Ihan ensimmäiseksi kaikkein ihanin nuppu: mamman kullannuppu, mini-ilves Ransu!
Ransu nauttii kevätpäivistä auringossa kuistilla tai myyräjahdissa ojanpohjalla ja tulee sisään tassut ravassa ja mutakokkareet masukarvoissa. Kai se on sitten onnellisen kissapojan elämää.
Kun menen illalla sänkyyn, täytyy kuusenneulaset ja mutaklimpit pyyhkiä pois, ja kun haluan syödä jotakin, pitää sama tehdä ruokapöydälle.
Lähes yhtä ihana kuin Ransu ja Musti on tarhajouluruusu nuppuineen. Se kertookin paljon tämän kasvin ihanuudesta! Tämä yksilö on viihtynyt pihallani jo... tarkistaa puutarhapäiväkirjasta... keväästä 2008. Samasta päiväkirjasta muuten ilmenee, että 4.4.2009 olen poistanut Ransusta jo kaksi punkkia! On tässä talvisessa keväässä jotain hyvääkin.
Kukka on puuterinen violetti, yksinkertainen. Jouluruusu viihtyy esikko-tarhassani saarnien alla. Kun tämä on näin onnistunut kasvivalinta, aion ilman muuta hankkia näitä lisää – tarhajouluruusut ovat ihania!
I'm so glad to notice the flower buds of my hellebore: as soon as the snow recedes they're there awaiting! What a fantastic plant.
Lähes yhtä ihana nuppu on tähtimagnolialla, mutta tämä ei silti ole tae kasvin elossaolosta. Sen kukkanuput ovat valmiina unessa kevättä varten, vaikka kasvi olisi vaipunut ikiuneen... katsotaan.
Not sure whether my Magnolia stellata has survived the winter.
Kirsikanoksa sisällä maljakossa on avannut pienen pieniä kukkia. Toin muutaman oksan sisälle ajatellen japanilaisten taakkaa.
I brought a few cherry twigs in feeling sympathy for the Japanese. The flowers have now opened.
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-ryhmä
Tähtimagnolia – Magnolia stellata
.JPEG)
.jpg)
Kaunis jouluruusu! En ehkä uskalla silti omalle pihalle ennen kuin omat ja naapurin lapset vähän kasvaa, kun se on niin myrkyllinen. Toivotaan magnolialle pitkää ikää! Hyvät maalipohdinnat sinulla. :) Pidä vaan sinipunasta ja perinteistä kiinni!
ReplyDeleteHäh. Onkos tuo magnolian nuppu vähän niinkuin pajunkissa? Aika soma! :-)
ReplyDeleteOih, ihana tuo jouluruusu ! Niin kesää enteilevä : )
ReplyDeleteHuomiseksi on luvattu kunnon vesisadetta, mikä toivottavasti sulattaa lumen meidän jouluruusujen päältä ; )
Lumi on jo valmiiksi niin märkää ettei se tarvitse kuin pienenpienen sysäyksen häipyäkseen atomeiksi!
ReplyDeleteEn ole aiemmin nähnyt jouluruusun nuppuja ihan näin lumen keskellä. Voi ihan sanoa, että ne vain odottivat kinosten sulamista päältä pois!
Tähtimagnolian nuppu on tosiaan niin kuin pitkulainen pajunkissa! (Yhdennäköisyyttä Ransuun löytyy). Monilla magnolioilla on karvaiset nuput.
Taidan Tuire pitää sitten kiinni väripäätöksistäni, kun ilmeisesti joka ikinen blogin lukija on kanssani samaa mieltä :-D
Ooh, siis se tosiaan on kukannuppu eikä pajunkissa!!! Olen ihan ihmeissäni. Tähtimagnolia kuulostaa lumoavalta kukan nimeltä.
ReplyDeleteJa Ransu; olet niin HOT!
:-) Hottis tuli äsken eteiseen (kissaluukusta pääsee) myyräsaaliin kanssa, rouskutteli sen ja tuli kerjäämään kehut ja paineli takaisin ulos etsimään jälkiruokaa.
ReplyDeleteTähtimagnolia on taövenarka kasvi ja otin riskin istuttamalla sen avomaalle. Seuraavat viikot näyttävät miten sen on käynyt, kukkanuput kehittyivät jo syksyllä.
