Thursday, 7 April 2011

Kevätilta sumussa

Nyt en osaa sanoa mitään tarpeeksi kaunista. Eilen illalla, tyynessä kosteassa kevätillassa, kylmän meren päälle syntyi satumainen sumu.

Last night the wind was still. Humid air on the cold sea created a wonderful mist.

Äänimaailma: Hiljaisuus. Siipien läpsytystä ja ajoittainen palokärjen huuto. Hiljaisuus.



23 comments :

  1. Wau millainen kevätilta! Täällä on satanut koko päivän.

    Jouluruusut ovat niin viehkoja. Voi kunpa minunkin jouluruusuni tänä vuonna kukkisi!

    ReplyDelete
  2. Niin kaunista ettei melkein voi todeksi uskoa.
    Jouluruusulla menee näköjään jokunen vuosi asettumiseen, mutta kyllä minun jouluruusuuni taisi tulla heti toisena vuonna pari kukkaa. Niitä näyttää tulevan aina vain enemmän joka vuosi!

    ReplyDelete
  3. Kauniita kuvia. Luonto on niin kaunis... Noista kuvista todella aisti tunnelman.
    Minäkin tänään koin ihan elämyksen kun huomasin,että Kokemäenjoki virtasi vuolaana koulun vieressä. Eilen se oli vielä jäässä. Miten tuollainen asia voikaan tuntua niin hienolta.
    Viikonloppuna suunniteltiin, että mennään tähän meidän lähelle meren rantaan. Mielenkiintoista nähdä millaista siellä on. Siellä on varmaan joutsenia kun niitä on lentänyt. Preiviikinlahtihan on tunnettu lintujen levähdyspaikka. Todennäköistä silti,ettei lintutorneille pitkospuita pitkin olen menemistä. Ne on varmaan sikinsokin vedessä, niinkuin viime vuonna. Hyvää viikonloppua sinulle ja kissoillesi ja nautitaan ihanista kevään merkeistä! :)

    ReplyDelete
  4. Ihan totta, luonto on niin kaunis etteivät sanat riitä. Olen usein miettinyt, että haluaisin neuloa neuleen, jossa olisi noita loittonevien saarten tai vaarojen eri siniharmaan sävyjä. Ehkäpä nyt tekeillä olevaan färsaartenneuleeseen tulee sitä, siinä on Ilun Handu -puodin käsinvärjättyä lankaa kuvioissa. Langassa on sinisen eri sävyjä, harmaata ja vaaleanpunaistakin. Hämmästyin kun katsoin näitä kuvia ja sitä lankaa: ihan samaa maata!
    Voi, sula joki on varmaan todellinen kevään merkki!
    Lintuja on kiva seurata, haluaisin vielä oppia tunnistamaan niiden ääniä paremmin. Palokärjen nyt kuulee kuurokin :-D

    ReplyDelete
  5. Voi itkun pillahdus, mitä kuvia!!!

    Tee, tee tee tuosta villapaita, niin saat ihmiset kädet ojossa ja rahatukko kourassa jonottamaan ovesi taakse. Tai ainakin nettikauppaan.

    (Olet taas vaihtanut kuvia myös talostasi, sekä pojista. Musti on aikas ylimyksellisen näköinen... kuten Hän tietysti onkin, onhan hän Thaimaan prinssin kissaversio. Ja Ransulla mainio ilme: "Älä sä käy mun munille..." Vielä siinä on kolli tallella :-D

    ReplyDelete
  6. Kah, keskiyön cowbo... eikun luottokommentoijahan se siellä! Paitsi että se pillahti itkuun. Älä hyvä nainen itke. Mutta ehkä näistä kuvista tajuaa tyhmempikin (etkä se ole siis sinä), miksi joku saattaa haluta asua saaristossa muulloinkin kuin heinäkuussa.

    Uusia kuvia pitää laittaa säännöllisesti! Ettehän te lukijat muuten jaksa täällä käydä. Mustista on tällä kertaa kuva, missä se mittailee katseellaan puuta, jonne seuraavaksi meinaa singahtaa. Musti on sellainen reipas pantteri, joka siis myös Thaimaan prinssin kissaversiona tunnetaan ;-). Ransu pudotti luvatta tuon mignonmunan pöydältä tuolille ja odottaa saavansa toruja kun jäi kiinni... mutta pudotti sen silti eespäin lattialle. Luupää! On sillä jonkinlaiset pallit, taitaa olla otsalohkossa.

