Romanttinen englantilaistyylinen
Mutta muuten. Ensin faktoja puutarha-alan messuista. Puutarhaliitto järjestää Kevätpuutarhamessut, jotka pidetään joka toinen vuosi Helsingissä ja ne välivuoden messut on yleensä pidetty Turussa tai Tampereella. Puutarhaliitossakin on ollut jonkin verran puhetta siitä, että messuilla kävijät eivät huomaa erottaa eri järjestäjiä toisistaan ja ovat olleet – syystäkin – pettyneitä Oma piha -messuihin, jotka järjestetään Helsingissä niinä välivuosina, jolloin Puutarhaliiton Kevätpuutarhamessut ovat muualla.
Oma piha -messut ovatkin puutarhamielessä aivan surkeat, niissä ei ole istutusalueita eikä näytepuutarhoja. Niiden takia väki on seuraavana vuonna jättänyt tulematta messuille, jotka olisivat Puutarhaliiton järjestämät.
Goottiparveke
Enpä tiedä muista kävijöistä, mutta minä ainakin petyin tämänvuotisiin keskusalueen istutuksiin. Niissä esiteltiin mielestäni lähinnä betonikiviä ja kaakaonkuorikatetta. Istutukset oli tehty Viheraluerakentajat ry:n voimin ja niiden suunnitteluun järjestettiin kilpailu viime vuoden aikana – minullekin tuli siitä kutsu, mutta en ehtinyt määräaikaan mennessä miettiä hyvää konseptia. Enkä siis väitä, että olisin osannut suunnitella paremman!
Istutusalueiden pitäisi olla paljon näyttävämmät tämän kokoisessa tilassa. Ja hoh – niin myös yksittäisten messuosastojen. Missä ovat houkutukset, wau-tunnelmantuojat, ihmismagneetit? Kasvihuoneet, jotka houkuttevat käymään sisälle, päiden ylle levittäytyvät puiden oksat, linnunlaulut, PUUTARHAT???
Juttelin tänä iltana puhelimessa tutun taimistoviljelijän kanssa. Hänen mielestään ongelma on sinä, että messukeskusten hinnat ovat pilvissä (muuallakin kuin Helsingissä). Erikoistaimistoilla ei ole messuille mitään asiaa, eikä muillakaan pienemmillä tuottajilla. Siksi messuilla jylläävät plantagenit ja maskun kalustetalot kymmenine pikkunarsissi-rullakoineen – hohhoijaa – ja vieri viereen aseteltuine kalusteryhmineen jotka näyttävät olevan samat joka vuosi – hohhoijaa.
Edullisempi paikkavuokra houkuttelisi myös pienempiä tekijöitä ottamaan suuremman osaston ja laittamaan sen nätimmin. Minun täytyy tähän kyllä sanoa, että tein viimevuotisilla messuilla ihan mielen-kiintoisia taimiostoksia, mutta ne olivat Vaasan ja Oulun messuilla. Syynä tähän olivat paikalliset puutarhayhdistykset ja erikoistaimistot, jotka olivat vaivautuneet lähtemään sikäläisille messuille ja uskaltaneet satsata siihen.
Yhdistysten puute vaivasi minua nyt todella, onhan siitä vain kaksi viikkoa, kun kävin Tukholman messuilla, vaikka näitä ei pitäisikään verrata. Otin silti asian puheeksi Viheraluerakentajat ry:n edustajan kanssa. Hän todisti, että kyllähän yhdistykset ja seurat meilläkin pääsevät Kevätpuutarhamessuille jopa veloituksetta, mutta kun niitä ei nytkään tullut kuin kuusi kappaletta. Onko meillä liian pienet yhdis-tykset, kun väki ei riitä? Harmi, tosi harmi, mutta tähän tullee paran-nusta puutarhaharrastuneisuuden kasvaessa.
Toimeksiantajaa (Puutarhaliitto) ei voi syyttää, eikä yhdistyksiä ja seuroja varsinkaan. Jotakuta tekee silti mieli syyttää. Syytän Suomen Messuja liian ahneista paikkahinnoista, ja niitä ahnehintaisia paikkoja vuokranneita yrityksiä mielikuvituksen ja panostuksen puutteesta koristelussa.
