Esikoita

 Nyt niitä on, vaikka menetyksiäkin löytyy.

Etelänkevätesikot kukkivat nyt täyttä päätä.

Keittiön ikkunasta on mukava näkymä, kun vaaleankeltaiset etelänkevätesikot ja saman väriset 'Cassata' -narsissit kukkivat. 

Nyt etelänkevätesikon seuraan on tullut kerrottu rentukka alhaalla ojan pohjalla.

Kaikki esikot eivät nouse. Erikoisemmat esikot viihtyvät valitettavan huonosti. Tämän kuvan alueella, aika alhaalla notkelmassa, oli vielä viime vuonna ihana junnaninesikko, mutta nyt siitä ei näytä nousevan enää mitään. Ei se viime kesänäkään ollut kovin hyvässä hapessa.

Ainoa esikko, joka on enää elossa toissavuotisesta Barnhaven-tilauksesta, on 'Carrigdale'. Sitä vanhemmista tilauksista ei ole elossa enää mitään. 

On hämmästyttävää, että kivikova savimaa mäntyjen alla on tämän mieleen. Taisin lykätä sen tähän, kun en muutakaan paikkaa keksinyt pienelle kasville – sen pitää näkyä eikä jäädä korkeampien kasvien alle. Lisäksi esikolle pitää olla varjoa. Tämä on suikeroesikoiden sukua ja ne taitavatkin olla melko sitkeitä, onhan minulla yksi toinenkin suikero edelleen hengissä monen vuoden jälkeen. Lisäksi ne leviävät mukavasti vähän maanpeittomaisesti.

Voisinhan tietysti kokeilla tälle alueelle kaikkia niitäkin esikoita, jotka aina kuolevat puutarhassani joko pikaisesti tai hitaasti: palloesikkoa, kesäesikkoa, tähkäesikkoa, junnaninesikkoa, kirjoesikkoa, luhtaesikkoa, japaninesikkoa... lista on lähes loputon. Vaikea uskoa, että ne muut tässä kumminkaan viihtyisivät, sillä paikka on kuiva.

Kuvan vasemmassa reunassa on ihana valkovuokko – ne ovat sitkeitä paksun varastojuurensa turvin ja viihtyvät! Tämä kerrottu 'Pink Delight' -lajike vanhenee vaaleanpunervaksi.

Esikkojen ystävän elämä ei silti ole ihan toivotonta, sillä kevätesikko kasvaa pihassani luonnostaan ja luonnollisesti viihtyy. Rivendellin jouluruusut kukkivat yhä, nyt esikkopellossa. Ihanat valkoiset 'Genève' -narsissit kukkivat pikaisesti, enää yhdessä on hieman kukkaa jäljellä.

Hankin viime vuonna uuden Gold Laced -loistokevätesikon, kun tuli vastaan. Näitäkin on tullut istutettua vuosien mittaan varmaan kymmenen. Nyt tämä talvehti, mikä on aivan ihanaa. Olen heikkona tämän esikkotyypin viktoriaaniseen tyyliin. 

Kun vielä selviäisi kesästäkin! Kesät tuntuvat olevan esikoille vielä haasteellisempia kuin talvet.

Ettei menisi silkaksi valittamiseksi, kerron, että siperianesikko on viihtynyt pihallani pitkään. Tämä on tavattoman kaunis ja siro. Kerran löysin siementaimenkin, mutta sittemmin se hävisi.

Sitä paitsi viime kesänä istuttamani sikkiminesikko on tehnyt pienen lehtiruusukkeen eli on elossa!

Pihaesikoita, jotka joillakuilla leviävät kuin tauti, en uskalla enää istuttaa pihalle, sillä kaikki ovat kuolleet melko pikaisesti, vaikka olen kokeillut monia erilaisia kasvupaikkoja. Nyt kasvatan tätä yhtä pihaesikkoa ruukussa kuin parastakin "Show Auriculaa".

Talvet tämä viettää keittiöni lattialla ja vaikuttaa ihan tyytyväiseltä elämäänsä. Ruukussa alkaa olla ahdasta, ehkä uskallan ottaa palan ja istuttaa puutarhaan – johonkin paikkaan, johon en ole vielä esikkoa kokeillut. Onko sellaisia?

Etelänkevätesikko Primula elatior

Junnaninesikko Primula aurantiaca

Kevätesikko Primula veris

Loistokevätesikko Primula Polyantha-Ryhmä

Pihaesikko Primula × pubescens (=Auricula-hybridit)

Rentukka Caltha palustris

Sikkiminesikko Primula sikkimensis

Siperianesikko Primula cortusoides

Suikeroesikko Primula Pruhoniciana-Ryhmä

Valkovuokko Anemone nemorosa