Maasta nousee iloa

On kevät! Kevät on!

Jos tätä mantraa toistaa riittävän pitkään, on kevät.

Löysin viimein raparperin ensimmäisen pallukan maan pinnalta. Menin katsomaan koristeraparperia ja sekin nousee maasta! Melko luotaantyöntävän näköinen, suorastaan ällöttävä. Kyllä tuosta vielä kaunis kasvi tulee, vaikka sitä ei juuri nyt uskoisi.

Sen toisen, syötävän raparperin lähellä kasvavan heiden (Viburnum × bodnantense 'Dawn') kukkanuput alkavat erkaantua tiiviistä nipuista ja valmistautua kukkimaan. Tämä ei taida niin kelistä piitata, tämähän kukkii Skotlannissakin talvikaudella. Ja siellä totisesti saattaa olla hyytävää, vaikka ei ihan sellaisia pakkasia kuin meillä, eikä varsinkaan niin pitkää talvea.

Heiden alla on mukava rypäs talventähtiä. Ostin nämä loppusyksyn alesta italiantalventähtinä ja voivat ne sitä ollakin.

On aika hyvä saavutus, että saa loppusyksyllä hankituista talventähden mukuloista eläviä kasveja, jopa kukkia. Nehän ovat pikkuisia ruskeita käppänöitä, eivätkä oikeastaan siedä kuivumista. Muistaakseni istutin nämä kaupungissa heti taimipottiin ja kastelin oikein kunnolla, kun en päässyt saman tien kotiin näitä maahan istuttamaan. Kotona olen sitten näköjään kipannut koko potin tuohon samaan paikkaan ja sieltä niitä nyt nousee; koko ajan tulee lisää!

Lisää nousee myös näitä vaaleankeltaisia 'Schwefelglanz' -italiantalventähtiä, jotka istutin toissa syksynä kasvimaan nurkan penkkiin, oikeastaan ihan lähelle ensimmäisen kuvan koristeraparperia. Pelkäsin jo kasvuston surkastuneen, kun tänä keväänä nousi vain tämä yksi. 

Tämä paikka on osoittautunut yllättävän kevätkylmäksi, siinä on maa vielä aika jäässäkin. Mutta nyt maasta ilmestyy pikku hiljaa kaikenlaista, myös tämän lajitovereita. Otan uusia kuvia sitten, kun on enemmän kukkia auki, sillä tämä kalvakankeltainen talventähti on todella kaunis.

Pihan toisella laidalla on todella iloinen löytö. Kamtšatkankärhö vietti helmikuussa pitkän tovin jäätyneessä kuopassa, mutta sieltä se vain nousee! Kuivuneen varren vierestä nousee kolme versoa ja vasemmalla vähän kauempana on vielä yksi.

Istutin tämän jyrsijäverkolla vuorattuun kuoppaan vesimyyrien takia. Muuten voi olla, ettei kärhö nousisi ollenkaan. Verkko ulottuu noin 20 cm syvyyteen ja kohoaa taimen ympärillä noin 20 cm korkeuteen. Aloitin tuon verkkokuoppa-istutuskäytännön viime vuonna enkä hetkeäkään liian aikaisin. Tällä tontilla ovat vesimyyrät hävittäneet todella paljon kasveja puista alkaen.

Näsiä uskoo, että on kevät.

Kyllä tästä vielä kevät tulee!

Italiantalventähti Eranthis hyemalis

Kamtšatkankärhö Clematis fusca

Koristeraparperi Rheum palmatum

Näsiä Daphne mezereum