Wednesday 26 May 2021

Kauniit koiranhampaat ja muita metsäpenkin iloja

 Katsastetaan ensin katajapenkki, siitä on vähitellen kehittynyt oikein kiva. Alussa tässä oli vain iso korkea kataja ja sen alla roskienpolttotynnyri. Maasta nousi paljon lasinsirpaletta ja metalliromua, mutta multa oli kuitenkin kuohkeaa, suorastaan erinomaisen tuntuista.

Katajapenkkiin paistaa aurinko vain aamupäivällä. Kun katajasta muutama talvi sitten raksahti poikki pari paksua, vinoa runkoa, vapautui sen viereen runsaasti tilaa.

Kultatesmat viihtyvät tässä tosi hyvin, ovat tehneet siementaimiakin. Ilokseni löysin tästä myös valkokukkaisen helmililjan, vaikka en tietääkseni ole istuttanut mitään helmililjoja tähän. Useinhan noita pikkusipuleita siirtyy, kun kasvien paikkoja vaihdellaan.

Illan hämyssä otetussa kuvassa näkyy, kuinka kultatesmat hehkuvat. Siinä on todella kaunis heinä! Kasvatin nämä siemenestä ja viihtyessään kultatesma tosiaan tuottaa siementaimia, mutta ei varmaan ikinä riesaksi asti. 
Näin kultatesmaa ensimmäisen kerran Wisleyssä, missä sitä oli metsäpuutarhamaisessa kohdassa puiden alla. Satumaisen kaunis kellanvihreä heinä kasvoi kevyen harvoina tuppaina muun kasvillisuuden lomassa. Kultatesma on juuri sellaisena yksi kauneimmista heinistä.

Kultatesman kellanvihreät lehdet sointuvat ihanasti herkkiin varjopaikan kasveihin, kuten tässä purppurapikkusydän 'Aurora' – ihastuttava nimeä myöten.
Taustalla häämöttää marhanlilja, tässä kasvavat ovat haalean oranssinsävyistä lajiketta 'Guinea Gold'.

Lisää vaaleankeltaista tulee ternivuokosta, joka viihtyy tässä silminnähden loistavasti. Se on kiva yhdessä kermanvaaleankirjavan 'Hadspen Cream' -rotkolemmikin kanssa.

Muita penkin herkkuja on punakolmilehti.

Tämä kuva on Rikkaruohoelämää-blogin Betweenille, sillä keskustelimme siitä, miltä syksyllä kukkivien myrkkyliljojen lehdet näyttävät. Aika moni ei nimittäin tiedä, mitä nämä maasta nousevat lehdet oikein ovat ja kenelle kuuluvat. Pienemmillä syysmyrkkyliljoilla on maltillisemmat lehtitupsut, mutta kookkaampien loisto- ja tarhamyrkkyliljojen ja rotevien risteymälajikkeiden, kuten tämä 'Lilac Wonder', lehtiruusuke on melkoinen tursas.

Kah, mitähän tursaan nielusta löytyy? Siellähän on siemeniä! Toivon, että itäviä sellaisia – myrkkyliljavauveleita odotellessa.

Metsäpuutarhapenkit jatkuvat mäntyjen ja vaahteran alla. Täällä on tulossa kukkaan helmililja 'Mountain Lady', joka nousi niin myöhään, että ajattelin viimein löytäneeni paikan, jossa helmililja ei viihdy. Onneksi ei niin ollutkaan. Kuivaa tässä on, mutta ihan hyvin tuo näyttää pärjäävän.
Taustalla näkyy kivan värinen imikkä 'Victorian Brooch'.

Ransu saapuu esittelemään. Edelliset kasvavat heti Ransusta oikealle.

Rotkolemmikki 'Sterling Silver' on hyvä väripari viileänsävyiselle helmililjalle, niitä kasvaa tämänkin vieressä.

