Sunday 11 April 2021

Lisää haikkuja

 Taas tulee lehmäkuvia, tällä kertaa kävin ystävän luona Ahvenanmaan Jurmossa.

A visit to see a friend in Jurmo, Åland.

Mmmuuuuu!

Jurmo on kiva saari, Brändön kunnan pohjoisimpia. Se on suunnilleen saman kokoinen kuin kotisaareni, mutta elämää on enemmän. Täällä asuu enemmän työikäistä porukkaa, jokunen koululainenkin. Kesäisin on kauppa ja ravintola! Salosta päätellen on jotakin yhteistä juhannustapahtumaakin, mikä onkin tosi tyypillistä saaristolle, mutta meidän saarelta se valitettavasti puuttuu. 
Tämä kuva on laivalaiturilta, josta kylä heti alkaa. Venevajojen rivit täplittävät rantaa oikealle ja vasemmalle.

Saaristoidylliä tervaleppien kukkiessa.


Pähkinäpensaatkin ovat komeasti kukassa.

Jurmossa on myös toimivia maatiloja. Löytyy lapinlehmiäkin.

Lapinlehmät ovat todella kauniita! Ja uteliaita.

Terve! Eikun hejsan!

Tuolla rannassa on kymmenittäin merihanhia, mutta eivät ne oikein kuvasta erotu.

Tämä erottuu! Saarella on myös ylämaankarjaa.

Pikkuiset ylämaanvasikat ovat pörröisiä kuin nallet. Niitä oli mustia ja ruskeita ja sitten tuo oikeanpuoleinen, jännä harmaa. Sen emäkin on erikoisemman värinen, vaaleanruskea, se oli jutun ensimmäisessä kuvassa. 
Mietin, onkohan lehmilläkin diluutiogeeni kuten vaikkapa kissoilla. Ransuhan on sininen, joka on oikeastaan laimentunut musta. Tämä vasikkahan on varmaan sininen kuten Ransu!

Reipas se ainakin on. Sieltä se tulee juoksujalkaa.

Harmaan vasikan blondi emä laskemassa lampaita. Nämä uuhet on jo keritty.

Lampaillakin on merinäköala.
Karitsoja on jo tullut.

Mustien jengi.

Laamaksi tekeytynyt.

Karvapehvat. Ahvenanmaanlampaissa on kivoja värejä ja laikkuja.

Muutamaan päivään mahtui vähän muutakin säätä kuin auvoisaa aurinkoa.

Menimme ajelemaan Brändön pääsaarelle, joka koostuu lukuisista pengertiellä yhdistetyistä saarista. Muistan, kun näitä teitä tehtiin ja vanhempani harmittelivat, kun emme enää päässeet purjehtimaan entisiä kivoja reittejä Brändön saaristossa. Mutta kyllähän tuo helpottaa brändöläisten elämää. Joihinkin saariin, kuten Jurmoon, mennään pääsaarelta aluksella, mutta se matka kestää vain vartin.

Brändön kirkko on puukirkko merenlahden tuntumassa. Rauhallinen viimeinen leposija.


Pässipoikia ei vielä ollut ehditty keriä. Pääsin pitkästä aikaa vähän kokeilemaan keritsemistä. 

Todistusaineistoa ystävän kamerasta. Tuskanhiki ei näy. Stressasin sukukalleuksiin osumista ja tässä etupäässä puolestaan sitä, ettei löysää nahkaa jää terien väliin. Selkä ja kyljet ovat niin paljon helpompia!

Loppuun ihana lumikelloparatiisi vanhan saaristolaistalon puolivillillä pihalla.

Mainiosti ne näkyvät heinikossakin viihtyvän!

Pojatkin viihtyivät mainiosti, etenkin Musti, joka nautti ystävänsä lapinporokoira Lávvin seurasta, pässin sydämestä ja maksasta ja ylipäätään saaristoelämästä. Lähtiessämme Musti katsoi kaihoisasti auton takaikkunasta loittonevaa Jurmon rantaa ja miukui hiljaa. Ransun mielestä kaikki oli muuten sopivasti, mutta sen koiran olisi voinut lähettää jonnekin.
En valitettavasti tullut ottaneeksi yhtään kuvaa pojista tai Lávvista, vaikka piti!

