Monday, 17 June 2024

Villin punaisen penkin iloiset yllättäjät

 Hurraati hurraati hurraati hurraa!

Villi punainen penkki sijaitsee huussin ja vanhan talon päädyn välissä. Hurmaavimmillaan se on kirsikoiden kukinnan aikaan, kun tulppaanitkin kukkivat. Tuolloin on vielä valoisaa, nyt kesäkuussa puihin ovat puhjenneet lehdet ja alue on vähintäänkin puolivarjoisa.

Mutta oli siellä kukassa vielä hetki sitten yksi liekehtivän punainen tulppaani, suvitulppaani!
Tämä on mysteeri ja erittäin iloinen yllätys. Olin kyllä istuttanut suvitulppaanin, harvinaisen aarteen, villiin punaiseen penkkiin, mutta mielestäni vähän eri paikkaan. Lisäksi olin siirtänyt sen muutama vuosi sitten ruskopenkkiin, joka on vähän alempana rinteessä.

Koska suvitulppaani on niin kaunis, laitetaan tähän kuva ruskopenkin yksilöstäkin. Tämä on niin uskomattoman siro – ja myöhäinen. Idänunikot nuppuilivat vielä, nämä kuvat ovat reilun viikon takaa.
Kuinka onnekasta voi olla, että nyt minulla on niitä kaksi kappaletta! 
Odottelen lisääntymistä, mitä ei ole kylläkään tapahtunut, paitsi että nyt on se mystinen toinen kukkiva kappale. Pari vuotta sitten keräsin siemenet ja joitakin hyvin pieniä korsia niistä nousi. Istutin puolentoista vuoden kasvattelun jälkeen kylvöksen syksyllä ruskopenkkiin, mutta siitä kohdasta ei ole vielä noussut yhtään mitään. Siementaimet olivat kyllä aivan älyttömän minikokoisia, pikku sipulit tulitikun pään kokoluokkaa.

Ei siinä vielä kaikki. Pari päivää sitten havaitsin särkyneensydämen punakukkaisen Valentine- eli 'Hordival' -lajikkeen sittenkin elossa ja nousemassa maasta! Ehdin jo käydä samassa K-raudassa, josta taimen viime vuonna hankin, katsomassa, jos heillä olisi samaa valikoimassa tänäkin vuonna – ei ollut. No nyt säästyi nekin rahat.
Lisäksi nepalinhanhikki, jonka istutin syksyllä, on myös vastikään noussut maasta toisen 'Nippon Beauty' -pionin edessä, mihin sen istutinkin. Ja tänään löysin jo kuolleeksi julistamani 'King's Ransom' -rotkolemmikin ensimmäisen lehden toisaalla puutarhassa!

Pelkkiä hyviä uutisia siis niin täältä villistä punaisesta penkistä kuin muualtakin. Lisäksi ihastuttava korallikeijunkukka on aloittanut kukinnan. Kirjoitin siitä uusimpaan Oma PIHA -lehteen (numero 3/2024) juttuuni pitkään kukkivista perennoista. Tämä kun on kukassa seuraavat pari kuukautta yhtä soittoa.

Ensimmäiset varjoliljan kukat ovat avautuneet ja kohta seuraavat marhanliljat perässä. Iloisena olen pannut merkille, että ne viihtyvät puutarhani olosuhteissa. Tänä vuonna on kukkaan tulossa neljän ihan uuden lajikkeen ensikukinnat, jos muistin laskea kaikki mukaan! Ja jos ne ovat sitä, mitä paketin etiketissä väitettiin – se on aina oma lukunsa. Istuttaa yhtä, kukkaan tulee toista.
Onneksi kaikki varjo- ja marhanliljat ovat yhtä kauniita. Uuden väristen lajikkeiden saaminen vain on niin kutkuttavaa, että harmittaa, jos tulee taas sama 'Claude Shride' – vaikka se onkin upea.

Villin punaisen penkin vieressä on esikkopelto tai jouluruusutarha, jossa kasvusto on keskikesäisen korkeaa. Koiranputkien keveät kukinnot pitävät seuraa varjoliljoille, joita on vuosi vuodelta enemmän – niin oli tarkoituskin. Tämä nuppuinen tilanne on jännittävin.
Kohta poksahtaa!


Korallikeijunkukka Heuchera sanguinea
Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä
Suvitulppaani Tulipa sprengeri
Särkynytsydän Lamprocapnos spectabilis
Varjolilja Lilium martagon

20 comments :

  1. Ihana löytö tuo suvitulppaani. Niin herkkä kuvakin. Teillä ollaan vähän pidemmällä, meillä varjolilja ja keijunkanukat nupulla vielä🙂

    ReplyDelete
    Replies
    1. Äkkiä ne avautuvat, jos vain sää vähän lämpenee! Meille tulikin sateen sijaan puoliaurinkoinen ja lähes lämmin päivä, nyt noita varjoliljoja on jo vähän enemmän kukassa.