Siinä viihtyy myös vaaleamunkinhuppu, joita istutin pussista pari juurimötikkää ajat sitten ajatellen, että ne eivät varmana ole talvenkestäviä. Ovat kuitenkin osoittautuneet kestäviksi, molemmat ovat yhä elossa noin kymmenen vuoden jälkeen, ja vähän runsastuneetkin. Näissä on hienot lehtien kuviot.

Vähän edempänä on mysteerinarsissi. Näyttäisi olevan 'Orangery' – voi olla, että tämä tuli samassa kuormassa kun siirsin tarhakalliokieloa huussin vierestä tänne. Siellä tätä nimittäin kasvaa. Oli ehkä tarkoituksellinenkin siirto, sillä tähän totisesti saisi tullakin enemmän narsisseja, niitä ei ole kuin pari vaivaista vartta. 
Tämän juurelta nousee kiinnostavia versoja. Sain viime kesänä pari tikankonttia ja istutin ne multiin. Toinen meni katajapenkkiin, sieltä ei nouse ainakaan vielä mitään, mutta tämä toinen näyttäisi nousevan. En pidä tikankontteja erityisen kauniina, mutta kun nämä nyt sattuivat postipaketissa tulemaan, ei voinut kompostiinkaan heittää!

Vähän pidemmällä, jo lähempänä vaahteraa, nousee tertturotkokielo, tuo kauniinvihreä pehko oikealla. 
Vaaleat kukat ovat koiranhampaita, metsäpuutarhan kaunottaria.

Tästä päästään yhteen ihastuttavimmista keväisistä kasvipareista puutarhassani: valkokukkainen koiranhammas Erythronium californicum 'White Beauty' ja kalvevarjohiippa. Nämä kukkivat aina samaan aikaan ja toimivat loistavana parina. Kukissa on sama sävy, mutta koko on aivan eri. Lehdissäkin on samaa sävymaailmaa, mutta eri koko ja muoto.
Oikealla kukkii koiranhammas 'Pagoda'.

Koiranhampailla on upeita lehtiä. Jo kukintansa lopettaneella pikkuisella rusokoiranhampaalla on ruskeapilkkuiset lehdet, näillä isommilla lajeilla on usein hienoa marmorointia. Ehkä tästä kuvasta voi erottaa, että White Beautyn lehdissä on vaaleaa kuviointia, kun Pagodalla on puolestaan ruskehtavaa.

Pagodaa nousee tässä vaahteran alla useammastakin paikasta, mikä on mahtavaa.

Talvi oli selvästi niille suotuisa, sillä osassa on jättimäiset lehdet!

Kun vilkaistaan vaahteran sammaleiselle rungolle, voidaan havaita sekin, että muratti on talvehtinut loistavasti kovasta pakkastalvesta huolimatta – sehän tekee uusia versoja lehtihangoista aivan latvassakin, lähes kahden metrin korkeudessa! Ja täällä ei todellakaan ollut kaksimetrinen hanki, heh.
Tällaiset havainnot ovat tosi jänniä. Nuorempana muratista nimittäin paleltui aina lumikerroksen ylle ylettänyt osa. Nyt, kun muratti on kasvanut tässä 14 vuoden ajan, on sillä ilmeisesti enemmän kestävyyttä ja kasvuvoimaa. Hyvin mielenkiintoista!

Vielä loppuun kuva kalvevarjohiippa-koiranhammas-lemppariyhdistelmästä, vähän tuoreempi kuva kukkien enemmän avauduttua. Näiden ääreen voisin leiriytyä, jotta näkisin nämä ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla.