Intialainen idylli
Ja vielä yksi kehittämisen paikka. Tukholman messuilla on taimiparkki, siis kokonainen huone, jonne ostoksensa voi viedä siksi aikaa kun vielä kiertelee messuilla. Sillä eihän niitä taimikasseja, kirjoja ja esitteitä kukaan jaksa kantaa. Tämä merkittävä pikku seikka houkuttelee osaltaan taimien ja tilpehöörien ostoon, jotta väki ei tule messuille vain katsomaan ja osallistumaan kilpailuihin. Missä on meidän taimiparkki? Missä on meidän puutarhakulttuuri?
Hyvä kirjoitus. Hmm... Laittoi vähän mietyttämään...
ReplyDeleteHarmillista. Kuvittelisi että tuollaiset messut jos mitkä toisi näkyvyyttä pienillekin alan yrittäjille. Masentavaa, jos raha on esteenä tässäkin asiassa. Ja kyllä kai meilläkin olisi taitoa luoda houkuttelevia osastoja. Nuo opiskelijoiden parvekepuutarhatkin sen jo osoittavat. Herää kysymys, aliarvioidaanko meitä turaajia!?! Blogeissa näkyneet otokset Tukholman messuilta ovat kyllä hivelleet aisteja.
ReplyDeleteNiin. En nyt halua mollata enkä sanoa, että muualla on paremmin. Minulle tuli olo, että miksi mennä messuille kun lähimmästäkin taimimyymälästä löytyy jotakin erikoisempaa. Paikalla oli kylläkin perinteinen omenapuun oksien varttamisnäytös ja neuvoja kasvinsuojelukysymyksissä. Sellaista tarvitaan enemmän: erikoistietoa, luentoja, erikoiskasveja, ydistyksiä ja seuroja joihin messuista halitoituneet voivat liittyä.
ReplyDeleteJa - huokaus - meillä on edelleen ruohonleikkuriesittelijän ruoholeikkurit suorassa rivissä keinourmimatolla, vuodesta toiseen. Ja ne kalusteet, ja ne narsissirullakot, jne. Kuka nyt niitä haluaa messuilla katsoa? Haloo, ihmiset haluavat elämyksiä, halooooooo.....!!!!!
...ooo.....!!!
Puhut asiaa! Kuorikatteet ja tete-a-tetet ei innosta messuilla. Mutta hyvä mulle kun olin juuri kiviä katsastamassa. Messut saisivat tosiaa erottua paremmin toisistaan. Ensi vuonna pitää päästä Tukholman messuille, vai onkohan siellä jotkut pienemmät messut silloin?
ReplyDeleteNoista yhdistysten paikoista oli ennakkoon juttua ja kaksi suurinta, eli Hyötykasviyhdistys ry ja Maatiainen ry päätyivät ostamaan paikkansa, koska yhdistysten ilmaisilla paikoilla oli myyntikielto ja noille molemmille on tärkeätä saada myydä siemeniä ja muuta alaansa kuuluvaa.
ReplyDeleteJa selvästi oikean ratkaisun olivat tehneet, sillä messut olisivat menneet täysin hukkaan tyhjän pöydän ääressä päivystäessä.
Pettyneiltä tuntuivat Suomen Orkideayhdistys ry:n johtokunnan jäsenetkin, kun joutuivat lähes koko ajan seurustelemaan keskenään. Eihän sinne autiolle alueelle juuri kukaan tavallisista kävijöistä eksynyt, kun siellä ei ollut kuin pöydät ja muutama ihminen sen äärellä. Ne jäsenten tuomat orkideatkaan eivät näkyneet ohikulkeville ihmisille.
Pitkäksi varmaan tuli aika pionivaarillekin istuskella yksinään pöydän ääressä. Ja hyvin harva älysi Chiliyhdistyksenkään esittelijöitä. Martoilla ja Huusiyhdistyksellä oli sentään vähän paremmat paikat kulkureitin varrella ja ihmiset huomasivatkin niissä pysähtyä juttelemaan.
Itse en oikein osaa muuten messuja arvostella, kun olen muutamat viimeaikaiset jättänyt käymättä ja aikaisemmin olin aina jonkin tiskin takana.
Minustakin tämänvuotiset messut, etenkin niiden yleiskoristelu, ei antanut hyvää kuvaa puutarha-alasta. Tosin itse sain kaiken sen, mitä messuilta olin tullutkin hakemaan : )
ReplyDeleteYhdistysten aluetta en huomannut ollenkaan - ihan käsittämätöntä, sillä kiersin hallia moneen kertaan !