Mä laitoin viimekesänä jouluruusun, minkä oli ostanut kukkivana. ei lähtenyt kasvamaan. Ainakin siitä kuoli kaikki lehdet kesällä. Nyt on vielä metri lunta sen päällä :(
ReplyDeleteTodella, ihanin on Ransu ♥ ♥
ReplyDeleteJuuri tänään aamulla, kun petasin meidän vuoteita, mietin, että onko KENENKÄÄN MUUN sängyssä kuraisia kissantassun jälkiä!! Oi, mikä helpotus kuulla, että sinullakin löytyy, selvästi kuuluu kevääseen tämä ilmiö ;DDD
Ihana kevät, äsken juuri yritin kuvailla keittiön ikkunan läpi peippoherraparvea, joka oli ruokailemassa lintulaudan alla!!
On muuten korviahivelevän ihana ääni, kun onnellinen kissa rouskuttaa jotain jyrsijää eteisen lattialla.....
Yhtenä kesäaamuna, kun meillä oli aukaistu ulko-ovi hyvin varhain aamulla talon viilentämiseksi, astuin aamulla, unihiekkaa vielä silmissä, eteisen lattialla puoliksi syödyn hiiren päälle. Paljain jaloin.
Pitäisiköhän hankkia joku magnolia itsekin...aivan hurmaavan ihana tuo nuppu!
Jouluruusu voi olla hengissä, vaikka sen lehdet olisivatkin kuivuneet kesällä. Se on sellainen talveen ja kevääseen painottuva kasvi. Eikä hanki sen päällä varmaan haittaa yhtään, lumesta sulava vesi herättelee kasvin lempeästi uuteen kasvukauteen.
ReplyDeleteOn minun sängyssä kuraa, ja kuivia heinänkorsia, ja kuusenneulasia! (Pihakuuseni alusta on kissojen suosima oleskelupaikka). Eilen joku oli nukkunut tyynyni päällä ja karistanut neulaset siihen kuratassunjälkien lisäkoristeeksi :-)
Ou, hiirenjäänteitä pitää tosiaan varoa, ei voi mennä unisin silmin ja ilman silmälaseja eteiseen! Mun kissat eivät pääse siitä edemmäs sisään omin neuvoin, jotta eivät toisi myyriä ruokapöydälle.
Hau! Moikka Ransu ja Mustikin! Toivottavasti punkkeja ei näy pitkiin aikoihin, viime vuonna meillä oli kanssa niitä jo huhtikuussa ja Lauttasaaressa niitä nypittiin joka viikko irti. ÄLLÖÖ! Täällä ei ole vielä ollut yhtään, ainakaan mutsi ei oo huomannut. (Kop kop kop)
ReplyDeleteKuratassut on kivat, mutta inhoon sitä kun ne kastuu lätäköissä ja puroissa ja että mutsi vielä pesee ne lopuksi! Keväisiä aatoksia, jätkät!
Myyräkausi avattu! Kyllähän sitä nyt kehua pitääkin kun on yksi tuholainen vähemmän :)
ReplyDeleteKauniin värinen jouluruusun alku. Minun valkoinenkin jo hieman näytti nuppujaan eilisen puutarhakierroksen aikaan:)
ReplyDeleteIhanasti jouluruusu nupulla lumen keskellä! Minä ostin jouluksi yhden ja ihan virkkuna se tuolla kuistin ikkunalla kasvaa. Tuskin pärjää meidän arktisissa oloissa, mutta koitan kuitenkin saada sen menestymään ulkona. Ihana Ransu♥
ReplyDeleteTeki aika vaikutuksen toi ilves, joka kantaa myyriä, multapaakkuja ja havunneulasia vaikka ruokapöydälle. Meidänkin Ruska vie paremman puutteessa leluja vesi- ja ruokakuppiinsa. Kiva nähdä myös tähtimagnolian nuppu, pidän peukkuja että se on elossa ja siitä tulee vielä ihana kukka.
