loistavasti, uskon, että niin viihtyvät lajikkeetkin. Tämä tummalehtinen on 'Brazen Hussy', edesmenneen puutarhalegenda Christopher Lloydin luonnosta eteläenglantilaisesta metsästä löytämä mutaatio. Ostin sen Tukholman puutarhamessuilta yli kymmenen vuotta sitten ja päässyt jo jakamaan sitä pariin paikkaan, kuten tähän ruskopenkin alaosaan kiinanpunapuun alle. Vieressä on keltalehtinen isopiippo 'Solar Flair'; mukava onnistuminen siemenkasvatuksissa jo parin vuoden takaa. Oikein hyvä väripari!

Mutta tämä hipoo jo täydellisyyttä, tai siis ON täydellisyyttä. Mukulaleinikki 'Brazen Hussyn' kyljessä kukkii toinen Barnhavenin ostos viime vuodelta, loistokevätesikko 'Gilded Ginger'. 

Nyt on tämä tyttö värinirvanassa.

Etelänkevätesikko Primula elatior

Isopiippo Luzula sylvatica

Kevätesikko Primula veris

Loistokevätesikko Primula Polyantha-Ryhmä

Mukulaleinikki Ficaria verna

Rentukka Caltha palustris

Suikeroesikko Primula Pruhoniciana-Ryhmä