Voi kun joku jäjestäisi jossain muualla Helsingissä kunnon puutarhamessut, joissa pääpaino olisi kasveilla. Tietysti unohtamatta puutarhan koristeita, työkaluja, koneita ja muuta tarpeellista.
Mielenkiintoisia messuselostuksia, sinun oli jo toinen, vähän eri kantilta tosin kuin siskoni Päivin Sisäsiistiä-blogissa.Jollakin tavalla ajattelen, että jos isot liikkeet messuilla eniten tulevat esille niin miks pitää messuille lainkaan mennä, on vähän kuin kävelisi Plantagenissa. Varmaan ihmiset reagoivat "jaloillaan" jos tyyli on sellainen. Sanoo ihminen joka ei ollut kyseisillä messuilla.
ReplyDeleteKannattaako edes lähteä..?
ReplyDeleteVaikkei taimiparkkia ollutkaan, narikkaan ottivat tavaraa vastaan kesken päivänkin, sinne takkien kaveriksi:)
ReplyDeletePuutarhoja minäkin kaipasin lisää...
Tänä vuonna en ollut messuilla, useastakin blogista olen lukenut kuvauksia... jokainen on kokenut messut omalla tavallaan...
ReplyDeleteKukaan ei ole vielä ihastuksissaan kertonut ruohonleikkuri- ja oksasilppuririvistöistä, eikä ruukkunarsissirullakoista tai muusta bulkkitavarasta.....
Pieniä kivoja elämyksiä ja yksityiskohtia, niitä on blogeissa hehkutettu.
Elämyksiä, kauneutta, uusia ideoita minäkin kaipaisin, tietoa uusista kasveista.....
Viime vuonna Turussa oli kyllä yleiskoristelu todella upea!
Olen käynyt messuilla Tukholmassa, Helsingissä, Turussa, Tampereella...näin maallikkona minulla ei ole ollut hajuakaan kuka milloinkin on ollut messujen järjestäjä, sen voisi varmaan selvemmin tuoda esille tulevaisuudessa.
Nuo parvekepuutarhat olivat kyllä vallan mainiot! Huomasitko siellä Skandinaavisessa ne ihanat tossut myös? Olivat maassa ihan etualalla.
ReplyDeleteOn tullut käydyksi kerran kotikaupungissani tuollaisilla messuilla narsissirullakkoja katselemassa. Siihen messuinnostukseni jäi. Luulin, että tarjonta on aina tuollaista.
ReplyDeleteSiksi kyselinkin onko ne Tukholman messut joka kevät. Lähden ensi vuonna sinne. Pidetään blogitapaaminen...
Niin... unohtui sanoa, että mielenkiintoisia ovat nämä näkemyksesi ja pohdintasi, jotka perustuvat liemmä ihan keskusteluihin asiantutijoiden kanssa ja kokemukseen ja tietoon, eikä vain luuloon, että tämä nyt on aina tällaista, kuten minulla. Kiitos näkemyksistä!
ReplyDeleteJoo, huomasin kukkasin koristellut tossut :-)
ReplyDeletePuutarhaliiton messuilla parasta antia taitavat usein olla opiskelijoiden näytealueet, ja näytealueet muutenkin. Viime vuonna Turussa keskusalue sipulikukkamerineen oli mainio. Jonakin aiempana vuonna Tampereella on ollut upea kokonainen halli täynnä ideoita puutarhajuhliin: kattauksia ja näytealueita.
Se on hyvä, että ottivat narikkaan ostoksiakin (mutta lauantai-iltapäivällä narikat olivat täynnä monen tunnin ajan, niinpä uudet tulijat joutuivat kantamaan takkejaankin).
Tukholman Nordiska trädgårdar -messut ovat saman järjestäjän joka vuosi.
Yhdistysten ilmaispaikkojen kielto myydä on tietysti ongelma. Silloin messuosasto pitäisi saada näkyvälle paikalle ja somistettua niin, että se vetää väkeä. Yhdistykset voisi sijoittaa Ruotsin mallin mukaan omiin kortteleihinsa, jolloin niillä on enemmän yhteisvetovoimaa. Samoin pienet osastot hyötyisivät siitä, että ne olisi niputettu yhteen keskenään samoihin kortteleihin, joissa kävijä hoksaa ne paremmin.