ReplyDeleteKaikki nuput on ihania, niin karvaiset kuin karvattomatkin. Kävin äkkiä toteamassa viime kesänä istuttamieni jouluruusujen tilanteen ja riemastuin, kun ne olivat vapautuneet lumen vallasta ja olivat ilmiselvästi tolpillaan! Noin hienoa nuppua ei vielä näkynyt, mutta pieni ponteva alku pilkisti toisen juurelta ja toisessa vanhat lehdet näyttivät ainakin elinvoimaisilta. Nyt saa olla jo tarkkana, että ehtii tehdä näitä tärkeitä keväthavaintoja. Pitäisi alkaa itsekin kirjaamaan.
ReplyDeleteSuosittelen puutarhapäiväkirjan pitämistä, vaikka sinne ei kaikkea muistaisikaan kirjata! Ainakin istutukset pitäisi muistaa - minä en ole viime kesänä siinä kunnostautunut ja nyt en yhtään tiedä mitä olen mihinkin laittanut :-(
ReplyDeleteJa kasvimaan kylvökartta on tosi tärkeä, minä en ainakaan enää lainkaan kahden viikon kuluttua muista mihin riviin tuli mitäkin (ja miten päin ne rivit taas tänä vuonna menivätkään!)
Jouluruusujakin suosittelen, nyt en ole varma pohjoisimmista menestymisvyöhykkeistä... Minulla oli ensin vaaleajouluruusu, siis sellainen, mitä useimmiten myydään jouluksi, mutta sen söi joku. Tätä tarhajouluruusua ei vielä ole syöty, lehtiä vaan maisteltu. Näillä on ihania kukkia vaaleista tumman violettiin, pilkullisia tai ilman, yksinkertaisia ja kerrannaisia. Tämä on myös korkeampi kuin vaaleajouluruusu.
Minun jouluruusullani on tänä keväänä enemmän nuppuja kuin koskaan aiemmin! Sillä on näköjään mennyt kolme vuotta kotiutumiseen. Nyt se näyttää kehittyvän muhkeaksi, sellaiseksi kuin sen kuuluu.
Ransu-ilves onkin aikamoinen rapatassu sottapytty. Se myös syö erittäin sotkevasti: pudottaa ruuat kiposta lattialle ja syö siitä. Myyristä se usein jättää puolet siinä missä Musti syö siististi ja kaiken.
Pääasia näillä nuorilla on näköjään, että saa kuskata joko rapaa ja myyriä sisälle tai sitten leluja minne lystää!
Punkkeja ei mekään toivota tapaavamme vielä pitkiin aikoihin! Laitan Ransuun litkua niskaan (Frontline) aina jossain vaiheessa kesän alkua. Punkit kyllä sotkeentuvat Ransun karvoihin ja useimmat ne saa noukittua vielä siinä vaiheessa, kun ne yrittävät räpiköidä turkin läpi iholle. Mustiin ei jostain syystä tule niin paljon punkkeja, ehkä siksi, kun se ei nuohoa jokaista ojanvartta.
Puutarhakirjan pitämisen hyödyt olen jopa minä huomannut. Kannattaa, mutta valitettavasti en osaa päättää mitä kirjaa käyttäisin.Mulla on kalenterikirja ja sitten toinen Plantagenistä ostettu jossa on päivät...tulee laitettu välillä molempiin.Kaksinkertainen kirjanpito siis. ( olen ammatiltani kirjanpitäjä..heh.)
ReplyDeleteOnko tarhajouluruusu sama kuin jouluruusu.? Minä en ole päässyt vielä lähellekkään omiani. Jos vaikka viikonloppuna.
Pidätkö mitään punkkipantaa kissoilla?Minulla on Väinölle ostettuna punkkipanta, mutta en edes viime kesänä saanut sitä laitettua, jotenkin inhottaa vähän, että mitäköhän niissäkin on myrkkyjä. Sellaiset yrttipunkkipannat on parempia, ja yhtä olen kokeillutkin. Eipä Väinössä ole montaa punkkia ollutkaan vaikka sekin ryöjää kaikki ojat ja lutakot. (luin sitten äsken että laitat jotain litkua Ransun niskaan) eli siis varustaudut.Hyvä.
Kaunis kirsikankukka ja kaunis ajatus <3
Terveisiä sumuisesta Helsingistä. On niin kamala ilma että ei nää nokkaansa pidemmälle, toivotaan, että viikonloppuna olis kauniimmat ilmat.
