Saturday 23 April 2011

Naipokin terveiset ja syreenejä

Syntympäivälahja-adoptionorsuni Naipokin kuulumisia tulee sähköpostiini kuukausittain The David Sheldrick Wildlife -säätiöstä. Tässä uusin kuva Naipokista leikkimässä risulla. Se meni heti tervehtimään itävaltalaista kuvausryhmää, joka oli tullut kuvaamaan säätiön norsujen kuntoutuskeskusta. Keskus ottaa vastaan orvoksi jääneitä poikasia ja vammautuneita tai sairaita yksilöitä, hoitaa tai kasvattaa ne ja sijoittaa aikuistuneet/ kuntoutuneet yksilöt keskusta ympäröivään Tsavon kansallispuistoon. Naipoki oli jäänyt orvoksi ja pudonnut kaivoon, mistä se pelastettiin vain noin kolmen kuukauden vanhana.

My birthday elephant at the The David Sheldrick Wildlife Trust, Naipoki, is doing well and being active.

Tässä ei nyt voi tuoksutella, miltä mutakylvyn ottanut fantinpoikanen tuoksuu (varmaan ihanalta ❤), siispä jatkan muissa tuoksuaiheissa.

Keukenhofin puistossa Hollannissa on monta paviljonkia, yhdessä niistä esitellään muun muassa syreenilajikkeita sipulikukkien ohella. Tässä Syringa × hyacinthiflora 'Maiden's Blush'.

Jalosyreeni 'Marechal Foch'

Jalosyreeni 'President Lincoln'. Taidanpa perustaa syreenipuiston... tässä on aivan ihana, vanhat posliiniastiat mieleen tuova vaalea sini!

31 comments :

  1. Ajattelin ensin, että voi hyvänen aika, onko sinne Saaripalstalle eksynyt elefantti. Hienoa omistaa tuollainen lahjaelefantti ja saada kuulumisia. Ja vallan tuoksuvaisia ja silmiä hiveleviä syreenejä!

    ReplyDelete
  2. Ihana Naipoki <3 Mä voisin ottaa ton ylimmän syreenin, kerrassaan hurmavaa. Nyt täytyy varmaan lähteä jatkamaan kasvihuoneprojektia ja kenties istuttamaan joitain kasveja... :)

    ReplyDelete
  3. Tulen sitten syreenipuistoosi nauttimaan tuoksuista ja vähän myöhemmin kukkien sateesta.
    Tuo vaaleanpunakeltainen kolahtaa ihan täysillä värihermooni, niin ihanan valoisa!

    ReplyDelete
  4. Jos Naipoki eksyisi joskus Saaripalstalle, epäilen, että Musti menisi sitä puskemaan :)

    ReplyDelete
  5. Heh, kannatan Naukulan Mamman arvelusta^ :D

    Somia syreenejä. Taloyhtiö ei taitaisi arvostaa, jos perustaisin yöllä syreenipuiston sisäpihalle...

    ReplyDelete
  6. :-D Musti voisi ehkä puskeakin fantinpoikasta, toisaalta se voisi murista sille. Nää on niitä henkimaailman asioita.

    Tuolle hyacinthifloralle ei löytynyt viljelykasvien nimistöstä suomenkielistä nimeä ollenkaan, ehkä se ei menesty Suomessa, tai sitten sitä ei vielä ole kokeiltu tarpeeksi.

    Keltaiset marsalkka Fochin takana ovat narsisseja, minäkin katsoin, että ihanasti ne nostavat pinkin värin esiin!

    ReplyDelete
  7. Tuo adoptionorsujuttu on kyllä mahtava asia! Kaikkea hyvää pikku-Naipokin elämään. Minustakin tuo alimmainen syreeni on ihastuttavin, juuri oikea vanhanajan sinisävy.

    Olen vähän niinkuin motissa Pohjois-Suomessa miesten kolutessa sohjoisia rinteitä. Kaikkein mieluiten olisin nyt tietenkin omalla pihamaalla kikkaroimassa. Istun siis mökissä ja luen Atwoodin Herran tarhureita, kun se osui silmiini kirjastossa ja muistin sinun kertoneen siitä.

