Lähempää ja kauempaa, mutta lähikuvat puuttuvat tästä jutusta.
Ruskeaa löytyy, mutta kukintojen pääväri on yhä valkoinen. Harvemmin syreenin kukinta kestää kolmea viikkoa.
Paksut rungot kuuluvat heleäorjanruusulle.
Heleäorjanruusu kasvaa tekemääni yksinkertaiseen pergolaan ja kukkii edelleen. Köynnösruusu 'Alchymist' pullistelee nuppujaan ja ottaa kohta kukintavuoron, mutta sen koko on vain muutama prosentti jättimäisestä orjanruususta.
Paahdepenkin ovat valloittaneet saaren omaa kantaa olevat verikurjenpolvet. Vuorikaunokki kukkii myös, sekin on kukkinut pitkään.
Näkymästä metsäpuutarhan, Rohanin ja ruusu-heinätarhan yli kasvimaalle tuli entistä kivempi viime kesänä saadun puutarhavajan myötä. Auto vain näkyy harmillisesti yhä tästä kuvakulmasta. Kunpa sen eteen istuttamani heisiangervo 'Diabolon' taimi joskus kasvaisi! Se on elossa vuodesta toiseen, mutta paikka on hirmu kuiva.
En ole vieläkään kirjoittanut parrakkaiden kurjenmiekkojen raporttia, enkä muistakaan lajeista sitten keväisten kurjenmiekkojen! Hirveän monta blogijuttuaihetta olisi, mutta ei niitä nyt voi montaa päivässä tehdä.
Ihanaa, kun kukat kestävät, vaikka sormet ovatkin vähän kohmeessa. Meillä ei ollut hallaa yöllä, meri estää ne. Yölämpötila on ollut tasaisesti kymmenen astetta jo pari viikkoa. Meri myös estää kuumuuden, jos vain vähänkin tuulee. Täällä on selvästi viileämpää keväällä ja alkukesällä kuin mantereella.
Ransu rantapoika nauttii, kun ei ole kuuma. Tuolien takana on juhannusuruusu. Siinäkin on vielä muutama viimeinen kukka jäljellä. Jos jollakulla on juuri nyt juhannusruusun taimi ja pohtii, mihin sen istuttaa, olisi hyvä tietää, minkä kokoiseksi se kasvaa.
Lopuksi kuva ystävän venerannasta. Laskimme veneen, kun vesi oli viimein noussut sen verran, ettei vene jäänyt rantamutaan. Toisten ystävien talo näkyy lahden vastarannalla.
Elleninneilikka Dianthus 'Ellen'
Heleäorjanruusu Rosa vosagiaca
Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä
Juhannusruusu Rosa spinosissima 'Plena'
Kiinanpioni Paeonia lactiflora
Niittyleinikki Ranunculus acris
Tarhakullero Trollius Cultorum-Ryhmä
Tarhakurjenmiekka Iris Germanica-Ryhmä
Verikurjenpolvi Geranium sanguineum
Vuorikaunokki Centaurea montana
Näkymät ovat aina kiinnostavia, kiitos siis tästä jutusta kuvineen. On kiva, että puutarhasta löytyy erilaisia alueita sekä kasvuolosuhteiden että lajien suhteen. Koirankopin katto on todellakin hauskan näköinen.
ReplyDeleteKuva venerannasta on varsin idyllinen - niin kaunista!
Minustakin on kiva katsoa puutarhanäkymiä blogeissa. Tämä on tosiaan aika monipuolinen tontti, kun on kosteikkoa ja kuivaa kivikkoa.
DeleteHei minulta on mennyt ihan ohi tuo uusi puutarhavaja, se on hurmaavan näköinen😍 Ja taas niin paljon ihania kasveja mitä alkaa tekemään mieli myös itselle☺️
ReplyDeleteSain vajan viime kesänä, syksyllä tein sinne hyllyjä ja naulakoita työkaluille ja kaikelle – niin ja tuon toisen ikkunan, muuten vaja olisi pimeä. Niin ihanaa, kun (lähes kaikki) puutarhatarvikkeet ovat nyt yhdessä paikassa, eikä kolmessa eri, niin kuin ennen, kun niille ei oikein ollut hyvää paikkaa!
DeleteMinäkin juuri meinasin kysyä mikä on tuo mielenkiintoisen näköinen pikku rakennus, mutta Minna sen kertoikin, eli puutarhavaja. Kauniilta näyttää joka puolella puutarhassasi.
ReplyDeleteMukavaa päivää sinulle<3
Puutarhavajahan se. Alun perin lampaiden kuljetukseen tarkoitettu kärry :-D Kiitos, hyvää viikonloppua sinulle!
DeleteTuo ensimmäinen kuva on hyvin idyllinen. Musti vielä antaa lisää idylliä kuvaan, kuten kottikärrytkin kuormineen.
ReplyDeleteVeden läheisyys... mikä ihana näky lapsuutensa meren läheisyydessä asuneelle.
Pihatielle kuuluu ilman muuta musta kissa ;-)
DeleteVoi, ei ole merimaisemia voittanutta, vaikka tuo olikin vain tuollainen kaislikkoinen lahti.
Ja mun silmäni siinsivät Moskovan kaurotarten taa... mikä ihana kivijalka, hirret... olen todella vaikuttunut vanhoista rakennuksista... uskomaton pihapiirinne, siis se saaripalsta!
ReplyDeleteTuo pikkuruinen navetta kyllä vaikutti aikanaan ostopäätökseen :-)
DeleteOn pakko kommentoida vaikka olenkin monta päivää myöhässä. Kaiken muun ihanuuden lisäksi ensimmäinen kuva tuottaa suorastaan fyysisen mielihyvän tunteen: kottikärryt pullollaan kitkettyjä rikkaruohoja! Mikä onni!!!
ReplyDeleteAnteeksi; luonnollisesti siinä on myös kukkineita kasveja ym. Mutta onni kuitenkin ;)
ReplyDeleteKommentointi ei ole koskaan myöhässä, aina on kiva saada kommentteja aiempiinkin juttuihin!
DeleteSe on todella onni :-D Etenkin, kun kitkentä on odottanut pitkään. Edelleen on jokunen paikka kitkemättä, mutta joka päivä kun otan jonkun kohdan raivaukseen, siistiytyy puutarha ihanasti.