Hei Tuija, ai, "jopa sinä" olet huomannut päiväkirjan pitämisen hyödyt :-D Ja kirjanpitäjänä tietysti kaksinkertainen...!
ReplyDeleteMinulla on vain kovakantinen kirja jossa on tyhjät sivut, sillä eihän niitä merkintöjä välillä tule kuukausimääriin... ja viikkojakin saattaa mennä etten kirjoita mitään, en ole lainkaan niin järjestelmällinen että joka päivä muistaisin kirjoittaa tai että olisi aihettakaan. Se on minusta kätevä: ensin päivämäärä, lämpötila ja sää, ja sen jälkeen voipi kirjoittaa tai piirtää mitä lystää. Mutta taidankin aina pitää eniten sellaisista vaihtoehdoista, joissa ei ole valmista sapluunaa.
Jouluruusuja on monia, joista Suomessa olen nänyt ainoastaan tarhajouluruusua (Helleborus Orientalis-ryhmä) ja vaaleajouluruusua (Helleborus niger), joka on se perinteinen jouluruusu monissa maissa. Vaaleajouluruusun kukat ovat valkoiset (maailmalla olen nähnyt myös vaaleanpunaisia mutta en Suomessa) ja ne ovat matalalla, siinä missä tarhajouluruusun kukat kohoavat 30-40 cm korkeuteen. Tarhajouluruusun kukkavarsissa on jonkin verran myös lehtiä, vaaleajouluruusun kukkavarret näyttäysivät minusta olevan enemmän paljaat. Kaikilla jouluruusuilla lehdet ovat kuitenkin omissa varsissaan.
Kaulapantaa en ole uskaltanut laittaa kissoilleni, kun asumme kylässä, jossa ne pääsevät tutkimaan rakennusten kolot ja kivijalat: pelkään, että kissa voisi jäädä jumiin pannastaan eikä pääsisi pois.
Toivotaan, että kuiva, kaunis kevät koittaa! Tähän asti tämä kevät on enemmänkin koetellut meitä!
Jouluruusu kuulostaa upealta. Viime joulunahan jouluruusuja myytiin , en tosin ostanut itselleni. Olen niin perinteinen hyasintti ja amaryllisihminen. Taidan tänä keväänä hankkia sellaisen. Voin kuvitella miten kissasi nauttivat siitä kun saa tepastella ja tutkia paikkoja talven jälkeen!
ReplyDeleteOijoi.. :) Meille tuli tällä viikolla jouluruusuja töihin. Valkoisia, kukkivia. Mulla ei vielä ole jouluruusua omassa puutarhassa, pitäiskö sitä...
ReplyDeleteOi Ransu oot niiiiin kuvauksellinen! Ei kyl uskois, kun oot kuitenkin kans niin kiireellinen ja hektillistä elämää elävä suurmetsästäjä. Voi hitsi, ihan pyörryttää sun komeus <3<3
ReplyDeleteTerkuin Unna Tuut-*ihastuksesta pyörryksissä*
Unna-neito! Aina ehtii poseerata ja pussailla! Puspuspus!!!
ReplyDeleteJa vielä pus!!!!!
❤
RANSU
Suosittelen lämpimästi jouluruusun hankintaa! Mun kokemuksen ja muistikuvien mukaan ne viihtyvät parhaiten lehtipuiden alla, siis metsäpuutarhan/varjopenkin kasveina, ja nauttivat saadessaan lehtikatetta vuosittain päälle (näköjään! tässä paikassa ainakin saavat sitä).
Äänestän kullannuppua kuvasarjan voittajaksi ;)
ReplyDelete:-D Taidamme olla yksimielisiä, ja Ransu kans!
ReplyDeleteNythän on sitten hyvä hetki ostaa koti-ilvekselle punkkipanta, niin on ainakin ajoissa.
ReplyDeleteIhania ja sydämenvalloittavia nuppusia:)
ReplyDelete:-) Kevään kukkanuputkin ovat ihan erityisiä, paljon kallisarvoisempia kuin kesän. Ne uskaltavat nousta maasta vaikka on vielä kylmä!
ReplyDelete