    ReplyDelete
  7. Ooh on todella kaunista, noista kuvista sais hienon taulu.

    Eilen aamulla Hyvää Huomenta säässä näytettiin miten säärintama etenee etelä Ruotsista ja pyyhkäisee Ahvenamaan yli suoraa Korppoon yli Hämeeseen. Ajattelin että niin siellä Sailalla maa tulee enmmän esiin ja kevät pilkahtaa taas enemmän esiin kuin meillä Espoossa. Heheh. :)

    ReplyDelete
  8. Oikein sielu lepää näissä kuvissa....voisin tuijotella tuollaista maisemaa tuntikausia, tietty tyynyn päällä maaten!

    ReplyDelete
  9. Vatsanpohjassa asti tuntuvat nuo kauniit maisemat. Äänet voin miltei kuulla.

    ReplyDelete
  10. Voi suloisuus, ollapa saaristossa. Tuollaisessa maisemassa tosiaan sielu lepää, muten Sulo sanoi, ja sitä voisi tuijottaa ikuisesti...

    Tuijotan korvikkeeksi näitä kuvia. :)

    ReplyDelete
  11. Nämä on niitä hetkiä, että melkein itku tulee. Eivätkä nämä kuvat helpota kesän kaipuuta tippaakaan ...

    ReplyDelete
  12. Totta, aina ei sanat riitä. Näitä keväisiä saaristokuviasi katsoessa kyllä tajuaa, mitä tarkoitat. Muutenkin tuntuu, että välillä sanoja ja höpötystä tässä maailmassa riittää aivan liiaksi ja ihmisillä on tarve puhua kaikki auki. Mutta luonto on kaunis, usein aivan henkeäsalpaavan kaunis ja planeettamme kaikessa monimuotoisuudessaan ihmeellinen. (Hmmm, huomenta vain, taitaa olla syvällisten aatosten aamu ;D)

    ReplyDelete
  13. Onnittelut Saila! Oletpa ottanut upeita luontokuvia. Ja ajattele, nuo ovat kuitenkin niitä samoja paikkoja, missä jonakin toisena päivänä sataa räntää, myrskyää ja on muutenkin kamala ilma. Pitää olla kontrastia, jotta tajuaa.

    ReplyDelete
  14. Aivan upeat kuvat! Oli varmaan satumainen fiilis.

    ReplyDelete
  15. Käyn usein blogissasi saaritunnelmia katsomassa, mutta nyt oli pakko jo kommentoida tuon iltausvan takia. Ikuinen haave siis päästä joskus meren lähelle asumaan. Siihen asti käyn ihailemassa näitä sinun maisemiasi.

    Kunpa joku jossakin haluaa vuokrata edullisesti (tai työtä vastaan) kesällä joksikin aikaa mökkinsä, olemme koiran kanssa melkein jo matkalaukut valmiina lähdössä ;)

    ReplyDelete
  16. Upeita kuvia! En oo nähnyt mitään ton kauniimpaa!

    ReplyDelete
  17. Jostain syystä täällä alkoi kamalasti tekemään mieli Fazerin sinistä näiden kuvien jälkeen...Kun taas saapuu hetki sininen.... Loistavat kuvat :) !

    ReplyDelete
  18. :-) Fazerin melodia alkoi tosiaan nyt omassakin päässäni soida.
    On tärkeää voida joskus hiljentyä ja olla vain, ja jos sille hetkelle osuu vielä satumainen sääilmiö... :-)

    Sieltä ne säät useimmiten pyyhkivät Korppoon yli ennen kuin tulevat eteläisen Suomen mantereelle. Tuttavani puutarhuri soittaa usein minulle, kun haluaa tietää, laittaisiko taimille kastelut yöksi päälle vaiko ei.
    Tuossa samassa paikassa on tosiaan tullut myös pideltyä kaksin käsin takista ja hatusta kiinni etteivät ne lennä, kun sade piiskaa myrskytuulella vaakatasossa.

    ReplyDelete
  19. Ah... Mielessäni kyykistyin hetkeksi rannalle katselemaan ja kuuntelemaan. Hyvää viikonloppua sinne :)

    ReplyDelete
  20. :-) Kiitos Tiina ja Linda! Kiitokset kuuluvat luonnolle, mutta otan ne nyt sen puolesta vastaan ;-)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!