34 comments :

  1. Ai miten ihana! Minun ystäväni asui joskus (varmaan 20 vuotta sitten) tuolla Brändöön saarella. Kävimme siellä kylässä.
    Tuli mieleen kun aikoinaan tulimme hollantilaisen mieheni kanssa Suomeen, emme halunneet ylittää merta niillä isoilla laivoilla vaan tulimme Ruotsista Ahvenanmaan pääsaarelle sillä Eckerö-laivalla (lieko enää olemassa)ja sitten ajelimme pitkin saaristoa ja niillä pienillä lautoilla kuljimme saaresta toiseen. Oli muuten ihana reissu. Joskus pitäisi mennä uudelleen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No tuo on juuri mahtava tapa matkustaa. Etenkään monella ulkomaalaisella ei ole hajuakaan, millainen saaristo Itämerellä on, ja omassa kotimaassakin on tosi avartavaa nähdä, mitä eri etappien välissä onkaan. Brändö on todella hienoa ja monipuolista saaristoa.

      Delete
    2. Ehkä ei ollut itsellänikään hajua kuinka kaunista siellä oikeasti on. Emme todellakaan halunneet mennä vikingillä tai siljalla tai mitä niitä on, vaan nähdä jotain muuta omaan tahtiin. Ja upeaa se oli!
      Siitä on todella paljon aikaa, mutta muistoja on :)

      Delete
    3. Sittenhän voisitte tehdä muistojen verestys- ja uusien hankkimismatkan :-)

      Delete
  2. Oli kiintoisaa ja miellyttävää tutustua näihin kuviin!
    Eri eläimiin. Lapinlehmät uusi tuttavuus,Ahvenanmaan lampaat eri näköisiä kuin mitkä ovat tavallisimpi täällä, merenrannan maisemat ovat omaa luokkaansa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kivaa, kun kaikki on vähän erilaista!

      Delete
  3. Olipa ihana retki ja upeaa karjaa. Olen ihan kade kun ei ole tullut käytyä missään aikoihin. Nerollakin oli tuttu lapinporokoira, mutta hän sihtautui siihen kuten Ransu. Vieläkin suhtautuu koiran isäntään suurella varauksella.
    Saaristo on upea, pitäisi joskus lähteä kierrokselle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kyllä tosi mukavaa lähteä kotinurkista pienelle lomaselle. Etenkin, kun en muistanut Jurmoa yhtään, en ole edes varma, olenko ikinä käynyt Ahvenanmaan Jurmossa. Meidän perhe purjehti joka kesä kun olin lapsi, joten olen viettänyt kesät veneessä saaristossa puolivuotiaasta alkaen aikuiseksi ja sen jälkeenkin lyhyemmillä reissuilla. Lappo ihan Brändön eteläpäässä on tutumpi, se onkin superihana saari.
      Voi, toivottavasti se lapinporokoira ei käy teillä liian usein (ollenkaan)! Lávvi osaa kyllä olla tosi nätisti kissojen kanssa, mutta Ransu on piinkova rasisti.
      Lähde ihmeessä kierrokselle! Nimenomaan kannattaa käydä näillä saarilla, jotka eivät ole sen isoimman tien ja yleisimmän läpikulkureitin varrella. Jurmossa voi yöpyä vanhan koulun majatalossa.

      Delete
    2. Eipä ihme, että muutit saarelle lapsuuden kokemusten jälkeen. Lapinkoira ei enää käy meillä, sen isäntä luopui kahdesta lapinkoirastaan elämäntilanteensa vuoksi. Muutenkin sillä oli pitkään porttikielto

      Delete
    3. No voi, surullista, vaikka Nero ei jäänytkään suremaan.

      Delete
  4. Lapinlehmät näyttävät niin kauniilta ja kilteiltä <3 Ylämaankarjaa kyllä mieluummin väistäisin, vaikka leppoisiahan ne kai ovat. Keritseminen näyttää hoituvan kätevästi!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lapinlehmät ovat ilmeisesti tosi mukavia ja ihmisläheisiä! Ylämaalaisetkin kyllä, mutta nuo sarvet herättävät kunnioitusta. Ja missä tahansa lehmärodussa voi emo suojella vasikkaansa vaarallisen ponnekkaasti, silloin olisi ihan kiva, että ei olisi tuollaisia sarvia ;-)

      Delete
  5. Kivan retken teitte! ;-) Hyvä, että Musti nautti matkasta, herkutteli ja sai tavata ystävänsä.

    Musti sopisi niin hyvin johtamaan tuota mustien jengiä! :) :)

    T : Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mustilla oli todella kiva reissu, se sanoi pariinkin kertaan Jurmossa ollessamme, että täällä on tosi kivaa :-) Se osaa nimittäin puhua, ainakin sille, joka sen kieltä ymmärtää.
      Mustia ei edes erottaisi mustien jengistä, miettisi vaan, kuka on kuka!

      Delete
  6. Onpa ihanan näköisiä nuo ylämaalaiset:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ne on niin ihania, ja niiden vasikat kuin pörröisiä nallekarhuja.