    ReplyDelete
  8. Voi miten jumalaisen värinen syreeni tuo 'President Lincoln'! Pärjäisiköhän Abe Suomen oloissa...?

    Kun joskus puhuttiin siitä teemapuutarhasta, niin Sofianlehdon kärhövalikoimaa ihaillessani mietin, että oikean teeman valitsemalla pihalleen saisi tököttämään melkoisen kokoelman kuninkaallisia ja muuta valtioiden johtoa. Tuli nyt uudelleen tuosta Lincolnista mieleen.

    ReplyDelete
  9. Hei Maria ja toivottavasti viihdyt kirjan parissa! Se on aika rajukin, mutta antaa paljon ajattelemisen aihetta.
    Sitä on varsinkin kiinnostavaa lukea siitä viherpiipertäjn näkökulmasta mitä itse on, ja miettiä miltä Tarhureiden puuhat epäpiipertäjästä vaikuttavat.

    Intopii; yritin googlettaa Abea, mutta en löytänyt sitä ainakaan netistä miltään suomalaiselta taimistolta, enkä edes Taimian kuvastosta ;-) vaikka heillä monta syreeniä onkin, osa sinisiäkin, mutta netin kuvissa ne eivät näyttäneet niin kauniilta kuin tämä. Jotenkin tämän herkkyys kolahti heti.
    Minäkin mietin, kun tässä on marsalkka ja presidentti, että onpas valtiomiehet saaneet kauniita nimikkokukkasia. Miltähän näyttäisi syreeni 'Kekkonen'?

    ReplyDelete
  10. NaiPoKi näyttää ihan EikaLta tai sulolta! ISO! Hihihi! Ja iloinen!

    ReplyDelete
  11. Yhdennäköisyyttä kieltämättä on ehkä hitunen... paitsi ehkä Eikalla ja Sulolla ei ole noin pitkää kärsää?

    ReplyDelete
  12. Kekkossyreeni olisi vähäkukkainen ja harvalehtinen =-D

    Tuo Abe kyllä pitäisi saada kokeiluun. Oli väri niin ihana.

    Ruusu 'President Kekkonen' sen sijaan on oikeasti olemassa. Se on sellainen liekinoranssi. Tulinen mies vissiin, vaikkei niin tumma...

    ReplyDelete
  13. Ihania syreeneja kaikki kolme! Meillä on kolmea erilaista syreenia, kaikki yritän vaalia parhaani mukaan, valkoinen on ihan lemppari :)

    ReplyDelete
  14. :-D Niin, meillä presidentit on kai saaneet vain nimikkoruusuja.

    ReplyDelete
  15. Hei Katja! Syreenit sopivat ihanasti vanhaan pihaan, ja varsinkin suureen sellaiseen. Minullakin on tavallisen liilan pihasyreenin lisäksi valkoista, ja yhtä puistosyreeniä, ja kahta jalosyreeniä.. onhan siinä jo syreenipuiston alku!

    ReplyDelete
  16. Nouu!! Onko sulla norsu! Miten saa norsun? Mie oon niin kade. IHANA!

    ReplyDelete
  17. :-D Oman norsun voi adoptoida tuolta säätiöstä, klikkaa linkkiä!

    ReplyDelete
  18. Oi että miten suloinen norsunpoikanen ja vieläpä sinun! Tai kunnes pääsee Tsavon kansallispuistoon. Hieno paikka muuten tuo Tsavo. Olen ollut kyseisessä kansallispuistossa ja muistan, että siellä oli paljon norsuja. Minulle on myös jäänyt mieleen, että siellä oli juuri nähty gepardi ja sitä "metsästimme", mutta emme silloin nähneet.

