Kylätie on tältä kohdalta sula, mutta on siinä vielä paikoitellen lunta ja jäätäkin. Ojat ovat lumen peitossa, silti yksi toiveikas on jo vesimyyrä-jahdissa.
Vesimyyrät ovat Ransun herkkua nro 1.
Toiveikasta kevään odotusta kaikille!
Sunday, 3 April 2011
Kuvia sisältä ja ulkoa
Kylätie on tältä kohdalta sula, mutta on siinä vielä paikoitellen lunta ja jäätäkin. Ojat ovat lumen peitossa, silti yksi toiveikas on jo vesimyyrä-jahdissa.
Toiveikasta kevään odotusta kaikille!
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
.JPEG)
.jpg)
Ihanan toiveikkaita nuo pienet kevään airuet! Silkkialbitsia, milenkiintoinen uusi tuttavuus minulle, onnea siis sille pikkutaimelle, että joskus sen näemme isona huonekasvina!
ReplyDeleteKiitos! Onnea pikkuiselle taimelle toivotan minäkin, se saattaa vielä tässä kevään puutarhamessujen ym. aikana kuivua, tai sitten hukkua, jos kastelen sitä liikaa ennen kaupunkiin lähtöäni.
ReplyDeleteSiitä pitäisi kasvaa puu, joka kukkii - jos kukkii - vaaleanpunaisin silkkihuiskuin, kuin vappuhuiskat!
Hassua, juuri kun olin pannut blogiin epätarkan kuvan talitiaisesta, avasin sinun blogisi, jossa on kuva keltasirkusta. Tuo yksi toiveikas on aika mainio. Ja sisällä valmistaudutaan jo kesään. Kiva kevätkuvaus.
ReplyDeleteOi Ransu! Kyllä kohta varmaan koittaa hyvät myyräajat. Sinulle siis, ei myyrille! Ihania alkuja :) Näillä taas jaksaa!
ReplyDeleteHyvä Ransu, aikainen lintu madon nappaa! Olga on päivystänyt jo monta päivää lintulaudan alla auringonkukan siemenkuorten synnyttämässä valtaisassa keossa. Luulen, että keon alla asustaa hiiri tai joku muu pikkuinen, sellaisia koloja ja kaivantoja on näkyvissä. Korva tarkkana O kuuntelee nenä maahan osoittaen!
ReplyDeleteVoi Saila, sulla on jo noin hienoja kasvivauvoja! Silkkialbitsia kuulostaa eksoottisen ihmeelliseltä.
Toiveikas Ransu onkin ihan oikeassa! Kävin kurkkaamassa tuohon ojaan, ja siellähän pulisee ja solisee vesi! Vaikka tuntuu, ettei tämä kevät nyt etene lainkaan, niin näköjään lumi sulaa, vaikka on harmaata ja tuulista. Täällä on ihan tihkuinen sumu, ollut aamusta asti. Plääh.
ReplyDeleteNiin, myyrille koittaa varsin huonot ajat :-D Kissan pitkäjänteisyys saalista kytätessä on hämmästyttävää. Kylä Olgakin tietää! Siellä ne paistit vilistää, ja joku kerta ne laittaa nenänsä maan pinnalle ja.. tassu käy!
Eikös ole ihania kasvun alkuja! Minustakin silkkialbitsia kuulostaa vallan herkulliselta, en sitä oikeastaan tilannut, mutta se tuli yllätys-lottopaketissa, jollaisen voi tilata Chiltern Seedsiltä, paikka josta (taas) tilasin siemenet. Heillä on niin houkutteleva lottosekoitus, jossa voi olla mitä vain! (Silti nimetyissä pusseissa, niin tietää mitä siellä on). Ne taitaa olla viime kauden siemeniä, siksi edullisia. Hyvin itävät näköjään.
Puutarhaihmiseksi sinä kyllä elät vaarallisesti, kun sukkuloit kahden kodin väliä etkä omista pyörillä kulkevaa KASVIHUONETTA. Jos minä olisin vastaavassa tilanteessa, matkustaisin edestakaisin järjettömän ison lasivaunun kanssa, ja sisällä keikkuisivat miten pystyisivät kaikki pienet taimet, jotka tarvitsevat TLC:ta elämänsä alkuvaiheen kuoppaisella tiellä.
ReplyDeleteGooglasin silkkialbitsian, näyttää suloiselta! Ja tuo pelargoni... voooooi <3
Harmaata on muuten täälläkin, mutta taisi viime yö olla ensimmäinen, jolloin ei ollut miinusasteita. Hurraa!!
Juu, nyt ei ole luvattu pakkasöitä ainakaan vähään aikaan ,jee!