Suomessahan on muitakin puutarhatapahtumia kuin messuja messuhalleissa, Billnäsiin tulee toukokuussa Puutarha 2011 ja unelmapihat, Uudessakaupungissa on myös toukokuussa kukkamessut (järjestäjänä Marttayhdistys) jne. Ehkä nämä suuret messut vähän niinkuin tukehtuvat suuruuteensa.
Vielä kun katselin ylempää ottamiani yleiskuvia, niin aika hölmöltä tosiaankin näyttää nuo Maskun sohvat puutarhaosastolla, eiköhän ne olisi paremmin kuuluneet jonnekin mökkipuolelle, jos niitä nyt yleensäkään messuilla tarvitaan.
ReplyDeleteLehtimainoksissa olen jo niin kyllästynyt koko firmaan, etten kovin herkästi sinne eksy.
Ja Plantagenin rullakoita minäkin messuilla vähän vieroksuin, kun niitä näkee aina, jos poikkeaa Plantageniin kaupunkireissulla.
Noilla isoilla liikkeillä näyttää vaan olevan sitä ylimääräistä löysää rahaa maksaa isoista näyttelyalueistakin.
Ihan totta, ja se on harmi! Tästä tulikin heti mieleeni, että yhdistykset, seurat ja kasvitieteelliset puutarhat pitäisi sijoittaa heti pääovilta tultaessa ensimmäisiksi ottamaan kiinnostunut yleisö vastaan.
ReplyDeleteOnko puutarhamessujen funktio muuttunut puutarhainnostuksen luomisesta ja -kulttuurin levittämisestä suurten firmojen massamyyntipaikaksi?
Toki messuilla oli muutakin, pieniä helmiä. Aluksi ajattelin, että en kirjoita koko messuista, mutta pakkohan se taas oli ruveta paasaamaan kun ei osaa pitää suuta kiinni.
No joo. Voin yhtyä joka sanaasi, ja yhdynkin myöhemmin tuolla omassa blogissani, jahka jaksan jotain kirjoittaa. Pyörin eilisen päivän messuilla ja etsin kuumeisesti sitä yleiskoristelualuetta kunnes tajusin, että se onkin se suihkulähde tekokukkineen ja terassimatto, jonka reunustalla oli muutama tulppaani. Sukarin Toivon huonekalut jäivät mullekin mieleen.
ReplyDeleteJepjep. Vähän harmittaa tällaisia haukkuja antaa, mutta kun ei tee yhtään mieli hehkuttaa niin ei tee. Vaikka siis hehkutettavaakin on, siellä täällä, mutta valitettavasti ne eivät jääneet päällimmäisiksi mieleen.
ReplyDeleteOma vertailukohta on Giardina-messut Zürichissä muutaman vuoden takaa ja siellä oli mielestäni hyvin samantapainen ilmiö kuin nyt viime viikonlopun näyttelyssä: istutuksia on, mutta ne todella mielenkiintoiset ovat yhden käden sormin laskettavissa. Ja muutenkin juuri kalusteet ja muut oheisjutut ovat enemmän esillä kuin kasvit ja puutarharakenteet. Mutta kiva tuolla oli kuitenkin käydä, ainakin kerran.
ReplyDeleteNiin, varmasti jokaisilta messuilta aina jotakin löytyy. Ehkä mulla on jonkinlainen messuväsymys kun noilla joutuu käymään joka vuosi, eikä niissä juuri tunnu tapahtuvan muutoksia vuodesta toiseen: samat näytteilleasettajatkin pääosin. Näillä kokemuksilla totean, että mielestäni opiskelijoiden näytepihojen määrää ja kokoa pitäisi kasvattaa, ja mukaan saisi ottaa myös maisema-arkkitehtiopiskelijoita.
ReplyDeleteNo joo, just. Kyselin täsäs aiemmin paikojen hintaluokkaa ja olivat kyllä varsin... *kröhm* arvokkaita.
ReplyDeleteJäivät messut kävijänäkin väliin, kun tuntuu, että hyvästä lehdestäkin saa enemmän irti. Narikkapalvelut ovat kyllä aiavn ehdottomat tällaisessa paahtumassa ja toivottavatsi saavat toimiviksi!
Parannettavaa riittää. Olisi kiva saada Helsinkiinkin pelkät puutarha-aiheiset messut, epämääräiset yleiskaikkimessut tuntuvat olevan liian laajoja ja kuitenkaan mistään aiheesta ei löydy erikoismyyjiä tai -tietoa.
ReplyDelete