ja kimalaisia.
Vaaleanpunaista lajiketta olen unohtanut käydä etsimässä, sen siemenet heitin muistaakseni ruusu-heinätarhaan.
Kurkkuyrtti on myös ihanan sävyinen sininen. Ja suosittu pörriäisten parissa, kuten edellisetkin kasvit.
Erilaisia kimalaisia on joka kukkavarressa.
Seuraava pörriäismagneetti on tähkälaventeli, tässä lajike 'Hidcote'.
Tällaisia hyvin pitkävartaloisia, isoja kimalaisia on nyt paljon.
Loppuun pörröinen kaveri sinisellä kuistilla.
Pehmoista viikon jatkoa!
Keltamatara Galium verum
Kurkkuyrtti Borago officinalis
Sikuri Cichorium intybus
Tiibetinkoirankieli, kesälemmikki Cynoglossum amabile
Tähkälaventeli Lavandula angustifolia
.jpg)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Kaunista sinistä puutarhassasi ja ihanan herkän harmaa Ransu - rapsutuksia hänelle ja pusutuksia myös! Voi kun laventeli kasvaisi meilläkin, se vain on niin ihana!
ReplyDeleteRansu kiittää! No voi sun, ettei laventeli kasva. Kokeile kaikkein kuivimpaan paikkaan, joka pihalta löytyy! Niissä paikoissa ei täällä ole edes sitä vähää lunta, jota täällä muuten on, ja silti ovat talvehtineet mainiosti. Tämä 'Hidcote' kasvaa räystään alla.
DeleteKaunista. Minäkin olen ihmetellyt kimalaisten suurta määrää - se on hyvä juttu.
ReplyDeleteIhanaa, että sielläkin niitä on!
DeleteMeilläkin riittää kimalaisia. Vaikka oreganoa pitäisi kitkeä ihan urakalla, en raaski, kun siellä on niin paljon kimalaisia.
ReplyDeleteTotta. Orgeanon kohdalla on ihan suoranainen meteli, niin kovasti pörisee.
DeleteSininen on ihana väri! Ja sikurin ja keltamataran väriyhdistelmä aivan hurmaava! Kivoja sinisiä hetkiä!
ReplyDeleteTuo on tosi hyvä yhdistelmä, vahva ja silti ei yhtään räikeä.
DeleteKeltamatara ja sikuri sopivat mielestäni hyvin yhteen. Sikurin hento herkkyys nousee hienosti esiin.
ReplyDeleteKurkkuyrtti ansaitsee sinnikkyys-mitalin. Siitä on jo monta vuotta, kun kylvin sitä kasvimaalle. Sen jälkeen joka vuosi yksi tai kaksi kurkkuyrttiä on noussut jostain päin puutahraa. Ehkä voisin vaihteeksi ihan varta vasten kylvää sitä.
Tänä kesänä kimalaisia ja kaikkia muitakin ötököitä on runsaasti. Mitä vain kuvaa pihassa, siihen lentää kimalainen. Toissa iltana katselin pihassa lentomuurahaisten touhuja. Niitä nousi pihahiekassa olevasta reiästä suuri joukko. Sen jälkeen niitä lenteli tuntitolkulla pienellä alueella ilmassa. Eilen lentomuurahaisia ei näkynyt ainuttakaan.
Harvemmin varmaan pihakukkien väri valitaan omaan Jopoon sointuvaksi. Toisinpäin sentään eli Jopo pihakukkien värisenä.
Ransu on valinnut lekottelupaikkansa taustavärin hyvin turkkiinsa sopivaksi. Aina niin ihanan pehmoinen pörrökaveri!
On ne hienot ja toisensa loistamaan saavat kukkavärit.
DeleteKurkkuyrtti tosiaan tarvitsee kylvää vain kerran. Minulla on sen verran multapintaa paljaana molemmilla kasvupaikoilla, että sitä nousee vähän liiankin kanssa ja se tukahduttaa pienempiä kasveja. Kurkkuyrtin lehdet ovat niin isot.
Ihanaa, että ötököitä on (vaikka taistelenkin kielokukkojen kanssa). Tänä vuonna on maamuurahaisia vähän siellä sun täällä nurmikolla, löytyy hiekkaisia pikku kekoja.
Ransu on paras – ja sen värin virallinen nimi on sininen!
Tämä kesä jää tosiaan mieleen oikein pörriäiskesänä, samoin maamurahaisia tuntuu olevan poikkeuksellisen paljon. Hiekkakumpuja nousee sinne ja tänne. Keltamataraa ja muitakin niittykukkia on myös näkynyt tienvarsilla ja niityillä moninkertaisesti edeltäviin kesiin verrattuna. Olisiko viime syksyn runsailla sateilla osuutta asiaan. Sikurin hento sini on hurmaava ja aivan ihana se on keltamataran rinnalla. Sininen on muutenkin minusta oiva kumppani niin monille puutarhan väreille. Täällä kukkii aika saman sävyisenä tällä hetkellä kaukasiantörmäkukka ja mätsää hyvin keltaisen maksaruohon ja hopeamarunan kanssa. Pitääkin laittaa niittysiemenostoslistalleni mukaan sikuri. Helteestä huolimatta Ransu näyttää ihan tyytyväiseltä oloneuvokselta.
ReplyDelete-Mummopuutarhuri
Maamuurahaiset olen minäkin noteerannut, muuten tuntuu täällä olevan joka vuosi yhtä paljon pörriäisiä ja perhosia.
DeleteSikurista tulee kukkapenkissä huomattavasti korkeampi kuin niityllä, senkin puolesta se on parempi niityllä, kun ne parimetriset hujopit ovat vähän hassuja.