ReplyDeleteOnhan tämä vaarallista elämää, mutta hei, elämä ilman riskejä on tylsää. Järjellä ajateltuna noille on kuitenkin pienempi paha elää ajoittaisessa märkyydessä ja kuivuudessa kuin että roudaisin niitä ensin keikkuvassa kassissa ilmatyynyalukseen, sieltä autoon, autosta kuumaan ja kuivaan kerrostaloasuntoon... Olisi meinaan mullat kassin pohjalla jo ennen sitä ilmatyynyalusta.
Taloni sisälämpö laskee poissaollessani alle kymmeneen asteeseen, niin eivät nuo kovin paljoa vettä tarvitse. Viime reissulle kastelinkin niitä liikaa.
Tottuvatpahan siinä sitten elämän realiteetteihin, saavat eväät kovaa elämää varten nääs!
Oi, ihanan värinen pelargonia! Mitkä lehdet!
ReplyDeleteSataisipa täälläkin kunnolla niin sulaisi tuo lumi, harmittaa tällainen harmaa sumu (joka ei edistä kevättä). Mutta Ransun oja onkin sula, kävin kurkkaamassa ja siellä virtaa vesi!
ReplyDeleteTuosta pelargonista huomaa hyvin valoisuuden lisääntyneen: siihen kehittyy valossa nuo ruskehtavat kuviot lehtiin, talvella lehdet ovat kalpean limenvihreät.
Minusta tuo kukan raisu punaisuus on jotenkin valloittava. Oikea täältä tullaan -punainen!
Myyräpaistia, jes! Miksei täällä sisällä voi olla myyriä? Edes muutamaa?
ReplyDeleteTerkuin Unna Tuutikki
Mihinkähän sitä jouduttais ilman kissoja! Niistä on kyllä iso apu näissä pihahommissakin, ehkä joku puu ja pensas säästyy myyrien tuhoilta. :)
ReplyDeleteMutta meillä sataa vettä, ihan oikein! :) Ja sen näkee, ei tarvitsisi kun muutama tällainen päivä lisää, niin olis lumet tipotiessään!
Voi että, ny oon kade, miksei täällä sada!!!???
ReplyDeleteKissat metsästää myyriä ainakin meillä siihen tahtiin, että taitaa muutama naapurinkin puu ja pensas säästyä ;-)
Nyt heti Ella rakentamaan sisälle ojaa, johon hyvät mutaiset penkat ja sinne vesimyyräpopulaatio!
saila
Joo Unna!
Ne on parhaita, ne on läskejä ja mehukkaita! Mä tuon sulle joskus, pistän taskuun ja tuon!
♡
PUSSSssk
RANSU
Lunta on täällä meilläkin ihan älyttömästi vielä, tuossa katselin yhtä blogia, ja kateuden häivä nipisti sydänalaani, SIELLÄ oli vihreää maata jo näkyvissä. Minä olen lapiolla vähän luontoäiti auttanut, isompia kasoja olen levitellyt laajemmalle alueelle, jotta lumi sulaisi nopeammin, tosi täällä sataa nytkin vettä ihan kaatamalla ja huomiseksi on luvattu aurinkoa ja lämmintä, joten eiköhän tästä kohta päästä keväthommiin. Saila, minäkin ostin magnolian...:)
ReplyDeleteMagnoliavillitys valtaa eteläisen Suomen! :-D On ne niin upeita. Voi olla, ettei magnoliasta saa pitkäikäistä puutarhakasvia, että se ei kestä kaikkia talvia. Mutta jospa se pysyisi edes muutaman vuoden ja ilahduttaisi keväisin kukillaan! Tai kai se kesälle menee, ainakin tätä menoa. Minun kumpikin magnolia on vielä lumen alla.
ReplyDeleteOnneksi viime yönä täälläkin tuli vettä! Lunta on lähtenyt menemään jonkin verran. Jee!
Hyvää alkavaa viikkoa Tuija!
Ihania kevään airuita :)
ReplyDeleteNuo lämmittävät sydäntä kummasti harmaana päivänä!
ReplyDeleteMua sitten kadehdituttaa kissaihmiset, jotka voivat kasvattaa kotona kaikkea! Meillä kiskotaan jokainen taimi mullasta heti kun vähän pilkistääkään ja multa tietty kuopsutettu jo ennen itämistä. Ja levitetty ympäri huushollia ;)Vain pelargoniat on saaneet haisevina olla rauhassa, pientä lohtua.
ReplyDeleteSulla jo pelakuussa nuppukin, vau.
Kissani suhtautuvat tosiaan ihmeen välinpitämättömästi kasveihin ja kaikenlaisiin pikkuesineisiinkin. Teille on varmaan osunut epätavallisen vilkas ja kaikesta kiinnostunut kissapopulaatio ;-)
ReplyDelete