      Delete
  7. Hienoja kuvia. Oli varmasti mukava reissu. Jännittävissä paikoissa se hikoilun määrä on tuttua. Näytät kuitenkin aivan ammattilaiselta tuossa hommassa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, kuva ei kerro totuutta! Oli todella ihana reissu.

      Delete
  8. Oi, tuohan on kuin olisi pitänyt lomaa. Ihanan keskittynyt ilme keritsemiskuvassa, en ole koskaan kokeillut mutta uskon sen olevan vaikeampaa kuin miltä näyttää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on ihan justiin lomaa, kun pääsee pois kotiympyröiden loputtomasta pitäis tehdä sejasejase -arjesta!
      Se, joka osaa, saa keritsemisen näyttämään todella helpolta, itse kun ottaa laitteen käteen, on vähän eri meininki :-D

      Delete
  9. Ahvenanmaa on kuin ulkomailla kävisi. Upeat maisemat ja luonto. Pitäisikin piipahtaa siellä ja juurikin noilla pienemmillä aluksilla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on, ja samaa sanon esimerkiksi Lapista tai Pohjois-Karjalasta! On niin erilaista kuin kotikulmilla. Onkin mahtavaa, että Suomi on niin iso maa, löytyy vaikka mitä, etenkin hienoa luontoa ja maisemia. Ihmisetkin puhuvat eri puolilla eri lailla :-)

      Delete
  10. Pienet alukset on meidän lemppareita, on moneen kertaan menty ja tultu ja pysähdytty. Jurmo kirjattiin nyt muistiin, koska suunnitelmissa on taas saaristo.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on justiin sitä parasta matkantekoa! Ettei kiirehdi aina johonkin seuraavaan, vaan malttaa pysähtyä ja oleilla. Jurmo on tosi kiva pieni saari, jossa on silti paljon nähtävää, ja kun poikkeaminen Kustavi-Brändö-reitiltä sivuun on tosi lyhyt, niin minusta reissu kannattaa tehdä. Siellä pääsee myös mm. hyljesafarille erittäin hauskan ja puheliaan miehen kyydissä! Suosittelen yhtä lämpimästi Lappoa Brändön eteläpäässä. Pelkästään Brändön kunnassa saisi kulumaan koko loman eikä tulisi aika pitkäksi.

      Delete
  11. Kiitos, että otit meidät retkellesi mukaan.
    Olisinpa päässyt kokemaan tuon tuulen aavalla rannalla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva, että tulit mukaan! Tuulessa pölyt lähtevät pääkopasta :-D

      Delete
  12. Ihanaa saaristolaasirylliä eläämineen, vaikka niiren hoito on kovaa tyätä joka päivä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuvia katsellessa ei onneksi tarvitse rehkiä ;-)

      Delete
  13. Olipa kiva päästä vierailulle kanssasi. Valtavan komeita ja söpöjä eläimiä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eläimet on! Pari hevostakin saarella on, niistäkään ei tullut kuvaa.

      Delete
  14. Hyvin näyttää kerihtiminen sujuvan siulta, niinkuin vanhalta tekijältä! Vai on Ahvenanmaalla oma lammas rotu. Terhakan näkösii ovat.
    Hienosti lumikellot on levinny!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Noh, erittäin hidasta tuo on, kun en ollut pitkään aikaan kerihtenyt. Toivottavasti nyt ei tule yhtä pitkää taukoa.
      Ahvenanmaanlammas on kiva, mutta sille ei paljon lihaa kerry luiden ympärille. Ystäväni, joka on lammasalan ammattilainen, kertoi, että suomenlampaat ja kainuunharmaksetkin on nykyisin lihamielessä riittoisampia, kun niitä on vähän jalostettu. Ahvenanmaanlammasta ei, niinpä se on melko kaita muinaisrotu. Mutta kiva se on, ja hienot sarvet ja nuo monenkirjavat värit!

      Delete
  15. Kotimaan monimuotoisuus tahtoo aina unohtua, kun katselee näitä samoja kulmia ympärillään. Miten erilaista voikaan elämä olla saaristossa! Upeita nelijalkaisia asukkaitakin löytyy.
    Mitä kisut tykkäävät autoilusta?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanopa muuta, Suomi on iso maa ja monta erilaista seutua! On ihanaa matkailla erilaisissa paikoissa eikä todellakaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan ;-)
      Ransu on erittäin rento autoilija, tykkää lojua takaikkunalla, mutta tietysti enimmät ajoajat molemmat ovat kopassaan. Laivamatkat saavat olla vapaina. Musti ei autoilusta perusta yhtään :-D

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!