    ReplyDelete
  19. Olisipa vaikuttavaa nähdä salamannopea gepardi! Mietinkin, onkohan tuo Tsavon seutu sinulle tuttua lapsuudesta.
    Naipokilla on varmaan (toivottavasti!) monen monta muutakin adoptiovanhempaa kuin minä :-) Se oli ihana synttärilahja, yksi parhaimmista ikinä.

    ReplyDelete
  20. Ihana ihana Naipoki.
    Voi , kun vois ottaa kaikki maailman orpo-ja vaivaiseläinvauvat omaan kotiin!

    Ja miten kauniita syreenejä, tuoksu
    tuli heti tajuntaan.
    Kiitos tästäkin virkistyksestä,

    t.Leena ja Pojat

    ps. totta kirjoitit aiemmin hopean ja sinisen värin erosta
    ( Ransun rekisteröinti), ei ole hopea,
    pohjavillan pitäisi olla vaaleampi tosin hänelle on taustalla hopeakissoja...ei ehkä sittenkään niin idioottivarmajuttujoo.

    ReplyDelete
  21. Hopean ja sinisen ero on kai aika vähäinen, mutta pääasia on, että Ransu on Kaikkien Aikojen Hienoin Ja Ihanin Norjalainen Metsäkissa Ikinä :-D

    Niin, mutta orvon elefantinpojan olo olisi ehkä entistä orvompi jossakin suomalaisessa kodissa... Parempi että pysyy siellä kotikulmillaan ;-) Onneksi voi auttaa näin kaukaa ja onneksi on ystäviä jotka osaavat antaa maailman ihanimpia lahjoja!

    ReplyDelete
  22. Syreenipuisto, mikä ihana idea. Voin melkein tuntea niiden tuoksun.

    ReplyDelete
  23. Juu, ei sen värin väliä, maailman ihanimpiaovat nuo karvaiset murut, vaikkei olisi karvojakaan
    (... tykkään alien sfinkseistäkin... ;) )

    t.Leena & co.

    ReplyDelete
  24. Minustakin sfinksit näyttävät todella omituisilta - mutta jos saisin sellaisen hoitooni niin varmaan rakastuisin siihenkin!

    ReplyDelete
  25. On sulla söpö norsu! :D Syreenit on kyllä aivan ihania. Me aikoinaan tietämättöminä leikattiin alas vanha syreeni (olis kai voinut leikata varovaisemmin) ja kesti tovi ennenkuin se oli taas kunnossa...mutta nyt on toisaalta kukat silmän tasolla (ja tuoksu nenän!).Ihanaa pääsiäisen jatkoa sinne! :)

    ReplyDelete
  26. Syreeni kestää ihan hyvin leikkausta, joten ei hätää; ja hyvinhän se kuulostaa toipuneen. Ah sitä tuoksua kun syreenit kukkivat, ehkä ensi kuussa jo! Saaristossa saattaa mennä kesäkuullekin, kun ei ole niin lämmintä kuin mantereella.

    ReplyDelete
  27. Syreeni on minunkin ehdoton suosikki, kesä ei tule, jos ei syreeni tuoksu.
    Keukenhofissa on todellakin ihania teemapuutarhoja.
    (Voi, on jo liian monta vuotta aikaa edellisestä vierilusta sinne...)

    ReplyDelete
  28. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  29. Keukenhof on tosiaan varmaan useammakin vierailun ansainnut, minulle tämä viimeviikkoinen oli vasta ensimmäinen.

    Adoptionorsun elatuksesta en tiedä, kun sain sen synttärilahjana!

    ReplyDelete
  30. Luulin jo sinun lähteneen Afrikkaan, mutta sinulla onkin adoptiolapsi, suloinen pikkuinen:) Ihania syreeneitä, voi kun useampi pärjäisi täällä pohjolassa!

    ReplyDelete
  31. Juu ei sentään Afrikkaan, kävin vain viime viikolla Hollannissa :-)
    Viime kesänä Pohjanmaata kierellessäni näin todella paljon upeita puistosyreenejä, sen lajikkeet varmaan menestyvät hyvin, tavallisen pihasyreenin monien eri lajikkeiden lisäksi teilläpäin.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!