Helmililja – Muscari
Imikkä – Pulmonaria
Kalvevarjohiippa – Epimedium × versicolor 'Sulphureum'
Kultatesma – Milium effusum 'Aureum'
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Muratti – Hedera helix
Myrkkylilja – Colchicum
Punakolmilehti – Trillium erectum
Purppurapikkusydän – Dicentra Formosa-Ryhmä
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Ternivuokko – Anemone × lipsiensis
Tertturotkokielo – Maianthemum racemosum
Tikankontti – Cypripedium
Vaaleamunkinhuppu – Arum italicum

28 comments :

  1. Vau! Joka kerran luonasi löydän paljon kasveja, joista en ole ikinä ennen kuullutkaan.

    Koiranhampaat viihtyvät täällä erinomaisen hyvin, ovat lähinnä "hevosenhampaita"! Samoin syysmyrkkyliljojen lehdet ovat valtavia.

    Hienosti Ransu esitteli.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hevosenhampaat :-D Ihanaa, että viihtyvät!

      Delete
  2. Voi, mitä herkkuja. Minusta on näyttänyt, että viime talvi runsaine lumineen, on ollut erityisen suotuisa monille perennoille. Ransu näyttää erittäin asiantuntevalta puutarhakonsulentilta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On voinut juuri näin ollakin. Ainoa paikka, joka on minulla kärsinyt todellista katoa, on alppipenkki, mutta siihen käykin tuuli eikä lumi niin kerry. Ja kun vielä lumien sulettua tulikin pitkä kylmä kausi.
      Ransu on jokapaikan asiantuntija. No, kissat ovat ;-)

      Delete
  3. Kiitos Saila taas kerran asiantuntijuudesta. Juuri mitin että mitä lehden mötiköitä puutarhaani on tullut kohtaan johon en ole istuttanut kuin joitain sipuleita. No syysmyrkkyliljojahan ne ovat! Pitääkin tarkistaa sattuisiko olemaan siemeniä lehtien sisällä. Ai että tuo viimeinen kuva on kaunis, erittäin hienostunut yhdistelmä. Kuin hienostorouvat kello viiden teellä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No mutta mahtavaa, että tuli juuri tällainen täsmäajoitus!
      En ole aiemmin ikinä huomannut myrkkyliljojen lehtitötteröissä siemeniä. Voi olla, että en ole kunnolla katsonutkaan. Nuo ovat kuitenkin niin kookkaita, että luulisin jotain huomanneeni. Ehkä siemeniä ei synny kovin usein.
      Hyvin sanot hienostorouvista. Noissa kukissa on tosiaan ääretöntä hienostuneisuutta lehtien piirteitä myöten. Tuurilla ne vierekkäin pistin, en voinut arvata, että kukkivat näin hyvin samaan aikaan joka kevät.

      Delete
  4. Kultatesma on tosi hieno. Se ikäänkuin tuo valoa ympärilleen. Ostin kesäkukiksi keittiön ikkunan alla oleviin laatikoihin erilaisia heiniä, kun varjoisuuden vuoksi siinä ei oikein mikään kukkiva tahdo menestyä. Puutarhalla oli myös tesmaa, mutta ei kultatesmaa, eikä monivuotista meidän oloihimme. Niitä on ilmeisesti erilaisia. Siinäpä tutustumisen paikka.
    Kiitos syysmyrkkyliljojen lehtikuvasta. Vähän jo yhdessä paikassa nousseita lehtiä noiksi epäilinkin ja nyt sain varmistuksen. Missään nimessä en menisi outoja lehtiä ylös kaivamaan, mutta helpottaa kummasti tietää, kenelle ne kuuluvat.
    Navettapiian puuhamaa -blogissa ihastelin hänen upeaa white Beauty -puskaansa. Itsellä kun vasta yhden kukan voimin kukki. Täytyy laittaa jokin nimikyltti, etten vahingossakaan häiritse sitä kesän aikana. Ja että osaan istuttaa viereen syksyllä lisää.
    Mennyt talvi on selvästi ollut monille sipulikasveille suosiollinen. Kukkivat runsaana ja kuten totesit, koiranhampaiden lehdet ovat suorastaan jättimäisiä moniin edellisiin kesiin verrattuna. Tulppaaneistakin on noussut ylös yksittäin sellaisia, joita ei viime vuonna näkynyt ollenkaan.
    Varjohiipat ja erityisesti niiden kukat ovat herkkääkin herkemmät. Suuri ei aina ole hienointa. Sen tämä puutarhaharrastus on ainakin opettanut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heinät kesäkukkalaatikoihin onkin kiva idea.
      Hyvä juttu, että tunnistit omat myrkkyliljasi. Onhan se tärkeää, että ne saavat kasvurauhan. Vaikka vaikea on uskoa, että kukaan puutarhuri alkaisi niitä poistamaan!
      Sinun koiranhampaasi varmaan myös rehevöityy vähitellen. Ainakin minulla tuo sama White Beauty sinnittelee myös parissa muussa paikassa, mutta niissä on kuivempaa. Voisihan ne muutkin siirtää tähän samaan yhteyteen kuin tuo yksi, joka selvästi kukoistaa. Se on vuosi vuodelta rehevöitynyt.
      Ihana juttu, sama täällä, että joitakin tulppaaneja tulee kukkaan, joita ei ole vähään aikaan näkynyt.
      Puutarhaharrastus opettaa varmasti vaikka mitä. Tuokin, että tulee tarkkailleeksi ja ihastelleeksi pikkuisia varjohiipan kukkia, joita kasvi osaa kannatella ilmavasti hennoissa varsissaan. Aivan ihmeellistä.

