Koristeheinät

Olen ymmärtänyt, että moni vierastaa heinien istuttamista pihalle, sillä niitä ei osata nähdä koristekasveina ja toisaalta niiden leviämistä pelätään. Eihän monikaan koristeheinä ole mikään leviäjä, tämä mielikuva on varmaan syntynyt viiruhelpin ja nuokkusaran vallattomien luonteiden seurauksena, ja ehkä juolavehnästäkin, jolla on erityisen laajalle ulottuva juuristo – mutta kukapa nyt juolavehnää koristekasviksi istuttaisikaan.

It's time to praise ornamental grasses!

Monilla koristeheinillä on hieno tupasmainen kasvutapa, esimerkkinä näiden kuvien siniheinä yhdessä täpläpunalatva 'Atropurpureumin' kanssa. Onko kauniimpaa kasviyhdistelmää ja kasvutapaa? Sulokkaasti tuulessa kaartuvat lehdet ja reippaina pystyssä pysyvät kukinnot, jotka toistavat punalatvan sävyjä.
Sekaistutuksena perennojen kanssa heinät ovatkin kauneimmillaan ja keventävät kukkapenkkejä. Monilajiset istutukset ovat minusta tasapainoisimpia ja luonnollisimpia, sama koskee esimerkiksi ruusuja ja marjapensaita (näidenkin vieressä kasvaa karviaispuska).

Tämäkin on kaunis mätäs: koristekastikka 'Overdam'. Tämä kuva on otettu viime marraskuussa ja tästä näkee, miten arvokkaita heinät ovat syyspuutarhassa. Eihän tuossa kukkapenkissä ole muuten mitään mielenkiintoista! Vanha ruostunut potta vain. Ja vasemmassa reunassa palmusaraa, sekin on koristeheinä ja raikkaan vihreä yhä marraskuun lopulla. Palmusara leviää jonkin verran maltillisesti, ja se on hyvä vain, sillä kasvi on kovin kaunis.

Tässä on sama istutus nyt. Rantatädykkeet kukkivat upeasti, mutta tuossa viime marraskuun kuvassa näkyy, miten ne ovat tuolloin enää ruskeita tikkuja. Koristekastikka on korkea heinä oikeassa reunassa. Takana häämöttää keltalehtistä keltapiukkasaraa, se on oivallinen heinä kostealle kasvupaikalle.

Tämäkin kuva on viime marraskuulta. Jos heinä ei enää ole vihreä, voi se silti olla sulokas. Elefanttiheinä 'Zebrinus' on viihtynyt tässä kuivahkossa paikassa jo pari vuotta, se ruskistuu varhain, mutta kun se on näin kaunis, ei tämä haittaa. Muoto ja väri miellyttävät. En ole ottanut tästä yhtään kuvaa tämän kesän aikana, asia täytyy korjata! Lehdet ovat hauskasti poikkiraidalliset.
Tämän rohkaisemana istutin nyt toisen elefanttiheinän (lajike 'Purple Fall'). Elefantit eivät kestä talvimärkyyttä lainkaan, joten toivon, että senkin paikka on riittävän kuiva.

Tämä ei ole heinä, mutta laitan kuvan silti tähän yhteyteen. Hauska tupas on... on... jotakin laukkaa? En löydä tälle mitään selitystä muistikirjastani. Mitä ihmettä tämä oikein on? Koska kasvi on koko kesän kasvattanut näin komeaa lehtitupsua, oletan, että tämä on jotakin todella hienoa.

Sokerina pohjalla on tämän kesän hankinta liikaa leviävän viiruhelpin tilalle: raitamarskiheinä. Pidän tästä enemmän kuin jäykkäkasvuisesta helpistä, lisäksi keltakirjavuuskin on mieleeni. Kasvi on vielä nuori, joten se on tällainen kapea huiska. Toivottavasti kasvusto runsastuu pian. Paikka on kostea ja edessä näkyy rantakukan kukkia.

Elefanttiheinä – Miscanthus sinensis
Keltapiukkasara – Carex elata 'Aurea'
Koristekastikka – Calamagrostis × acutiflora
Palmusara – Carex muskingumensis
Raitamarskiheinä – Spartina pectinata 'Aureomarginata'
Rantatädyke – Veronica longifolia
Siniheinä – Molinia caerulea
Tälpäpunalatva – Eupatorium maculatum