      Delete
  2. Suvitulppaanin väri ei kyllä voisi punaisempi olla!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on liekehtivän punainen ja näkyy, vaikka on aika siro kukkanen.

      Delete
  3. Siellä mennään jatkuvasti pari askelta edellä. Täällä ei vielä varjoliljoissa ole kukkia.
    Voisivatko pihalla vierailevat eläimet levitellä kasveja uusiin paikkoihin? En tarkoita kissoja :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vai niin, vaikka siellä on ollut takuulla monena päivänä paljon lämpimämpää kuin täällä! No, kasveja kun ei pääse haastattelemaan, niin ei voi tietää, mikä ne pistää kasvamaan ja kukkimaan.
      Kyllä eläimet voivat ilman muuta siirtää kasveja ja takertuvat siemenet leviävät kissojenkin turkissa. Kokemuksesta suvitulppaanin sipulin kaivaneena tiedän, että se kasvaa yllättävän syvällä. Joten en tiedä, miksi tuo toinen suvitulppaani tuossa kasvaa. Olisiko se kuitenkin ollut alkuperäinen kasvupaikka, vaikka muistan toisin. Tai sitten se voi kyllä olla siementaimi, nehän voivat itää vaikka metrin päässä alkuperäisen paikasta. Suvitulppaani osaa myös kasvattaa jonkinlaisia juurivarsia sipulista, mutta tuskin sentään metrin päähän!

      Delete
  4. Onpa todella ainutlaatuisen ja kauniin värinen tulppaani.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suvitulppaani on ihan ihmeellinen. Se on yhtä korkea kuin jalostetut lajikkeet, mutta satakertaisesti sirompi. Todella pysäyttävä.

      Delete
  5. Kiitos myös hellivästä kukkaterapiasta, mutta onko tuolla AITAn (vaui mikä rakennus liekään) kulmassa käsipesupaikka hanoineen ja saippuatelineineen? Siis ihana, oli sitten mikä tahansa ja kten taas huomaat... minä kiinnitän huonioni ihan johonkin muuhun kuin oleelliseen....

    ReplyDelete
    Replies
    1. No niimpä tietysti.... sinnehän se käsienpesupaikka kuuluukin... ihanat yksityiskohdat!!

      Delete
    2. Nättiä pittää olla ;-)

      Delete
  6. Korallikeijunkukka on ihana ja olen kasvattanut sitä lukuisat kerrat siemenistä. Se kukkii kerran (toisena vuonna) ja sitten häviää. Ei pitäisi olla kaksivuotinen?, mutta ei kestä meillä, ei millään. Se harmittaa. Olisi niin mahdottoman kaunis kukka ja lehdetkin hauskat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei sen tosiaan pitäisi olla kaksivuotinen, vaan pikemminkin hitaasti leviävä maanpeittokasvi – ainakin täällä se käyttäytyy niin. Monet värikkäämmät keijunkukat ovat täällä yksivuotisia, ne vain eivät kestä talvea jostain syystä. Eipä toisaalta kuunliljakaan täällä mikään perenna ole :-D Kasvit käyttäytyvät tosi eri tavalla eri puutarhoissa!

      Delete
  7. Varjoliljat avautuvat eikä ole vielä edes juhannus, aikaisessa ovat. Piti pikakelata aiempia postauksia, niin monta jäänyt väliin. Upeat kurjenmiekat, nyt on niiden vuosi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aikaista, toisaalta äärimmäisen hidasta. Varjoliljojen ja pionien nuppuja on saanut katsella monta viikkoa, ja kukkien avautuminenkin kestää monta päivää :-D

      Delete
  8. Säihkyvä erikoisuus tuo ihana suvitulppaani.
    Pidempi varsi onkin hyvä juttu, kun kukkii vasta näin myöhään. On ihana.
    Varjoliljat ovat Mäntsälän seudullakin lähtölaskennassa: ihan kohta poksahtamassa auki:-)!
    Pitääpä lukea artikkelisi korallikeijunkukasta, sillä minulla olisi avaamaton pussukka sen siemeniä.
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen niin onnellinen tuosta suvitulppaanista. Hyvin kauan olen sitä kasvatellutkin ja välillä se ei kukkinut vuosiin.
      En kerro artikkelissa siemenkasvatuksesta valitettavasti! Toivottavasti kylvös onnistuu hyvin. Kesällä on mukava kylvää, kun kylvökset voi pitää ulkona.

      Delete
  9. Lovely summer tulip! It is one I have never managed to get! It is so rarely offered and if it is, it's expensive. Other way is to buy and sow seeds, but I don't have patience enough! :D Does it seed around in your garden?

    ReplyDelete
    Replies
    1. I agree! I bought just one bulb over ten years ago and am now super delighted to have two flowers. No idea if the other one is a seedling, if it is, it's the first. I sowed some bought seeds some years ago, because I thought my only Tulipa sprengeri was dead. Some did germinate but this year I haven't noticed a single shoot in their container.
      I don't know if you got this important bit in my text: my Brunnera 'King's Ransom' just emerged from the ground this week! I really hope your Brunneras do the same.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!