      Delete
  5. Heinistä on tullut monen suosikkeja, niin myös minun. Kultatesma on tosiaan kaunis heinä, kuin kaiken kesää kukassa! Ihana on myös viimeisessä kuvassa oleva pari, metsäpuutarhan kaunista eksotiikkaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heinät ovat tosi kivoja muiden perennaistutusten seassa. Hyvin sanottu, kuin kaiken kesää kukassa, sellainen juuri on kultatesma.
      Eksotiikkaa on kyllä noissa metsäpuutarhan pienissä aarteissa, senkin muotoilit niin hyvin. Voisivat yhtä hyvin olla jostakin sademetsästä.

      Delete
  6. Upea kultatesma. En tiennytkään, että myrklyliljan siemeniä tulee keväällä. Kamalan epäloogista minun mielestäni. Pitääkin mennä kurkkaamaan omien myrkkyliljojen lehtien sisään.

    Minulla koiranhampaat alkavat olla ylikukkineita. Ovat kuitenkin tehneet nyt vuosien aikana sivusipuleita vai sivumukuloita. Tai niitä sivukoiranhampaita. Täytyy vähän niitä erotella ja siirrellä myös muihin paikkoihin, näiden kuvien innoittamana.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Myrkkylilja on tosiaan epälooginen :-D On kyllä outoa, että yli puoli vuotta sitten kukkinut kukka tuottaa siemenet vasta nyt. No, on tuo lehtitötterökin aika outo.
      On mukavaa, että koiranhampaat vähitellen runsastuvat.

      Delete
  7. Kaikkii kaunista on siun metsäpenkissä. Miullakin on yks kultatesema tuolla mehtäalalla ja on se valoisa kasvi, tummalehtisten vieressä. Koiranhampaat tiälläkin kukkivat, tuo White Beauty kukkii miulla yhellä kukalla, viimesyksynä kantopenkkiin istutin. Samasessa penkissä tuo rotkolemmikki Starling Silver on miusta niin pieneltä lehiltään näyttäny ja arvelin sen olevan vaiveutunu, eihän se varjossa varmaan tuon isommalta tähänaikaan kuulu ollakkaan. Täytyypä kurkata miunkin noita syysmyrkkyliljoja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti rotkolemmikkisi hiljakseen vuosien saatossa kasvaa, ne saattavat olla vähän kitukasvuisia pitkään ja joskus menehtyvät pois, kun eivät viihdykään. Mutta viihtyessään se kyllä kasvaa kokoa. Joillakin lajikkeilla vain ovat lehdet isoja ja joillakin pienempiä.
      Myrkkyliljoihin kai kehittyy siemeniä vähän harvemmin, ei joka vuosi eikä joka yksilöön.

      Delete
  8. Olen samaa mieltä koiranhampaan ja kalvevarjohiipan ihanasta yhdistelmästä. Laitoin syksyllä maahan ensimmäiset koiranhampaat, toinen teki kyllä lehdet, mutta kukkaa ei ilmestynyt. Toinen koiranhammas jäi ilmestymättä. Tarvitseeko koiranhammas kasvuaikaa kukkimiseen, eli olisiko toivoa nähdä kukka ensi keväänä?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti se toinenkin vielä nousee! Itsekin istutin koiranhampaita toissa syksynä yhteen uuteen paikkaan, mutta sipulit olivat melko vanhoja eikä niistä ole vieläkään noussut mitään, joten ei varmaan ole eloa niissä enää. Mutta se, joka sinulla nousee, varmaan runsastuu vuosi vuodelta ja toivottavasti jo ensi vuonna kukkii. Kyllä ne rehevöityvät vähitellen.

      Delete
  9. Kaunista♥
    Osaatko sanoa, olet varmasti, joskus kertonutkin (mennyt minulta ohi), että montako erilaista kasvia sinulla puutarhassasi kasvaa...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä sitä välillä kysytään, mutta en yhtään osaa sanoa. Ja määrä muuttuu jatkuvasti, kun vanhoja kuolee ja uusia tulee tilalle (enemmän tulee kyllä uusia kuin vanhoja kuolee ;-)) Joten eihän näissä millään pysyisi laskuissa.

      Delete
    2. Niin vähän mietinkin, sen jälkeen, kun olin kysymyksen lähettänyt..:)

      Delete
  10. Mountain Ladya pitää vankinaan tuo julman näköinen, 3 kätinen, lepakkovampyyripäinen puukarahkahirviö....
    Ransu on miettivän näköinen.... miten pelastaa Lady Mountain?
    (jollain on vilkas mielikuvitus ;D )

    ReplyDelete
  11. Kultatesma on oikia valokasvi. Just eileen kattoon, että on teheny pari siämentainta. Jourun ne siirtämähän, koska kasvaavat jaloangervojen kylijes/keskellä. On nua koiranhampahat hianoja. Toivottavasti munki punakukkaanenki kukkiis joskus. Parikertaa on tullu munkinhupun juurakoota vastahan, muttoon tuumannu, ettei ne tääläpäi mee. Vois tiätysti kokeella riskillä, eihän sitä koskaa tiärä. Sullon sitte hianoja kasviyhyristelmiä, niinku tuas viimmeeses kuvaski. Tuppaan itte olla liian kaavoohin kangistunu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, että tesma sielläkin tekee siementaimia!
      Kunpa sinullakin rusokoiranhammas kukkisi. Se on niin ihana. Minulla kasvavat vähän puristuksissa yhdet, jotka eivät ole pariin vuoteen kukkineet, mutta katajapenkissä muhevassa mullassa (paransin sitä kompostilla) on kukkinut nyt parina keväänä satumaisen hyvin.
      Munkinhuppua voi riskillä kokeilla, jos se ei kovin paljon maksa. Kukkia ja niistä seuraavia komeita marjoja ei kyllä ole näkynyt, ne olisivat upea lisä syksyiseen puutarhaan. Niitä odottelen. Tai tulikohan yksi pieni marjaterttu jo jonakin syksynä... kaameeta, kun muisti tekee tepposia! Joka tapauksessa nuo lehdet on tuossa kasvissa se pääasia.

      Delete
  12. Kauniita nuo koiranhampaat, vaikka nimi onkin tuollainen... Niitä voisi laittaa jonnekin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nimi on :-D Mutta se sipuli on aivan koiran kulmahampaan näköinen.

      Delete
  13. On kyllä mitä komein puutarhaesittelijä siellä!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!